Etä-Äiti

”Hyväkin” suhde voi satuttaa

Teksti: Helka Belt

Olen vasta nyt ymmärtänyt, kuinka paljon edellinen suhteeni on vaikuttanut minuun, myös huonossa.

Vaikka suhde oli ”ihan hyvä”, jolla tarkoitan sitä, ettei se ollut sairas, alistava, riippuvuuksista kärsivä tai väkivaltainen, nyt huomaan, että on se kuitenkin vaikuttanut minuun, myös satuttavasti.

Suurimmalta osalta tämä johtuu siitä, että olimme tunneilmaisussamme melko ”huono pari”. Minä olen ristiriitaisesti kiintynyt ja hän oli selkeästi välttelevästi kiintynyt. (Kiintymysmalleista voit lukea enemmän täältä.) Hylkäämisen pelkoisena kaipaan valtavasti varmistusta siitä, että tunteeni hyväksytään, ne kuullaan ja niihen vastataan. Välttelevässä tyylissä tunneilmaisu on jopa kylmältä tuntuvaa ja pakenevaa. Tämä satutti minua valtavasti.

Vasta nyt ymmärrän, että suhteemme ruokki pelkojani ja traumojani valtavasti. Ihmettelin välillä sitä, miksi voin niin huonosti, vaikka suhde oli ”hyvä”. Muistan kysyneeninkin joskus: miksi et voi tuntea yhtä paljon kuin minä? Hän vastasi: en vain tiedä. Muistan, kuinka tuo sattui minuun valtavasti.

Lue myös: Emme me pelkää uutta rakkautta, me pelkäämme menneisyyden kipua

Välttelevä voi toki tietenkin tuntea ja paljon, muttei hän osoita sitä sanoin ja selkeästi. Tämä lisäsi entisestään traumojeni aktivoitumista. Kun tämä lisätään jo olemassaoleviin kokemuksiini, käy ymmärrettäväksi, miksi nyt olen entistä herkempi kuuntelemaan, kuinka toinen vastaa tunteisiini, vastaako ja miksi ei vastaa.

Entinen suhteeni aktivoi vanhoja traumojani.

Joskus voi siis tuntua, ettei ymmärrä omaa kipuansa. Suhde on voinut olla tai on hyvä. Silti siinä tuntee tulevansa satutetuksi. Me olemme menneisyytemme ja kokemustemme muokkaamia. Jokin asia, joka ei satuta toista lainkaan, voi meissä aiheuttaa kipeitä tunteita ja aktivoida muistojamme.

Siksi ”hyväkin suhde” voi satuttaa.

Lue myös: Voiko eksän kanssa olla ystävä?

Terveisin, Helka

Lue myös

X