Äiti vaan itkee

Yhtenä aamuna äiti vain alkoi itkemään. Sitten se ei enää muuta tehnykään.

Heräsin ihan tavallisesti ja menin hiljaa äitin viereen katsomaan deeveedeeltä myyrää. Ja äiti vain itki. Se oli tosi pelottavaa. Minuakin itketti yhtäkkiä.

Äiti itki ja itki. Tai sitten äiti nukkui. Opin, miten kannattaa keittiön pöydän vierestä se vähän rikkinäinen tuoli siirtää jääkaapin eteen ja miten nousta siihen niin, että saa vielä jääkaapin oven auki. Se tuoli jäi helposti eteen niin, ettei ovi auennutkaan. Se oli tosi ärsyttävää. Äiti nukkui olohuoneessa. Ei sillä ollutkaan omaa huonetta, koska minulla oli meidän ainut huone. Minusta se oli tosi kiltisti tehty äitiltä. Vaikka olisi kiva joskus nukkua äitin kanssa. En kuitenkaan saanut. Ehkä sitä ei itkettäisi niin paljon, jos me nukuttaisiin yhdessä. Kunpa saisin äitin itkun loppumaan. Se oli tosi surullisen kuuloista.

Osasin jo ihan hyvin tehdä itselle leivän. Siivosin kyllä heti voijäljet pöydältä. Niistä äiti aina kiukustui.

Äitiä kiukutti paljon monet jutut mitä tein.

Osasin myös käydä itse suihkussa. Suihkussa on aivan ihanaa. Voisin seistä siellä ihan koko ajan, mutta äiti sanoo, että vettä pitää säästää. Säästin sitä sitten ja en seissyt siellä ihan koko päivää. Leivän jälkeen kyllä tuli äkkiä uudestaan nälkä. En osaa vielä ihan tehdä makaroonia itse, kun en tiedä, mitä se keittäminen tarkoittaa. Mutta kyllä äiti usein jaksoi keittää ne. Makarooni on hyvää.

Joskus äiti jaksoi lähteä ulos. Ulkona on tosi mukavaa, koska puistossa on kavereita. Äiti ei juttele kaverien äiteille. Istuu vain puiston penkillä yksin. Saisipa äitikin kavereita. Niiden kanssa on kiva jutella. Ehkä äitikin hymyilisi taas, jos saisi kaverin sieltä puistosta. Joskus kun äiti nauroi, sen hampaat näkyi. Äitin hampaat on tosi kauniit. En ole nähnyt äitin valkoisia hampaita pitkään aikaan.

Puistossa ja kotona äitillä oli aina samat vaatteet. Ei se vaihtanut niitä ikinä. Minulla oli aina eri vaatteet joka päivä. Äiti tykkäsi laittaa minulle erilaisia vaatteita. Kerran yksi päivä äiti kyllä laittoi minun vaatteet ihan väärin päin. Ja kengät unohtui kotiin. Varpaita pisteli ulkona.

Äiti vaan itkee. 

En uskaltanut nukahtaa koskaan illalla, koska äitiä itketti. Äiti kyllä sanoo aina, että minä olen ihan hyvä poika. Se tuntuu kivalta. Halasin äitiä. Se tuntui värisevältä se hali. Äitiä itketti taas.

Yhtenä aamuna äiti ei vain noussut pois sen sängystä sieltä olohuoneesta. Isi tuli hakemaan minut pois. En olisi halunnut lähteä. Miten se äiti yksinään meidän kotona pärjäsi, kun en ollut aamulla herättämässä sitä? Entä jos se itkisi aina vain koko ajan ihan ikuisesti?

Isin luona on aina mukavaa. Hyvää yötä, isi sanoo. Hyvää yötä äiti, sanon aina mielessäni.

Minulla on äitiä ikävä.

Ehkä joskus äiti vielä lopettaa itkemisen.

-V 4-v

* * * * *

Masennukseni iski niin yllättäen, etten osannut  varautua siihen. Jatkuva syyllisyys oli valtava: miten tämä vaikuttaa lapseeni? Tuostakin ajasta selvittiin, vaikka jäljen masennus aina perheeseen jättää. Ja tekee siitä myös vahvemman. Yhdessä selviytyminen hitsaa perheenjäsenet tiukasti yhteen, jos muut perheenjäsenet jaksavat tukea pahimman yli. Tuo yhteys tuntuu edelleen minun ja etäpoikani välillä.

 

Lue myös tekstini Miten kertoa lapselle omasta sairaudesta?

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?