
Koronavuosi tuli ja muutti koko elämäni - Koronaepäily, ihastuminen, uusi rakkaus, uusi työ
vuosi on ollut AIVAN HUIKEA. Kuva: Mr. Ääni.
Vuosi on muuttanut ihan kaiken. Työni, blogini, rakkauselämäni. Tässä katsaus vuoteeni.
Aloitetaan ihan alusta.
Tammikuussa kerroin vuoden 2019 miesjutuistani, joita ei ihan liiaksi asti ollut. Vuoden alussa päätin, että olkoonsa koko miehet. Kerroin myös, että olen viimein pääsemässä 16 vuoden velkahelvetistäni. Samasta aiheesta kirjoitin syksyllä yhteistyössä Suomi.fin kanssa. Kerroin vinkkejäni siitä, miten veloista huolimatta voi saada raha-asiansa kuntoon.
Maaliskuussa alussa kerroin lapsettomien viikkojeni ohjelmasta. Vain kaksi viikko sen jälkeen ihmettelin, miten koko arki muuttui kertalaakista. Korona astui maailmaan. Koko kuukauden kirjoitin siitä, miten korona vaikutti elämääni. Valtavasta yksinäisyydestä, jota sinkku tuntee, kun maailma eristäytyy, siitä, miten kävi eroseminaariryhmäni ja miten en nähnyt etälastani viikkoihin. Minulla oli myös koronaepäily, mutta en päässyt testiin. Kaikki korona-aiheiset tekstini näet täältä.
Huhtikuussa muuttui kaikki. Ihan kaikki. Aloin vähitellen kirjoittamaan ihastumisen tunteista, siitä, miten olen epävarma, jos ihastun ja uskaltaako erojen jälkeen enää rakastua.
Toukokuussa kerroin teille uutisen: olin ihastunut! Ja vieläpä miten me tapasimme: näin hänet Voice of Finlandissa, ihastuin häneen heti. Tuli tunne, että minun on PAKKO laittaa hänelle viesti. Ja laitoin. Koko toukokuu olikin enemmän ja vähemmän tämän ihastuksen puintia, tunteiden fiilistelyä, pelkoa siitä, uskallanko enää yrittää ja ihmettelyä, etten ollut enää yksin.
Heinäkuussa kirjoitin yhden avoimimmista teksteistäni. Miten pelkäsin aivan helvetisti. Pelkäsin luottaa, uskaltaa, rakastua. Häpesin tunteitani, koska ne olivat voimakkaat. Entä jos toisella ei olekaan? Tekstini Emme me pelkää rakkautta, me pelkäämme mennyttä kipua oli itselleni äärimmäisen tärkeä teksti.
Elokuussa kirjoitin paljon tunnelukoista, peloista, uhriutumisesta ja menneisyyden traumojen vaikutuksesta nykyisyyteen. Iso pyörä lähti liikkeelle, koska uusi suhteeni herätti minussa uusia tunteita. Halusin käsitellä ne perusteellisesti. En halunnut pilata tätä suhdetta. Koska se tuntui erityiseltä.
Syyskuussa kehitin tunnelukkokurssin, joka pohjaa omiin kokemuksiini, tutkimuksiini, asiakastyöhöni sekä eroseminaarikokemukseeni. Tästä kurssista tuli valtavan suosittu. Näin uusi suhde ja oma tunteidenkäsittelytyöni avasi uusia tuulia työrintamallakin. Olin myös Eropodin vieraana tässä kuussa kertomassa avioerostani ja eroseminaarityöstäni.
Lokakuussa aloimme seurustelemaan miesystäväni kanssa. Kevään ihastuksesta oli tullut rakkauteni. Suhteemme on minulle äärimmäisen tärkeä, opettava ja merkityksellinen. En olisi ikinä uskonut, että koronavuodesta tulee yksi elämäni onnellisimmista vuosista.
Marraskuussa aloin kirjoittamaan entistä enemmän eroaiheisia tekstejä eroasiantuntijan roolissa. Mielessäni oli jo pitkään ollut ajatus, etten halua enää kirjoittaa Etä-äiti-blogiani.
Joulukuussa tulikin päätös: Etä-äiti-blogi lopettaa. Siirrän blogini oman sivustoni alle. Sivut ovat aivan uudet. Blogi jatkaa asiantuntijablogina. Näin urani Etä-äiti-blogistina päättyy tähän. Huikean iso päätös. Yhtä iso juttu on, että sain viimein omat sivuni, jossa on paljon kursseja eronneille, tekstejä eroista ja tukea eropäätöksen tehneille.
HUIKEA VUOSI!
Hyvästi Etä-äiti-blogi, koronavuosi 2020 ja tervetuloa ihana 2021.
Terkut Helka
Kommentit