Juoksu 28.3.2017

Treeni joka vei loppupäiväksi petiin

Teksti: Elina Hovinen

Klikkiotsikko huonoimmasta päästä, mutta menköön. 😀

Tänään aamulla alkoi matka kohti Helsinki City Runia Martinan luotsaamana. Martina oli jälleen tehokkaana naisena koonnut jengin eri tasoisista juoksijoista. Jokaisella on yksi ja sama päämäärä – juosta toukokuussa Helsinki City Runilla puolimaraton. Osa jengistä on juossut enemmän tai vähemmän, toisille taas puolimaratonin juokseminen on iso haaste.

Jengi: Katariina Laakkonen, Mimi Cajander, Anne HIltunen, meigä, Sephora Lindsay, Rebekka, Nora Vuorio, Heidi Tainio, Jari Sorsa ja coach Martina Aitolehti

Martina oli kyllä etukäteen kertonut, että tiedossa on kova treeni, mutta ajattelin, että ei nyt kuitenkaan niin kova. Kova treeni on kuitenkin niin suhteellinen käsite. Olen aika monenlaisia ja monen tehoisia treenejä ehtinyt tässä taipaleeni aikana suorittaa ja harvoin olen niin kovaa treeniä tehnyt, että olisin vetänyt itseni äärirajoille. Yksi vaativimmista treenikokemuksista minulle on ollut Peipposen järjestämä Ruska Bootcamp, joka oli kolmen päivän treenileiri. Treenasimme tuolla leirillä monta kertaa päivässä ja silloin treenit olivat kovia.

New Balance Fresh Foam Zante V3

Tänä aamuna kokoonnuimme siis Fresh Fitneksen tiloihin Sörnäisiin. Vedimme aamukasilta uudenkarheat Craftin juoksuvaatteet päälle ja New Balancen Zantet jalkoihin ja hyppäsimme juoksumatoille. Ensin siinä vähän lämmittelimme ja Martina kertoili minkälainen treeni on edessä. Luvassa oli ensin lyhyt pyramidiharjoitus, jonka tarkoituksena oli vähän hahmottaa minkälaista vauhtia varsinainen harjoitus tullaan tekemään ja sen jälkeen edessä oli pitkä pyramidiharjoitus.

Pyramidiharjoituksen idea on kasvattaa tehoja tai matkaa vähän kerrallaan ja tulla huipulta alas tehoja keventäen samalla tavalla kuin ylös mennessä.

Ensimmäinen meni näin:

5 minuuttia vähän alle puolimaratonin tavoitevauhtia
5 minuuttia puolimaratonin tavoitevauhtia
5 minuuttia vähän yli tavoitevauhtia
Tätä pyramidia ei tultu alas, vaan jäähdyteltiin.

Kuva Martinan blogista

Toinen oli sitten SE treeni, jonka ansiosta pääsin vähän koputtelemaan rajojani. Tämä harjoitus juostiin vähintään puolimaratonin tavoitevauhtia 3-5 % kallistuksella. Jokaisen vedon välissä palauteltiin kävellen 2 minuuttia.

200 metriä
400 metriä
600 metriä
800 metriä
1000 metriä
1200 metriä

Juoksin Heidin kanssa vierekkäisillä matoilla. Ollaan Heidin kanssa juostu taas säännöllisesti kimpassa ja ollaan huomattu, että meidän sykkeet hakkaa hyvin samaan tahtiin ja vauhditkin menee hyvin yksiin. Heidin peruskestävyyskunto on parempi ja Heidi sietää paremmin kovasykkeistä treeniä. Minä en jostakin syystä saa sykkeitä nousemaan yhtä korkealle.

