Ensimmäinen upea viikko uudessa työssä, yllätyksenä tulleet kolme päivää teinin kanssa sekä tärkeä päätös
Minulla on ollut erikoinen ja erityinen viikko. Aloitin uuden työn, päätin erään tärkeän asian ja sain lapseni vierailulle.
Olin odottanut jännityksellä, mutta ehkä myös hieman kauhulla, tätä viikkoa. Mitähän tästä mahtaisi tulla? Täysin uudenlainen työ, seitsemän viikon loman jälkeen totuttelu arkirytmiin ja vielä lapseton viikko.
Näistä voisi hyvinkin saada kurjan viikon aikaan.
En ole katunut hetkeäkään sitä päätöstä, että irtisanouduin töistäni keväällä tietämättä, mikä tulevaisuuteni työrintamalla olisi.
Mutta toisin kävi. Minulla on ollut ihan huikea viikko! Jo heti ensimmäisenä päivänä uudessa työssä tiesin, että täällä tulisin viihtymään. Vaikka kaikki tietenkin oli hyvin jännittävää ja uutta, tykkäsin ihan joka hetkestä. En ole katunut hetkeäkään sitä päätöstä, että irtisanouduin töistäni keväällä tietämättä, mikä tulevaisuuteni työrintamalla olisi.
Tämä työ tuntuu omalta. Odotan innolla jatkoa.
Vielä ihanampaa oli, kun ihan yllättäen teini pyysi, jos voisi tulla luokseni muutamaksi päiväksi. Vaikka nyt töissä olinkin päivät, saimme olla yhdessä illat. Tämä vierailu herätti minussa paljon tunteita: tuntui, kuin olisin rakastunut lapseeni uudelleen. Hän on kasvanut kesän aikana henkisesti ja fyysisestkin ja olen tosi ylpeä hänestä.
Tämä vierailu herätti minussa paljon tunteita: tuntui, kuin olisin rakastunut lapseeni uudelleen.
Vaikka olemme olleet aika vähän yhdessä kesän aikana, nämä yhteiset päivät olivat erityiset. Oli ihana tulla töistä kotiin ja tietää, että lapsi tulee illaksi kotiin. Sain pienen välähdyksen ehkä siitä, mitä olisi elää teinin kanssa. Ehkä tämä tulee olemaan tällaista kuopukseni kanssa, kuka tietää? On outoa ajatella, että luonani olisi lapsi aina töiden jälkeen. Muuttuisikohan tunne arkiseksi? Saankohan kokea sellaisen arjen vielä?
Kaikenlaisia ajatuksia siis on pyörinyt päässäni tämän viikon aikana. Niin ja tein jälleen päätöksen, ettei minusta ole edelleenkään seurustelumaailmaan. Parin tapailuyrityksen jälkeen tiesin, ettei ole vielä tunnu omalta päästää maailmaani uusia ihmisiä, ainakaan liian lähelle.
Se tuntuu nyt oikealta.
Tällainen viikko minulla tällä kertaa. Ihanaa odottaa jo seuraavaa työviikkoa!
Terveisin Helka
Kommentit