Etä-Äiti

Hyvä ero – onko sellaista olemassakaan?

Teksti: Helka Belt

Ero menee hyvin, jos lapset eivät kärsi ja itse pääsee hyvin eteenpäin elämässä. Vai meneekö se näin? Onko hyvää eroa oikeasti olemassakaan?

Tätä kysyi minulta eräs lukijani edellisen tekstini luettuaan. Voiko ero olla koskaan hyvä? Eroon liittyy paljon erilaisia elämänkriisejä, ja jos perheessä on vielä lapsia, aiheuttaa se  paljon huolta, järjestelyä ja ehkä huoltajuusriitojakin. Onko hyvä ero vain myytti?

Onko hyvä ero vain myytti?

Eräs toinen lukijani taas kysyy, että jos ero menee hyvin, ja pysytään jopa ystävinä, voidaan keskustella lastenkasvatuksesta rauhassa ja sopia asioista, miksi sitten edes erottiin? Eikö parisuhde ole juuri toimivin, jos sen osapuolet ovat parhaita ystäviä? Tämäkin on melko relevantti ja oivaltava kysymys. Miksi erota, jos välit ovat hyvät? 

Onko ero aina huono?

On myös kysyttävä, kenen kannalta tilannetta katsoo. Onko ero hyvä vasta, jos sen jokainen osapuoli on suhteellisen onnellinen? Voiko ero olla hyvä, jos mukana on lapsia, koska lapsihan menettää erossa aina kuitenkin jotakin; ydinperheensä. Onko ero hyvä, jos toinen osapuoli selviää siitä hyvin, mutta toiselle jää huono fiilis tilanteesta?

Jokainen merkittävä parisuhteeni on opettanut minusta valtavasti itselleni, ja vaikka ero on tullutkin, ei tuo kasvu ole hävinnyt minusta mihinkään.

Mielestäni ero voi olla hyvä. Vaikka parisuhde loppuukin ja sen mukana tietyt unelmat ja ehkä odotuksetkin murskaantuvat, ei sen tarvitse aina tarkoittaa maailmanloppua. Jokaisesta parisuhteesta oppii jotain myös itsestään. Itsetuntemus on avain onnelliseen elämäänkin. Jokainen merkittävä parisuhteeni on opettanut minusta valtavasti itselleni, ja vaikka ero on tullutkin, ei tuo kasvu ole hävinnyt minusta mihinkään.

Jos ajattelen omia erojani, ne ovat olleet kaikki (yhtä lukuunottamatta) omasta mielestäni hyviä. Emme ole riidelleet eikä jälkeenpäin ole tullut mustamaalaamista, vainoamista, katkeruutta tai vihaakaan. Pakollisista asioista olemme voineet sopia rauhassa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne olisi sattuneet minuun tai toiseen osapuoleen. Silti ero voi mielestäni olla hyvä, jos jälkeenpäin sitä muistellessa ei tule katkeruuden tunteita.

Vaikeaksi eron tekee, jos toinen ei haluaisi erota tai se tule ihan yllätyksenä.

Vaikeaksi eron tekee, jos toinen ei haluaisi erota tai se tule ihan yllätyksenä. Silloin siihen voi olla vaikea suhtautua ja viha tai kiukkukin voi nousta päällimäiseksi tunteeksi. Silti myöhemmin voi kuitenkin kokea, että ero olikin hyvä asia. Kun on saanut etäisyyttä tapahtuneisiin, voi huomata asioita, joita ei akuutissa tilanteessa ehkä huomannutkaan.

Ehkä lähtisin siitä, että ero on hyvä, jos se jälkeenpäin tuntuu oikealle ratkaisulle ja on vältytty pidempiaikaiselta katkeruudelta. Mikä sinusta tekee erosta hyvän?

Lue myös:
Apua eroon -sivuston neuvot hyvään eroon lapsen kannalta
Hyvä erovanhemmuus lapsen näkökulmasta
Ero on kriisi, mutta mahdollisuus myös uuteen

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Lue myös

X