Ensimmäiset vedot olivat melko helppoja, vaikka vauhdit olivat minulle melko kovia. Ensimmäiset vedot tein 4:50 – 4:45 min/km vauhdeilla. 800 metrin veto rupesi jo tuntumaan pitkältä, mutta taistellen siitä selvisin, samoin seuraavista ylivoimaisesti pahimmista vedoista. Uskalsin jopa kiristää vetojen lopussa vauhtia vielä hieman. Olimme Heidin kanssa jostakin syystä siinä käsityksessä, että 1200 metrin veto on viimeinen ja pistimme kaiken peliin. Matot vaan tömisi ja hiki lensi. Tämän vedon jälkeen lähdin huojuen käymään vessassa. Vessasta palatessa näin, että Martina etsii katseellaan minua ja Heidikin katsoi minun suuntaan vähän hämmentyneenä. ”Ei se ollut viimeinen veto.”  Eikö! Voi ei. Piti hetken aikaa miettiä, että mistä se tsemppi löydetään vielä suorittaa pyramidi huipulta takaisin alas. Se helpottuu koko ajan, matkat lyhenee. Kyllä se menee. Nyt vaan tehdään. Sen verran armahdin itseäni, että vähensin kallistuskulmaa matossa.

Viimeisiin vetoihin kiristetiin Heidin kanssa vielä yksissätuumin vauhtia.

– Kiristetään 200 metrin jälkeen vauhtia, sitten aina 200 metrin jälkeen lisää?
– Joo!
– Vielä yksi kiristys?
– Joo!

Viimeinen 2oo metrin veto meni aivan ällistyttävää vauhtia, siis minulle: 3:46 min/km. Heidin kanssa on kyllä niin kiva treenata, kun Heidi on mua pykälän nopeampi ja parempi, niin on kiva tulla siinä imussa.

Treeni oli kyllä ihan loistava. Ei tuollaisia tee mieli yksin tehdä tai edes kuvitella tekevänsä.

Kuva Martinan blogista

Treenin loppupuolella mun päätä jyskytti orastavasti, mutta ajattelin sen lähtevän, kun vetäisen Rootsin ihanan smoothien ja tuorepuuron ja tempaisen siihen päälle pari shakerillista vettä. Tein molemmat ja ajelin kotiin päästäkseni suihkuun ja töiden kimppuun. Piti ehtiä valmistautua iltapäivän palaveriin. Pääkipu yltyi yltymistään ja äityi ihan migreeniksi asti. Palaveri täytyi perua ja pääsin suihkuun vasta neljä tuntia treenin päättymisen jälkeen.

Migreeni ei kyllä oikeasti ollut treenin syytä, vaikka äärirajoille itseni vedinkin (treenin statistiikka täällä). Mun niskat on vain ollut viime aikoina ihan juntturassa, koska en ole malttanut kaikilta juoksu- ja suunnistustreeneiltä mennä salille. Se kostautuu aina tällä tavoin. Mieheni mielestä minun pitäisi ruveta syömään säännöllisesti magnesiumia ja B-vitamiinia, etten olisi aina näin jumissa. Mun työergonomia ei ole paras mahdollinen ja työviikon päälle käytin melkein kokonaisen sunnuntaipäivän blogikommenttien vastaamiseen. Siinä syyt niskajumille. Eilen yritinkin varailla aikaa Helsingin Urheiluhierontaan, mutta Tuukka oli reissussa enkä mä nyt vaan voi mennä kenellekään toiselle. 😀

Loppupäivä meni sitten enemmän ja vähemmän petipotilaana, vaikka otin maksimimäärän särkylääkkeitä.

Seuraavaksi voisin kirjoitella juoksukengistä näiden uusien New Balance Zante -kenkien innoittamana. Edelliset Zantet on ollut yhdet mun ihan ehdottomat lempparikengät ja nyt nämä uudet vaikuttaa yhtä hyviltä! Mulla on kenkiä melkoinen määrä, vaikka olen karsinut valikoimasta kaikki sellaiset kengät pois, joita en oikeasti käytä. Siitä huolimatta multa löytyy ainakin kymmenet parit juoksukenkiä. Rami aina naureskelee mulle aina uusien kenkien ilmestyessä kaappiin ”onko nämä nyt sitten kuivan hiekkatien juoksukengät, vai nopean radan loikkatreenikengät vai pitkän tasavauhtisen peruskestävyystreenikengät”. ?

