Täysin vapaa viikonloppu vain itselle oli parasta, mitä lapsilleni on tapahtunut pitkään aikaan
Jokainen vanhempi ansaitsee ja tarvitsee välillä lapsivapaata aikaa. Tästä EI tarvitse tuntea huonoa omatuntoa.
Vietin viikonlopun ihan yksin. Ei yhtään lasta. Ei yhtään velvollisuutta. Vailla huonon omatunnon häivääkään siitä, että nautin ihan täysillä.
Nythän on niin, ettei vanhempi ja äiti varsinkaan saisi sanoa, että väsyttää. Että korona-aika on raskasta, lasten hoitaminen töiden ohella on vaikeaa ja nyt saisi tämä jo loppua. Omaa aikaa ei saa ainakaan haluta, tarvita tai pyytää tai jos sitä saa, ei siitä ainakaan tule nauttia ilman ikävää. Ja jos uskaltaa sanoa, ettei halua olla läsnä lapsilleen kaksytneljäseitsämän, saa sellaisen ryöpytyksen niskaan että heikompia hirvittää.
Näin olen saanut minä ja näin sai myös bloggaajakollegani Tornadoblogin kirjoittaja. Luin hänen saamiaan kommentteja ymmärtäen hänen tuskansa: jos tällaista uskaltaa sanoa ääneen, auta herra varjele: valmistaudu myrskyyn.
Olen jauhanut tästä aiheesta jo pitkään, mutta jauhan taas. Koska menkää nyt itseenne kommentoijat. Jokainen saa haluta, tarvita ja saada vapaa-aikaa. Minä-aikaa. Itsekästä aikaa. Ilman lapsia. Vaikka kuinka on halunnut lapsensa ja heitä rakastaa.
TÄMÄ EI OLE POIS RAKKAUDESTA YHTÄÄN.
Sanonpa vain, että edellinen viikonloppuni oli parasta, mitä lapsilleni on tapahtunut hyvin pitkään aikaan. Hyvin. Pitkään. Aikaan. Tein juuri sitä, mitä itse halusin. En uhrannut ajatustakaan sille, missä lapseni olivat tai mitä tekivät. Nyt oli minun aikani.
Sunnuntai-iltapäivällä olo oli kuin uudestisyntyneellä. Hemmetin raskas eka koronakuukausi takana, joka päivä etätyöt ja lapsen hoitaminen. Kun sain ladata akut näin piripintaan, fiilis oli niin upea, etten osaa sitä sanoin edes kuvailla. Kun sain lapseni kotiin, tuntui kuin koko koronakuukauden väsymys olisi hävinnyt kerralla pois.
Millä tavalla tämä olisi huonoksi lapselleni? Jaksan vain entistä paremmin olla taas päivittäin etätöissä ja samaan aikaan lapseni kanssa.
Miksi tätä ei saisi suositella ihan kaikille korona-ajan uuvuttamille vanhemmille? Jos oma aika vain on mahdollista, hiiteen marttyyriuspuheet että minun ei tarvitse levätä ja jaksan kyllä omat lapseni, kun heidät olen halunnut. Anna heille paras lahja, jonka kykenet.
Jaksava ja virkistynyt vanhempi.
Lue myös:
Myös vuoroviikkovanhempi voi uupua
Yksin lapsen hoitaminen ja etätöiden tekeminen joka päivä saa väsyttää ja ahdistaa
Terveisin, Helka
Kommentit