Ajatuksia 7.2.2015

Unelmista totta

Teksti: Elina Hovinen

Tämä viikko ei ole ollut mikään ihan tavanomainen. Tällä viikolla päättyi lähes viiden vuoden pituinen työsuhde ja loikkasin kohti unelmaa. Aloitin blogin vähän ennen kuin siirryin tuohon työsuhteeseen, joka juuri päättyi. Tuolloin viisi vuotta sitten elämäni oli aika mustaa. Perustin blogin, että saisin pidettyä itseni positiivisena. Päätin tuolloin, että kirjoitan blogiin vain kivoja asioita, että saisin sitä kautta elämääni edes hiukan valoa, vaikkakin se oli välillä väkisin väännettyä. Muistan tuolta ajalta juoksulenkkejä, jolloin mun henki ei kulkenut, kun ahdisti niin paljon. Elämä on tuon jälkeen kulkenut monennäköisiä reittejä. Välillä on ollut kevyempää ja välillä taas raskaampaa. Sitähän se elämä on. Jo tuolloin viisi vuotta sitten perustaessani Endorfiinikoukussa-nimisen blogin ajattelin, että mitä jos jonakin päivänä voisin kirjoittaa työkseni. Olin juuri keskeyttänyt journalismin opinnot elämäntilanteen pakosta. Aluksi kirjoittelin blogia ihan vain itselleni, tosin lisäsin blogin heti tuolloin Blogilistalle. Jostakin kummasta blogiin löysi lukijoita ja kohta vielä vähän lisää. Vuoden kirjoittelun jälkeen Evita-lehti bongasi minut ja pyysi heidän sivustolle bloggaamaan. Tuossa vaiheesa uskalsin kertoa julkisesti, että kirjoitan blogia. Bloggasin Evitan alla siihen asti, kunnes lehti lopetettiin. Evitasta siirryin FitFashioniin, jossa bloggasin lähestulkoon sen avaamisesta alkaen viime vuoden loppuun saakka.

Viimeisemmän vuoden aikana on tullut mietittyä monia asioita ihan uudesta näkökulmasta. Vihdoinkin uskalsin lähteä tavoittelemaan onnea ja unelmia. Jotain hyötyä on ollut masennuksesta ja sen johdosta terapiaan hakeutumisesta. En häpeile kertoa käyväni terapiassa, päinvastoin. Suosittelen terapiaa kaikille. Sen avulla saa jäsenneltyä omia ajatuksiaan ja elämän varrella käytyjä kokemuksia ja niiden vaikutusta itseen. Olen saanut siitä niin paljon apua, joten miksi pitäisi hävetä kertoa muille, minkä avulla minusta on tullut rohkeampi ja itsevarmempi. Viime kesän lopulla päättyi pitkä parisuhde. Päätös ei ollut helppo, mutta siitä rohkaistuneena uskalsin laittaa elämää muiltakin osin uusiksi. En aio edelleenkään käsitellä eroasiaa blogissa, mutta sen verran haluan sanoa, että eroon ei liity mitään dramaattista. Teini-ikäiset kasvoivat aikuisiksi ja huomasivat kasvaneensa eri suuntiin. Lasten isä on edelleen hyvä tyyppi ja kunnoitan häntä.

Viime vuoden lopulla uskalsin avata suuni ja sanoin ääneen, että haluaisin tehdä bloggaamista ja blogin aihepiiriin liittyviä juttuja täyspäiväisesti. Vakuutusyhtiössä oli ollut kivaa ja mielenkiintoista, mutta olin valmis ottamaan rohkean loikkauksen ja hypätä kohti tuntemattomampia vesiä. Sitten tarjoutui mahdollisuus siirtyä Sykesportiin tuottajan hommiin. En meinannut uskoa mahdollisuutta todeksi. Haaveista tulee totta. En uskaltanut iloita asiasta kunnolla ennen kuin nimi oli paperissa. Mun elämä oli viistellyt aika matalalla viimeiset vuodet, joten on vaikea uskoa, että mulle tapahtuu hyviä asioita. Nyt uusi elämä on sitten alkanut! Eilen oli ensimmäinen päivä Sykesportin toimistolla. Olen tosi innoissani!

Luin eilen uusinta Kauneus ja Terveys -lehteä ja sieltä Vilman haastattelua. Vilma sanoi haastattelussa hyvin, että hyvinvointi lähtee siitä, että ensin arvostaa itseään. Kukaan ei voi arvostaa sua, jos et itse arvosta itseäsi. Sitä kautta unelmatkin voivat toteutua. Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen ei tule helpolla, ei ainakaan minulle, mutta sen eteen kannattaa tehdä töitä. Unelmat voivat toteutua! Sitähän mä tässä halusin sanoa.

Ihanaa lauantaita rakkaat lukijat, olkaa armollisia itsellenne! Mä olen tässä parhaillaan matkalla Turkuun rentoutumaan ja treenaamaan (sitä yläkroppaa :D). Kirjoittelen Turku-postausta sitten kun palaan kotiin.

Kommentit (16)

Hei, minäkin haluaisin kiittää taas kerran ihanasta blogistasi. Juttujesi lukeminen on saanut minutkin ajattelemaan uudella tavalla ajankäyttöäni ja liikunnan mahdollisuuksia näin äiti-ihmisenä. Oli kiva kuulla elämänmuutoksestasi ja uudesta työstä, ei niin kiva parisuhteen päättymisestä. Olen itse kokenut saman jo lapsen ollessa pieni, se ei ollut helppoa, mutta siitäkin selvittiin. Vaikeudet opettavat kuinka vahvoja todellisuudessa olemme, sitä ei aina etukäteen arvaisi. Aurinkoista kevättä ja hyvää juoksuvuotta!