Kommentit (10)

Mahtavalta kuulostava treeni! Pitäisi itsekin alkaa treenata porukassa, jotta saisi muilta tukea itsensä ylittämiseen.

Minulla on myös sama taipumus saada päänsärkyä urheilusuoritusten jälkeen. Nuoruudessa on diagnosoitu migreeni, mutta en saa varsinaisia kohtauksia nykyään, vaan toisinaan pää äityy kipeäksi ja on sitten pitkään, useampia päiviä, kipeänä. Mulla päänsäryn puhkeamiseen vaikuttaa monet muut asiat urheilun lisäksi. Tunnelmavalaistus ja kynttilät, epäsäännöllinen syöminen, liian vähäinen tai liiallinen nukkuminen, kevätaurinko, kovaääninen musiikki ja niskajumit. Olisi mielenkiintoista lukea enemmän migreenistäsi, esimerkiksi miten saat pidettyä sen kurssissa ja millainen lääkitys sinulla on.

Huh, hurjalta kuulostaa! Ja pätevältä näyttää treenin lisäksi tuo paita (huppari?) joka sinulla on päälläsi viimeisessä kuvassa. Mikä paita mahtaa olla kyseessä?
Yst. Tilda

Moikka, huppari on Craftin treenipaita. Tuntui ihanalta päällä ja näyttää minustakin hyvältä! 🙂

Mulla on sama ongelma, niskajumit toimistohommista + juoksutreenit = migreenikohtaus. Mä olen kyllä luovuttanut sen suhteen, että saisin akuuttiaikoja vakkarihierojalleni, joten viimeksi menin HUH:lle ja Viljami hoiteli ihan kiitettävästi jumituksen auki.

Täytynee itsekin nöyrtyä menemään muillekin kuin Tuukalle. 🙂 Kiitos vinkistä! Martina suositteli myös Teemua. Ilmeisesti kaikki ovat hyviä Helsingin Urheiluhieronnassa.

Siis apua ihana tuo teidän juoksujuttu, olen kade. =) Hieno treeni todellakin.

Vauhtisi on aikamoista , työtä , perhettä , uintia , juoksua eri ryhmissä ja muita menoja, tytärten tuomaa menoa koulujen ja harrastusten kautta ja kaikkea mitä en tiedäkään!
Helpota , rentouta, lepää!

Kiitos huolenpidosta! ? Osa juoksu- ja harrastusjutuista on sellaista, jota saan tehdä työajalla. Lepään kyllä, usko pois. Viikonloput pyhitän pääosin yhdessäololle ja lepäilylle. Tänne blogiin tulee vain kerrottua kaikkea sitä touhottamista. 🙂

Joka toinen viikko tytöt ovat isällään ja silloin mulla on enemmän aikaa itselleni. 🙂

Kuulostaa ihan mielettömän hyvältä treeniltä ja tuo Craftin paita on todella ihana vaikka itse koen sen sisätiloissa ihan liian kuumaksi mutta ulkolenkeillä ihan bueno.

Miehesi on ihan oikeassa 😉 magnesium on erityisen tärkeää niille jotka treenaa paljo mutta myös muille. 🙂

Mahtavalta kuulostava treeni! Pitäisi itsekin alkaa treenata porukassa, jotta saisi muilta tukea itsensä ylittämiseen.

Minulla on myös sama taipumus saada päänsärkyä urheilusuoritusten jälkeen. Nuoruudessa on diagnosoitu migreeni, mutta en saa varsinaisia kohtauksia nykyään, vaan toisinaan pää äityy kipeäksi ja on sitten pitkään, useampia päiviä, kipeänä. Mulla päänsäryn puhkeamiseen vaikuttaa monet muut asiat urheilun lisäksi. Tunnelmavalaistus ja kynttilät, epäsäännöllinen syöminen, liian vähäinen tai liiallinen nukkuminen, kevätaurinko, kovaääninen musiikki ja niskajumit. Olisi mielenkiintoista lukea enemmän migreenistäsi, esimerkiksi miten saat pidettyä sen kurssissa ja millainen lääkitys sinulla on.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *