Ajatuksia

Uskallatko yrittää?

9.6.2016 Teksti: Elina Hovinen

Urheilu ja liikkuminen on mulle edelleen tosi tärkeää ja iso osa mun arkea, vaikken enää kouhkaa treeneistäni niin paljoa kuin aiemmin. Tällä hetkellä tuntuu hassulta kirjoitella jostakin yksittäisestä treenistä, ellei ole mitään sen tähdellisempää kirjoitettavaa. Liikun lähes päivittäin, mutta suhtaudun liikkumiseen nykyään paljon neutraalimmin. En kellota hampaat irvessä työmatkapyöräilyn kestoa tai juokse lenkkejä kilometriaikojen ohjaamana. Teen juttuja, joista innostun ja jotka tuntuvat hyvältä, sellaisella teholla ja intensiteetillä mikä kulloinkin tuntuu sopivalta.

Kirjoittelin pari päivää sitten keihäänheittotreeneistä. On aivan mahtavaa oppia aikuisena uutta! Pystyttekö samaistumaan? Mulla meni monta vuotta siihen, että uskalsin kokeilla uimahallissa vapaauintia. En ollut koskaan uinut vapaata, vaikka aina olin halunnut. En uskaltanut kokeilla, koska… tuntuu aivan kertakaikkisen typerältä 35-vuotiaana kertoa, että mä pelkäsin näyttäväni typerältä tai että tekisin itsestäni naurunalaisen. Aivan kuin kenelläkään olisi aikaa tai kiinnostusta katsoa, miten joku random muija ui?

Mä koen, että tämä rohkaistuminen on tapahtunut sitä mukaa kun itseluottamukseni on kohentunut ja olen hyväksynyt itseni kaikkine puutteineni. Rohkaistuminen uuden opetteluun tuntuu tosi hyvältä. Olen saanut onnekkaasti olla ymmärtäväisten ja ihanien ihmisten opeissa. Minua on opettanut matkan varrella useampi ihminen. Esimerkkinä mainittakoon muutama: Juoksua minulle on valmentanut Joonas ja Mikko, polkujuoksun maailmaan minut tutustutti Janne, uinnin tekniikkaa opetti Noora, painonnostoon minut rohkaisi rakas aviomieheni ja näitä oppeja mulle syvensi vähän aikaa sitten Veera. Endorfiinikylässä-videosarjassa kävin kokeilemassa eri bloggaajien treenejä. Kukaan näistä ei ole (tietenkään) nauranut minulle tai edes naurahtanut, jos en ole ymmärtänyt tai jos olen yrittänyt ja epäonnistunut. Jokainen on kannustanut ja kehunut edistysaskeleita, rohkaissut ja inspiroinut.

Rohkeuden puutteen vuoksi olen jättänyt monia asioita elämässä väliin. Onneksi enää ei tarvitse. Kirjoitan tätä tilitystä siksi, että tekin uskaltaisitte, jos olette ajatelleet yhtään samoin kuin minä. Itsensä ylittäminen on mahtavaa, tarkoitti se sitten kuperkeikan tekemistä tai sitä, että uskallat juosta julkisesti. Rohkaistuminen lähtee pienistä teoista, jotka on kuitenkin itselle suuria edistysaskeleita. Mitä ne sinulle voisi olla?

Kuva 2XU Suomen sivuilta

Tuorein itseni ylittäminen tapahtuu ensi viikon torstaina kun osallistun 2XU:n järjestämään Urban Swim Challengeen, jossa uidaan avovedessä (siis meressä!) 1500 metriä tai 3000 metriä. Kilpailu edellyttää märkäpuvussa uimista, muuten kisaan ei ole asiaa. Lähden siis ihan kylmiltäni kokeilemaan avovesiuintia ja uin ensimmäistä kertaa märkäpuvussa. Olen todella innoissani! Mä uin tuon lyhyemmän matkan, koska en osaa yhtään kuvitella minkälaista on uida avovedessä, jossa on mukana muita kilpailijoita. Kilpailuun saan lainaksi 2XU:n märkäpukua. 🙂 Mahtavaa! Saa antaa vinkkejä!

Kuva Suunnon sivuilta.

Suunnolta on tullut aivan mieletön uutuus: Suunto Spartan Ultra. Kellossa on kaikkien aiempien kellojen hienot ominaisuudet ja nyt tässä on vielä kosketusnäyttö, värinäyttö ja miljoona eri toimintoa. Movescount uudistui tässä samalla. Siellä pääsee nyt tsekkailemaan suosituimmat treenireitit ja sen avulla löytää vaikkapa lomamatkalla hyvät lenkkireitit. Hauskana huomiona tuli huomattua, että joku/jotkut ui näköjään Seurasaarta ympäri. Seurasaaren ympärillä oli kartalla melkoisen vahva sininen rinkula. 😀 Tsekkaa itse täältä. En malta odottaa, että pääsen testaamaan laitetta. Toivottavasti saisin testiin jo ennen tuota kisaa.

Mun piti kirjoittaa postausta juoksemisesta ja sen ihanuudesta, mutta juttu lähti ihan sivuraiteelle. Ehkä seuraavassa postauksessa sitten juoksemisesta.

Ps. Vielä on tanssiminen kokeilematta. Se on mulle se kaikista suurin kynnys.

Lue myös

Suosittelemme