Sulla on niiin ihana tyyli kirjoittaa, että täällä yx vaan odottaa, että päivittäisit blogias monta kertaa päivässä:) Samoin kuvat on hyviä. Onnee ja menestystä uusilla urillas. Tää on paras lukemani blogi ja tietenkin oon itse urheiluihmisiä henkeen ja vereen:) Tiedän tuskasi monessa asiassa, myös masennuksesta ja ahdistuksesta. Liikunta, etenkin juoksu voi tuoda helpotusta siihenkin. Itselläni ainakin. Hyvää alkanutta vuotta sulle ja likoillesi!!!

Hienoa että unelmista on tullut totta! Saat tehdä sitä työksesi mistä nautit. 🙂

Todella hyvä kirjoitus! Tsemppiä uusiin haasteisiin 🙂 kuulostaa hyvältä!

Ihana rohkea Elina!! ☺️

Tää on vaan niin paras blogi ❤️

Ihanan mielettömästi onnea uusiin haasteisiin! Olen tosi iloinen että elämä näyttää sinulle nyt aurinkoista ja lempeämpää puolta. <3

Kiitos hienosta ja rehellisestä kirjoituksesta, Elina. Hienoa, että pääset toteuttamaan pitkäaikaisen unelmasi ja uskalsit myös tarttua tilaisuuteen. Päätös on satavarmasti oikea!

Olen jo pitkään lueskellut sun blogia ja seurannut aina muuton myötä uuteen paikkaan. Oot huippu tyyppi!

Mä oon niin onnellinen ja iloinen sun puolesta Elina! Aivan mahtava postaus, mahtavia uutisia ja hienoa, että kirjoitat sun tuntemuksista ja ajatukista meille. Kiitos! Oot huippu tyyppi.

<3

Mulle tuli tätä lukiessa kyyneleet silmiin. Olen itsekin viime vuosina kärsinyt masennusjaksoista, välillä olo on todella maassa ja välillä hieman helpottaa. Ihanaa, että joku uskaltaa tästä puhua ääneen. Olet Elina todella rohkea! Ihanaa, että olet saanut apua ja rohkeutta tavoitella unelmia. Toivottavasti hiljalleen pääset toipumaan masennuksesta ja saat uutta iloa elämään 🙂 sun blogiin on aina kiva klikkailla, kun täällä on aina kuin mukava tunnelma. Olet ihanan aito persoona ja sun treenivinkkejä ja ajatuksia on mukava lukea. Onnea uusiin haasteisiin! 🙂

Koko postaus on niin <3. Ihanaa, että valo on taas sun elämässä. Loistat kyllä sisäisesti niin kauas, ettei voisi uskoa sun pimeässä olleenkaan. Voimakas, rohkea nainen – oot niin ansainnut kaiken onnen ja onnenpotkut <3.

<3 Hane

Hei, ihanaa kuulla että unelmasi ovat toteutumassa. Se luo uskoa omienkin unelmieni toteutumiseen. Kiitos blogistasi!

Rohkea olet. Itsekin rämmin aikamoisessa suossa ja olen ajatellut etten yksin täältä nouse. Tarvitsen jonkun apua. Mitä kautta ja mihin menit terapiaan?

Vastasin sinulle sähköpostitse.

Sä oot Elina ihana. Rohkea ja mahtava nainen <3 Kaikkea hyvää uusiin tuuliin,ihanaa että tuntuu nyt olevan kuitenkin myötätuuli monen vastatuulen jälkeen!
Itse kanssa masennuksen kanssa taistelleena voin samaistua fiiliksiin. Mulle paras lääke oli liikunnan ilon löytäminen uudelleen.Kimmokkeena siihen on ollut sun blogisi.Muistan joskus kun pistit arvontaan puolimaratonin osallistumisen..sulla tais olla silloin se olkapääleikkaus?ja mä aloin siitä ajattelemaan,että hei..ehkä minäkin oikeasti voisin joskus juosta..siitä se sitten lähti ja tällä polulla ollaan vieläkin..<3

Moi ja ensinnäkin Onnittelut uuden toiveduuniin johdosta!

Olen roikkunut sun blogissa viime aikoina (sananmukaisesti) yötä myöten, sillä löysin blogisi olkapääleikkausten jälkeen ja yöt ovat menneet niitä kipuja valvoesssa. Olet dokumetoinut leikkauksen ja kuntoutuksen todella hienosti- kiitos. Oikean olkapääni leikattiin viime kesänä saman ortopedin toimesta kuin sinulla ja nyt toissa viikolla kävin toisen ortopedin leikattavana vasemmasta olkapäästä. Urheiluvammoja molempien olkapäiden pahat repeämät.

Liikunta ja urheilu on usein hyvinvoinnin (etenkin sen henkisen) etsimistä ja sehän näistä rasistus- ja loukkaantumisvammoista tekee niin masentavia, että ne ovat syntyneet sen seurauksena, että on pyrkinyt parempaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Kyllä se tästä ja, kuten sanottua – asioilla on lopulta tapana järjestyä.

Hei, minäkin haluaisin kiittää taas kerran ihanasta blogistasi. Juttujesi lukeminen on saanut minutkin ajattelemaan uudella tavalla ajankäyttöäni ja liikunnan mahdollisuuksia näin äiti-ihmisenä. Oli kiva kuulla elämänmuutoksestasi ja uudesta työstä, ei niin kiva parisuhteen päättymisestä. Olen itse kokenut saman jo lapsen ollessa pieni, se ei ollut helppoa, mutta siitäkin selvittiin. Vaikeudet opettavat kuinka vahvoja todellisuudessa olemme, sitä ei aina etukäteen arvaisi. Aurinkoista kevättä ja hyvää juoksuvuotta!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *