
Eroperheen lapsella yhdet vai kahdet synttärit?
Tämä on yksi niistä asioista, joka eroperheissä herättää paljon keskustelua ja erilaisia tunteita. Varsinkin jos vanhemmat eivät tule hyvin toimeen keskenään tai asuvat kovin kaukana toisistaan, ovat kahdet synttärit lapselle enemmän vakio kuin poikkeus.
Onko lapselle kiva vai kurjaa, että on kahdet synttärit?
Entäpä se lapsen näkökulma? Onko lapselle kiva vai kurjaa, että on kahdet synttärit? Tuntuuko hänestä, etteivät vanhemmat edes hänen takiaan pysty sopimaan ja olemaan rauhassa samassa tilassa juhlien ajan? Vai onkohan sittenkin vain mukavaa, että on kahdet juhlat, kahdet lahjat, kahdet vieraat?
On varmasti paljonkin lapsen iästä ja vanhempien väleistä kiinni, mikä on paras tapa ratkaista asia. Pieni lapsi voi iloitakin kaksista juhlista. Isompi ehkä viettää joka tapauksessa vain kaverisynttäreitä, jolloin ongelma ratkeaa itsestään.
Myös mahdollinen uusperhetilanne, uusien ja entisten puolisoiden välit, sen miettiminen, ketkä kutsutaan ja kuka tulee, kuka tulee kenenkin kanssa toimeen tai ei tule, vaikuttaa paljon syntymäpäivien järjestelyihin ja juhlapäivän kulkuun. On lukuisia asioita, jotka pitää ottaa huomioon, kun järjestää eroperheen lapsen syntymäpäiviä.
Ensimmäistä kertaa hänellä on kahdet syntymäpäivät. Ja täysin minun takiani.
Kuopukseni vietti tänään 4-vuotispäiväänsä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa hänellä on kahdet syntymäpäivät. Ja voin ja täytyy sanoa, että täysin minun takiani. Kerroin aiemmin, että hänellä on tähän mennessä ollut joka vuosi vain yhdet synttärit. Ne pidettiin minun kotonani ja kutsuin niihin myös hänen isänsä ja isän puolen sukulaisetkin.
Nyt minusta tuntui, että haluaisin pitää kotonani juhlat, joihin kutsuisin vain vähän vieraita. Ei tuntunut enää luontevalta kutsua luokseni ihmisiä, jotka tuntuvat hyvin etäisiltä ja joiden kanssa en pidä juurikaan enää yhteyttä. Kotini on pieni ja toivoin, että pojan kavereita mahtuisi myös mukaan. Kysyin hänen isältään, olisiko ihan ok, jos pidettäisiinkin tänä vuonna kahdet synttärit.
En ilmeisesti sitten osannutkaan olla avoimesti asioihin suhtautava ja tilanteisiin sopeutuva eroäiti.
Hän sanoi, että kyllä se käy. Silti minulle tuli ensin todella huono omatunto. En ilmeisesti sitten osannutkaan olla avoimesti asioihin suhtautava ja tilanteisiin sopeutuva eroäiti. Tuntuu, että ihan tässä viime aikoina olen joutunut miettimään ihan kaiken uusiksi. Se, mikä toimi ennen, ei tunnukaan enää hyvältä. En vain osannut enää nähdä meitä kaikkia yhdessä viettämässä juhlia.
Samalla mietin vähän ahdistuneenakin, olisiko tämä hyvä vai huono juttu lapselleni. Toisaalta hän ei juuri muista edellisistä syntymäpäivistään mitään ja ei osannut sanoa mitään muuta kuin kiva, kun kysyin, onko kahdet synttärit hauska juttu. Hän kyllä kysyi, tuleeko isi paikalle ja kun sanoin, ettei ole tulossa, niin vastasi että okei. Ehkä vähän isompana hän osaa jo ilmaista paremmin oman mielipiteensä asiaan, ja toivon silloin osaavani ottaa hänen toiveensa huomioon.
Tunsin oloni niin kurjaksi, että kysyin äitiryhmästäni erolapsien kokemuksia kaksista synttäreistä.
Tunsin oloni niin kurjaksi, että kysyin äitiryhmästäni erolapsien kokemuksia kaksista synttäreistä. Useampi sanoi, että pienempänä oli tuntunut kivalle, kun oli kahdet juhlat. Eri asia on sitten isommat kertaluonteiset juhlat, kuten rippi- ja ylioppilasjuhlat, joita toivotaan olevan vain yhdet. Kaikissa perheissä sekään ei aina onnistu. Ehkä tämä toi hieman lohtua minun sekavaan päähäni, kun en enää tiedä, miten asioita kannattaa järjestää meidän eroperheessämme.
