Karvat ajelemattomana kohti kesää! (vaikka lapsiani hirvittää ja naurattaa)

Kesä. Paljaat sääret. Karvaiset sääret. Mikä ei kuulu joukkoon?

Kun Rihanna julkaisi kuvan sääristään, jotka olivat karvaiset, syntyi kohu. Ensiksikin, että olipa rohkeaa jonkun naisen näyttää karvaiset jalkansa ja toiseksi, että yleensä naiset kyllä ajelevat säärensä. Nyt tästä tulikin yhtäkkiä jotain ihailtavaa, kun julkkiskin näin tekee.

Miehet saavat juosta vapaasti karvaisissa säärissä, mutta naisille se on jotain kiellettyä.

Itse olen ajellut karvani niin intiimialueelta, kainaloista että sääristänikin niin kauan, kuin niihin karvoja on kasvanut. Kainaloiden ajelu on minusta minulle ihan suotavaakin, koska minulla ne lisäävät merkittävästi hien hajua ja myös hien eritystä. Intiimialuettani olen halunnut ajella, koska tuntuu jotenkin kivemmalle, ettei se alue ole ihan metsä. Minulla hyvin tumma karvankasvu, joten kaikki karvat kyllä näkyvät, jos niitä ei ajele. Ei siis voi ajatella, ettei kukaan ehkä mitään eroa huomaa, jos lakkaan niitä ajelemasta.

Olen usein miettinyt, miksi on niin, että miehet saavat juosta vapaasti karvaisissa säärissä, mutta naisille se on jotain kiellettyä? Tai jos ei nyt ihan kiellettyä, niin ainakin paheksuttavaa. Kuinka monta kertaa olet nähnyt karvaisen naisen ja ajatellut: miksei tuo ajele karvojansa? Ylipäätänsä miksi on jotain, mitä miehet voivat tehdä, mutta naiset eivät? Tämä on hyvin länsimainen ajattelutapa, ja ihan periaattellisesti se jo ärsyttää, vaikka itsekin olen ajellut karvojani ja minulle on täysin yhdentekevää, ajeletko sinä karvasi vai et olit sitten mies tai nainen.

On äärimmäisen vapauttavaa vain laittaa hame päälle miettimättä, ovatko sääreni ajellut vai ei.

Eräs päivä päätin, etten ajele enää säärikarvojani. Minulla on äärimmäisen herkkä iho säärien alueella, ja karvojen ajelu ja poisto aiheuttaa pahaa ärsytystä ja jopa verenvuotoa sekä häiritsevän voimakasta kutinaa. Joten päädyn kuitenkin kulkemaan pitkissä vaatteissa, koska sääreni iho on niin huonossa kunnossa. Miksi siis ajella karvoja?

On äärimmäisen vapauttavaa vain laittaa hame päälle miettimättä, ovatko sääreni ajellut vai eivät. Voi pukea päällensä mitä haluaa, vaikka illalla olisi unohtunut ajella karvansa. Aiemmin myös välttelin intiimiä koskettelua, jos olin karvainen; tuntui jotenkin epäseksikkäältä. Ymmärsin, että ajatteluni oli rajoittunutta; miten karvat vähentävät naisen seksikkyyttä kun eivät ne miehelläkään vähennä? 

Mutsi hiilluu apinana julkisilla paikoilla.

Lapsiani tämä muutos vähän hirvittää, ja toisaalta naurattaa. Kuopukseni mielestä karvani ovat kovat. ”Au äiti sulla on karvanen jalka, sattuu!” Olen selittänyt, että karvoja ne vain ovat, ei mitään vaarallista. Häntä myös naurattaa: ”Äiti, onko sinusta tulossa apina!” Ehkä on hyväksikin osoittaa, ettei sillä ole mitään väliä, onko nainen karvainen vai ei.

Teinini on vähän kauhuissaan. Koska onko tämä nyt noloa? Mutsi hiilluu apinana julkisilla paikoilla. Kun hän mietti vähän pidemmälle asiaa, hän sanoi, että mitä väliä oikeastaan. Ja oikeasti, kuka katsoo niin tarkkaan toisten sääriä? Ja jos katsoo ja karvat häiritsevät, kääntäköön katseensa. Teinipoikani sanoi tähän, että totta tuokin. Jokainen saa tehdä asiat niin kuten hyvältä tuntuu. Tämä on mielestäni erittäin oleellista ulkonäkökasvatusta, koska teineille on välillä äärimmäisen tärkeää tehdä asiat niin kuin muutkin, ettei varmasti poikkea massasta. Jospa saisin teinini ravistelutua tuosta ajattelutavasta pois, vaikka sitten karvaisten jalkojeni avulla.

Antaa kaikkien kukkien kukkia, ja karvojen.

Lue myös:
Jyllannin Suomineito kertoo Karvakapinassaan miten aikaan sidotut kauneusihanteet kiertävät kehää.
Bloggaajakollega Puhu Muru Me Naisten -blogissaan kirjoittaa, että karvojenajelu on jokaisen oma asia, tekee sitä tai ei. 

Kesä tulee, ja niin tulee karvatkin! Jee!

Terveisin, Apinako?

Facebook || Instagram || Twitter