
Koronakriisi osoitti, että eroperheiden asema on edelleen heikompi kuin ydinperheiden
Monessa kohtaa olisin toivonut enemmän neuvoja ja ohjeistuksia juuri eroperheiden tilanteeseen koronakriisin aikana.
Monessa kohtaa koronakriisin aikana eroperheiden vanhemmat ja lapset jätettiin yksin ja jouduttiin itse pähkäilemään, mikä olisi paras tapa toimia.
Ihan alussa eroperheet itse miettivät, siirtyisivätkö lapset esimerkiksi etävanhemmalleen lainkaan. Kun liikkumista pyydetiin vähentämään, jäi epäselväksi, tarkoittiko se myös erolapsien liikkumista.
Vanhemmat jakautuivat kahteen kastiin: ei liiku ja tietenkin liikkuu. Itse sain kovaa kritiikkiä siitä, ettei etälapsi tullut viikkoihin luokseni. Tuo päätös tosin osoittautui järkeväksi, koska oletettavasti sairastin koronan heti kriisin alussa. Näin etälapsi ja hänen isänsä perhe säästyivät mahdolliselta altistukselta.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Henkilön Helka Belt /Etä-äiti -blogi (@belthelka) jakama julkaisu
Vasta, kun Uudenmaan sulusta päätettiin, näin ensimmäistä kertaa hallituksen virallisen linjauksen siitä, miten rajoitukset vaikuttavat eroperheisiin, Tuolloinhan oli kriisiä eletty jo viikkoja. Sitä aiemmin, kun päiväkotimaksujen lievennyksistä päätettiin, jos lapsi on kotona, ei edes poliitikko osannut vastata minulle, voisiko niitä vähentää osittain, jos lapsi on toisen vanhempansa luona päiväkodissa ja toisen kanssa kotonaan, kun vanhempi tekee etätöitä.
Pitääkö ottaa huomioon lapsen vanhemman uuden puolison mahdolliset lapset, heidän yhteiset lapset, heidän menonsa ja liikkumisensa?
Pitkin koronakevättä saatiin paljon ohjeistuksia, miten lapset viihtyisivät kotona, kun vanhempi on etätöissä, miten etäkoulut saadaan kotona sujumaan parhaiten, miten parisuhdetta kannattaa vaalia tänä vaikeana aikana ja miten perheiden kannattaa pitää yhtä. Vähemmän jos ollenkaan kerrottiin siitä, miten eroperheiden lapset ja vanhemmat nyt voivat.
Lapset ovat saattaneet olla kuukausia näkemättä toista vanhempaansa. Hän on voinut huolestua ja surra toisessa kodissaan olevien puolesta, jos ei saa mennä sinne siksi, että siellä sairastetaan koronaa. Vanhemmat pohtivat ja kipuilevat sen kanssa, milloin on turvallista lapsen päästä toiseen kotiinsa. Pitääkö ottaa huomioon lapsen vanhemman uuden puolison mahdolliset lapset, heidän yhteiset lapset, heidän menonsa ja liikkumisensa. Pitävätkö hekin huolta, etteivät liiku liikaa ja eristäytyvät, kuten on suositeltu?
Onko oikein ja luvallista kieltää lasta liikkumasta tapaamissopimuksen mukaisesti toiselle vanhemmalleen, jos tämän luona ei pidetä huolta altistusten välttämisestä? Vai onko lapsen mentävä, vaikka toinen vanhempi on hyvin huolissaan siitä, että vaikka itse on pitänyt huolta eristäytymisestä, ei se auta mitään, jos lapsi altistuu toisen vanhempansa luona koronalle.
Nämä erityiskysymykset, jotka kuitenkin koskettavat hyvin monia perheitä, on jätetty huomioimatta virallisissa neuvoissa tai linjauksissa. Perheiden monimuotoisuus ei näy suosituksissa tai puheissa, vaan kaikki ohjeet ovat lähestulkoon aina vain ydinperheille.
Perheiden monimuotoisuus ei näy suosituksissa tai puheissa, vaan kaikki ohjeet ovat lähestulkoon aina vain ydinperheille.
Toivoisin lisää puhetta hallitustasolle siitä, ettei enää ole olemassa vain yhtä ydinperhemallia. On monenlaisia perheitä ja lapsia hyvin monissa eri tilanteissa. Kahden kodin lapset elävät erityisessä ympäristössä, koska niitä on kaksi. Myös yhteiskunnan kriisien aikana on tämä otettava huomioon paremmin.
Lue täältä kaikki korona-aiheiset tekstini.
Terveisin, Helka
Kommentit
Ei tämä korona aika kovin helppoa ydinperheessäkään ollut 😔 Ohjeistuksia tuli päivähoidosta, omasta sekä miehen työpaikalta, kunnasta, THL:sitä….ja juuri kun luulit jotain tietäväsi tilanne muuttui…
Tälläiseen on ollut mahdoton varautua… toivottavasti ”uutta aaltoa ei tule”
Kommentit
Ei tämä korona aika kovin helppoa ydinperheessäkään ollut 😔 Ohjeistuksia tuli päivähoidosta, omasta sekä miehen työpaikalta, kunnasta, THL:sitä….ja juuri kun luulit jotain tietäväsi tilanne muuttui…
Tälläiseen on ollut mahdoton varautua… toivottavasti ”uutta aaltoa ei tule”