Helle, kuuma koti, vatsatauti kaikilla ja peruuntunut upea lomamatka – miten selvitä pettymyksestä ja kuumuudessa kärsitystä oksennustaudista?
Facebookiani seuraavat tietävätkin tämän kesän suurimmasta pettymyksestäni – meillä peruuntui kuopukseni kanssa mahtavin kesälomamatka Tanskaan Jyllannin Suomineidon eli ystäväni Terhin luokse.
Esikoiseni oli sairastunut oksennustautiin jo aiemmin. Matkaamme edeltävänä iltana kuopuksenikin alkoi osoittamaan huolestuttavia merkkejä sairastumisesta – apeutta, hiljaisuutta ja syömättömyyttä. Niinhän siinä sitten kävi, että hän alkoi oksentamaan yöllä. Mietin ämpäriä pidellessäni vielä toiveikkaana, että jos se kuitenkin olisi vaikka auringonpistosta, ja menisi yhdellä kerralla ohi. Ei mennyt. Ja aamulla minuun iski paha olo – oksennustautia tämä oli.
Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu
Viesti Terhille Jyllantiin oli surullinen:
- ”Hoxhox. Poika alkoi oksentamaan yöllä ja nyt kuumeinen. Ei me päästä lähtemään.”
Voitte arvata pettymykseni määrää. Unelmalomakuukauteni oli saanut jo aiemminkin kolhun, kun sen alussa erosin entisestä miesystävästäni. Nyt koko kesän odotetuin matka peruuntui oksennustaudin takia. Sen sijaan, että nyt olisimme Legolandissa Terhin ja poikien kanssa, makaan tulikuumassa kodissa oksennustaudissa kipeän lapsen kera. Poistan sähköpostistani lentolippuja ja itku kuristaa kurkkua.
Ja on vielä helle. Superhelle. Ja kämppä on tulikuuma.
Miten ihmeessä selvitä tällaisesta pettymyksestä ja taudista, jonka oireita helle vielä pahentaa? Tilanne paheni entisestään, kun poika alkoi tervehtymään, mutta itse olin vielä kipeä. Kuuma kämppä, oksennustauti ja 4-vuotias, joka ei pysy paikallaan ja alkaa käydä levottomaksi.
Unelmaloma on tästä jo aika kaukana. Miten selvitä?
Pettymys on vain pakko ottaa vastaan ja käsitellä. Koska olemmehan me tosi pettyneitä ihan kaikki. Tuntuu tosi pahalle. Ei auta miettiä, että eihän tälle mitään voi ja ehkä tällä on tarkoituksensa, päästään myöhemmin matkalle ja niin edelleen. Minusta on ihan ok ollakin pettynyt. Pettymykset kuuluvat elämään ja pettymyksen saa näyttää.
Alkoi huoli pojasta: miten hän selviää tässä helteessä, kun ei hän suostu syömäänkään.
Kun pahin pettymys oli laantunut, alkoi huoli pojasta: miten hän selviää tässä helteessä, kun ei hän suostu juomaan tai syömään, kodin sisälämpötila alkoi nousta huolestuttavan korkealle ja hikoilu oli valtavaa. Sain neuvoja kavereilta ja Facebook-ryhmistä, joita yritin noudattaa. Pyysin etäpoikaani käymään meille kaupassa, ja hän kävi ostamassa mm. näitä tuotteita:
- viinirypäleitä, joita voi pakastaa (pakastettuina maistuvat hyvin pikkuiselle oksennustautipotilaalle)
- kurkkua (tätäkin voi pakastaa)
- vesimelonia
- vichyä
- mehua
- limpparia
- mehujäätä
- sipsiä
Osa näistä jopa alkoi maistua pikkuiselle, ja minullekin.
Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu
Etäpoika laittoi välillä viestiä, miten voimme, ja se tuntui hyvälle. Koetin nähdä asioiden hyviä puolia ja pitää pojan ja minut viileänä. Joimme litrakaupalla vettä ja katsoimme Netflixiä. Istuimme kylmässä suihkussa ja koetimme saada helpotusta kuumuuteen. Välillä oli pakko raahautua takapihalle varjoon kodin kuumuutta karkuun. Saimme kuitenkin yhteistä aikaa, vaikka vähän erilaista kuin odotin.
Kun lomamatka peruuntuu taudin takia, loma alkoi erolla ja oksentava lapsi on tulikuumassa kodissa. Voiko mistään enää iloita?
Voi. Mulla oon nää lapset. Se on kaikki. #vanhemmuus #ero #äitiys— Etä-äiti (@Etaaiti) July 19, 2018
Pettymyksin laantuu aikanaan – kuten varmaan nämä helteetkin.
Sen jälkeen voi alkaa miettimään uutta matkaa Jyllantiin Terhin luokse.
Lue myös: Lapset ovat minulle kaikki kaikessa
Apein terveisin, Etä-äiti
Facebook || Instagram || Twitter
Kommentit