Ahdistuksen monet kasvot – se ei näy aina päälle päin
Ahdistus ei näy aina päälle päin. Sanoisin, että useimmiten ei. Osaisitko sanoa, missä näistä kuvista olen ahdistunut, masentunut tai allapäin?
Vastaus on, että kaikissa. Jokaisessa hetkessä, joita kuvat edustavat, on ollut jotain ahdistavaa, tavalla tai toisella. Joissakin olen ollut masentunut, joissakin olen juuri saanut paniikkikohtauksen tai joissakin ahdistus syö sisältä.
Siksi ei voi sanoa kenellekään, että ethän SINÄ nyt voi voida huonosti, kun olet noin iloinen, hyväkuntoinen, terve, puhdas, nauravainen, käyt töissä tai hoidat kodin hyvin. Tämän kaiken voi tehdä ja olla silti murtunut sisältäpäin.
Minä olen kerran pitänyt julkisen puheen juuri ahdistuskohtauksen jälkeen. Kukaan ei huomannut mitään.
Minä en enää sano muille niin. Minulle on sanottu ja sen taakka on suuri. Olisi oltava iloinen, koska näyttää siltä. Entä jos ei olekaan?
Tässä tekstissä näkyvissä kuvissa en missään ole ollut onnellinen. Olen ollut masentunut, surullinen tai ahdistunut. Kaikista sitä ei kuitenkaan näe.
Ei arvostella ketään ulkoisen olemuksen perusteella. Sisällä voi olla iso taakka kannettavana.
Lue myös:
”Sinähän olet aina niin reipas!”
”Paniikkikohtaus kirjastossa”
”Se iloisin voi olla se surullisin sielu”
Terveisin, Helka
Kommentit
Tämä on hyvä tuoda esiin. Itse olin aivan loppu 2v. Kukaan ulkopuolinen ei tätä olisi voinut kasvoista/olemuksestani nähdä. Ainoastaan jos kiinnitti huomiota muistini haparoimiseen tai keskittymiskyvyn puutteeseen, saattoi vähän aavistaa missä mennään.
Kommentit
Tärkeä asia puhua ääneen ❤️
Itse kamppaillut ahdistuksen kanssa, ja näytellyt vahvaa. Tietenkään saamatta apua, nyt kun puhuu ääneen ahdistuksesta kukaan ei kuuntele kun teen ja toimin arjessa. ☹️
Tämä on hyvä tuoda esiin. Itse olin aivan loppu 2v. Kukaan ulkopuolinen ei tätä olisi voinut kasvoista/olemuksestani nähdä. Ainoastaan jos kiinnitti huomiota muistini haparoimiseen tai keskittymiskyvyn puutteeseen, saattoi vähän aavistaa missä mennään.