Juoksu 11.2.2017

Tapatumarikas päivä ja juoksuoivallus

Teksti: Elina Hovinen

Tänään on ollut vauhdikas päivä. Aamu starttasi pitkän lenkin muodossa Heidin kanssa. Lenkin jälkeen saatettiin perheen naisvoimin pienin tyttö yleisurheilutreeneihin. Yleisurheilutreenien ajan kaksi vanhinta tytärtäni hoiti siskon 2-vuotiasta, että me äidit pääsimme kellottamaan siskon testijuoksut Esport Areenalle.

Testijuoksut suoritettiin hyvin ripeästi alta pois. Meillä oli testijuoksujen suorittamiseen aikaa alle tunti. Lämmittelyt, dynaamiset venyttelyt ja sitten asiaan. Minä toimin lähinnä tsempparina Laura-siskolle. Vauhtisammakon Mikko kehotti minua juoksemaan vedot uusiksi yhdessä siskon kanssa, mutta ne olivat mulla liian tuoreessa muistissa ja aamun pitkä lenkki oli alla, niin ei, ei kiitos. Sisko suoritti vedot oikein mallikelpoiset lukemat tauluun molemmilla matkoilla. Hän pesi mut ihan 6-0: 200 metriä aikaan 32 sekuntia ja risat ja kilometri aikaan 3’51!! Aikamoista! Mulla on vähän petrattavaa! 😉

Heti suorituksen jälkeen kiiruhdimme autoon, Laura edelleen huohottavana. Vaihdettiin ajatukset suorituksesta vasta matkalla Otaniemeen hakemaan lapsia treeneistä. Totesin, että tavoitteellinen urheilu keskellä ruuhkavuosia on aina vähän puolittaista. Lapset ovat aina ykkössijalla ja omat treenit tehdään vähän miten se milloinkin kaiken muun ohella hoituu. Onneksi tässä ei tarvitse niin tosissaan olla. Urheilu tuo hyvää oloa ja mieltä, mutta se ei onneksi ohjaa elämää.

Tällä viikolla pääsin Vauhtisammakon Mikon juoksutekniikan yksityisopetukseen ennen valmennusryhmän treenejä. Harjoittelin tekniikkaa Mikon ohjeistamana. Mikko videoi ensin mun sen hetkisen juoksutekniikan ja antoi neuvoja vaihe kerrallaan. Tunnin harjoittelun jälkeen Mikko videoi juoksuni uudestaan ja tulos oli hämmästyttävä. Olen siis tämän kevään Vauhtisammakon valmennusryhmässä, jossa jokainen juoksija saa yksilöllisen harjoitusohjelman, joka on tehty omaa tavoitetta silmälläpitäen. Keskiviikkona olin ensimmäistä kertaa mukana yhteistreeneissä, siskonikin oli mukana tuolloin. Tämän viikon treeneissä opettelimme juoksutekniikkaa. Ryhmän yhteishenki oli tosi kiva, en malta odottaa ensi viikon treenejä!

Olen useampaan kertaan tainnut kertoa, että juoksussa mun (yksi niistä monista) ongelma on se, etten ole saanut polvia nousemaan. Mikko neuvoi minulle keskiviikkona oikein kädestä pitäen, miten se jalan liikerata kuuluu mennä. Ihme tapahtui! Mä yhtäkkiä oivalsin, miten se polvi nousee! Olin ymmärtänyt, että kantapään pitäisi tulla lähelle pakaraa. Luulin jotenkin harhaisesti, että se tapahtuisi siinä vaiheessa kun polvi osoittaa maahan. Polven tulee osoittaa eteen ja siinä vaiheessa se kantapää tulee lähelle pakaraa. Lamppu syttyi! AIJAA!! Nyt mä osaan ja nyt mä tajuan. Mä olin jo luullut, että mulla on jokin fysiologinen este tälle. 😀 😀

Jos jatketaan vielä tämän päivän tapahtumista – ehdimme käydä ostamassa pienimmälle sellon ja vielä ennen Putousta kävimme pelaamassa tunnin pipolätkää. Luistelu on ihan mahtavaa!

Ja HEI, jos Vauhtisammakon juoksukoulut kiinnostaa, niin ystävänpäivänä (tiistaina 14.2.) kaverukset saavat oman juoksukoulunsa puoleen hintaan. Ei haittaa, vaikka asuisitte eri kaupungeissa (tarjous koskee Turun, Tampereen ja Helsingin juoksukouluja). Alennuksen saa kun kaverukset tekevät ilmoittautumiset  ja maksavat oman juoksukoulunsa 14.2. Alennus ei koske valmennusryhmiä. Ystävänpäivätarjous koskee Kesäksi juoksukuntoon -juoksukouluja, jotka alkavat toukokuun ensimmäisellä viikolla. Tarjous on siis vain ystävänpäivänä tehtyjä ilmoittautumisia yhdessä kaverin kanssa.