Yhtä kaikki toiveestani johtuen lapsellani on tänä vuonna kahdet juhlat: tänään minun luonani ja ensi viikolla isänsä kanssa.
Lue myös: Eroperheen lapsen kevätjuhla – keitä tulee paikalle?
Terveisin, Etä-äiti
Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit
Meillä juhlittiin juuri eilen pojan 9-vuotis ”kummimummi” synttäreitä. (Virallinen päivä on tänään). Minä järjestän synttärit, kuten aina. Ja paikalle oli kutsuttu myös isä ja isän vanhemmat. Teen niin, koska tiedän, ettei isänsä juhlia järjestäisi. Tulen hyvin toimeen hänen vanhempiensa kanssa, isää itseään en juhliin kaipaisi, mutta tiedän sen olevan pojalle tärkeää. Välimme ovat kelvolliset. Isän uusi vaimo asuu kauempana eikä osallistu. En tiedä, haluaisinko hänet juhliin, jos asuisi liki. Kaverisynttärit järjestän vielä erikseen.
Pari vuotta sitten juhlat pidettiin isän luona, koska asuntoni oli niin pieni. Se oli jokseenkin stressaavaa, palata entiseen kotiin, muttei kuitenkaan ”emäntänä”, vaikka kaikki järjestely olikin vastuullani. Nyt juhlat pidetään minun luona, minun ehdoilla.
Kahdet synttärit ovat mielestäni enemmän kuin ok ja hyvä, jos tilanne sellainen on. Luulen, ettei lapsikaan pahastu useammista juhlista. Jokainen luo omat tavat ja tyylin, joista on turha kantaa huonoa omatuntoa. Onnea pojallesi!
Kommentit
Kyllä aina on molemmissa kodeissa sukulaissynttärit. Molemmissa kodeissa on kaksi vanhempaa ja sisaruksia, joten juhliinkin tulee sukua myös äiti- ja isäpuolen puolelta. Olisi ihan megabileet jos pitäisi yhdessä järjestää.
Todennäköisesti juhlimme erikseen myös rippijuhlat jne.
Kun lapset aikanaan aikuisina pitävät juhlia, kuten häitä jne. ei tule olemaan ongelmaa tulla kaikki yhtä aikaa.
Lasten kaverisynttärit pidetään vuorovuosin, koska niitä pitää olla vain yhdet. Olisihan hassua että käytännössä samat kaverit kutsuttaisiin molempiin koteihin juhlimaan.
Toinen perhe kutsutaan kyllä aina mukaan juhliin, eli niissä on kaikki vanhemmat ja sisarukset paikalla. Juhlan sisältö, koristelut, tarjottavat jne. suunnittelee se perhe (lapsen kanssa) joka juhlat järjestää. Mutta yleensä aina osallistetaan toinenkin perhe tuomaan joku lapsen toivoma leivonnainen tai muu herkku. Tuo mielestäni huomioidun olon molemmin puolin.
Meillä juhlittiin juuri eilen pojan 9-vuotis ”kummimummi” synttäreitä. (Virallinen päivä on tänään). Minä järjestän synttärit, kuten aina. Ja paikalle oli kutsuttu myös isä ja isän vanhemmat. Teen niin, koska tiedän, ettei isänsä juhlia järjestäisi. Tulen hyvin toimeen hänen vanhempiensa kanssa, isää itseään en juhliin kaipaisi, mutta tiedän sen olevan pojalle tärkeää. Välimme ovat kelvolliset. Isän uusi vaimo asuu kauempana eikä osallistu. En tiedä, haluaisinko hänet juhliin, jos asuisi liki. Kaverisynttärit järjestän vielä erikseen.
Pari vuotta sitten juhlat pidettiin isän luona, koska asuntoni oli niin pieni. Se oli jokseenkin stressaavaa, palata entiseen kotiin, muttei kuitenkaan ”emäntänä”, vaikka kaikki järjestely olikin vastuullani. Nyt juhlat pidetään minun luona, minun ehdoilla.
Kahdet synttärit ovat mielestäni enemmän kuin ok ja hyvä, jos tilanne sellainen on. Luulen, ettei lapsikaan pahastu useammista juhlista. Jokainen luo omat tavat ja tyylin, joista on turha kantaa huonoa omatuntoa. Onnea pojallesi!