Facebook - yksin elävän äidin pelastus vai kirous?

”Miksi sä luuhaat siellä somessa ihan koko ajan?”

Näin sanoi minulle taaperoni isä, kun olin raskaana. Niin, mitä minä luuhasin siellä koko ajan?

Minulla sattui olemaan aika kamala raskaus. Raskausviikosta 15 asti makasin sängyssä kivuissa ja supistusten kourissa. Valehtelematta. Minun päivieni pelastus oli jo alkuraskaudesta löydetty facebook-ryhmä, jossa saatoin jakaa raskauden ilot ja surut. Minun kohdalla usein ne surut. Ilman heidän tukeaan en olisi tuota raskautta selvinnyt pitkiä päiviä yksin, sängyssä ja kivuissani. Tämä facebook-ryhmä on edelleen voimissaan. Meitä on noin 100 äitiä, jotka jaamme elämäämme äiteinä ja naisina. Kiitos teille. Pelastitte mielenterveyteni. (Lue tarinani Lapseton mamma mammaryhmässä)

”Minun päivieni pelastus oli jo alkuraskaudesta löydetty facebook-ryhmä.”

Facebookissa on jos minkälaisia mammaryhmiä. On paikallisryhmiä, vinkkiryhmiä, raskausryhmiä, imetysryhmiä, teinien äitien ryhmiä, vauvaryhmiä, erityislasten vanhempien ryhmiä ja niin edelleen. Vertaistuki on verratonta ja sitä saa helposti. Näissä ryhmissä kannattaa aina tietenkin pitää mielessä, että omat lapset saa ja kannattaa kuitenkin kasvattaa niin kuin itse näkee parhaimmaksi eikä alkaa vertailemaan liiaksi muiden lasten kanssa. Siinä voi menettää mielenterveytensä nopeasti. 

Minulle tärkeä vertaistukiryhmä on reumasairaiden vertaistukiryhmä. (Miten lapseni suhtautuvat sairauteeni?) Kukaan muu ei ymmärrä yhtä hyvin oireitasi ja kipujasi kuin sellainen henkilö, joka itse käy samaa läpi. Vertaistukiryhmä on ollut minulle todella tärkeä ja siellä on myös muita nuorehkoja reumasairaita, jotka ymmärtävät työelämän ja lastenhoidon ajoittaisen vaikeuden, kun sairastaa reumasairautta.

Lähes joka sairaudelle on oma vertaistukiryhmänsä. Etsi rohkeasti omasi.

Sitten on eroperheiden tukiryhmä, jossa voi jakaa eroonsa ja yksinhuoltajaelämäänsä liittyviä ajatuksia ja huolia. Tämä ryhmä on ollut äärimmäisen tärkeä minulle ja olen voinut tukea myös muita suruissaan ja ongelmissaan.

Yksi tärkeä ryhmä on ollut narsistien uhrien vertaistukiryhmä. Tuollainen kokemus on sellainen, jota ei voi ymmärtää kukaan muu kuin henkilö, joka on itsekin käynyt saman läpi ja kokenut samanlaista alistamista. Facebookista löytyy myös alkoholistien uhrien vertaistukiryhmiä, väkivaltaa kokeneiden ryhmiä ja monia muita vertaistukiryhmiä, joista saa tukea ja tietoa, jota kaipaa.  

Lue tarinani: Kupla, joka hajosi ja Kuolemanvaarallinen ote.

Tietenkin on myös meidän etä-äitien oma ryhmä. On myös vuoroviikkovanhempien ryhmä, yksinhuoltajien ryhmiä ja niin edelleen.

Muita ryhmiä missä olen, ovat lastenvaatekirpputorit, ne ovat minulla ahkerassa käytössä. Lastenvaatteet ovat älyttömän kalliita ja en näe järkeväksi ostaa kaikkea uutena. Olen ostanut lähestulkoon kaikki taaperoni vaatteet facesta. Jokaiselle lastenvaatemerkille on melkeinpä oma ryhmänsä. Kannattaa etsiä omansa, joka miellyttää. Myös melkein jokaisella kaupungilla ja kaupunginosillakin on omia kirpputoriryhmiä, jolloin tavaran voi hakea myyjältä, jolloin postikulut jäävät pois hinnasta. Todella edullista!

Lisäksi on monenlaisia julkisia tai suljettuja elämänhallinnan, positiivisuuden ja elämänviisauksien ryhmiä. Kuulostaa ehkä kornilta, mutta olen saanut niistä paljon iloa ja tukea välillä raskaaseen elämääni.

Kannattaa tutustua facebookin hurjan laajaan ryhmätarjontaan samalla pitäen kuitenkin mielessä, että netissä voi kuka vain sanoa lähestulkoon mitä vain, joten kaikkea ei kannata uskoa tai luulla totuudeksi. Mutta niinhän se on ihan muussakin elämässä.

Tietenkään koko elämäänsä ei kannata elää facebookissa ja sosiaalisia suhteita pitää pitää yllä ihan livenäkin. 

Aina ei kuitenkaan jaksa tai voi lähteä ulos ja etsimään ihmisiä, jotka ymmärtävät. Joskus on myös helpompi puhua netissä vaikeista asioista kuin kasvokkain jonkun vieraan kanssa.  

Niin, ja onhan siellä sinkkuvanhempien ryhmiä ja muita sinkkujen ryhmiäkin. Hih. Olen joissakin niissäkin. Kyllä. En ehkä kovin vakavin mielin, mutta olenpa kuitenkin. Jos Tinder ei satu kiinnostamaan..

Lue somettamisen hassuudesta Jyllannin suomineidon upea kirjoitus maagisesta plim-äänestä!

Facebookaten, Etä-äiti

Ja tässä minun facebook-sivuni