Etä-Äiti

Kuinka paljon tienaan, paljonko saan tukia – ja miksi palkasta on niin vaikea puhua ääneen?

Teksti: Helka Belt

Palkasta ja sen määrästä ei puhuta. Se on vain ääneensanomaton sääntö, jota tulee noudattaa. Palkan määrää voi varovasti kysyä, ehkä, todella läheiseltä ihmiseltä.

Monissa maissa palkasta puhutaan ihan avoimesti, mutta Suomessa ei. Minä teen nyt poikkeuksen. Minulta on kysytty, mitä tienaan. Tässä vastaukseni:

Mikä on palkkani ja mitä tukia saan?

  • Minun kuukausipalkkani on 2229€ ilman lisiä. Saan harvoin ilta- tai viikonloppulisiä, koska olen toimistotyöntekijä.
  • Lisäksi saan kirjoitustöistäni vaihtelevan määrän kuukaudessa lisätuloja.
  • Saan lapsilisää korotettuna kuopuksestani 144,30€; tästä 70€ menee kuukausittain hänen isälle.
  • Muita tukia en enää saa.

Palkasta on vaikea puhua, koska hävettää

Sopii hyvin suomalaiseen mielenlaatuun, että palkasta puhuminen hävettää. Joko sitä saa liian vähän, tai sitten liian paljon, eikä sitä kehtaa sanoa. Toisethan voivat vaikka alkaa kadehtia sinua. Verotiedot ovat julkisia, joten mistään salaisuudesta ei kuitenkaan ole kysymys. Raha-asiat silti kiinnostavat paljon; myönnätkö, että klikkasit tämän tekstin auki, koska toisten, jopa tuntemattomien, palkan määrä kiinnostaa?

Myönnätkö, että klikkasit tämän tekstin auki, koska toisten, jopa tuntemattomien, palkan määrä kiinnostaa?

Itsekin mietin todella pitkään tätä blogitekstiä. Ei kehtaisi sanoa. Miksi näin on? Eihän palkka meitä määrittele, olemmeko hyviä tai menestyviä. Jos palkka on alhainen, se voi kertoa myös oman alan huonosta palkkatasosta, josta pitäisi siinä tapauksessa puhua entistä äänekkäämmin. Olisi myös hyvä tietää, onko oman palkan määrä samalla tasolla kuin muilla saman alan työtä tekevillä.

Rahasta puhuminen on jotain, mitä suomalaiset eivät oikein osaa. Ei ole tietenkään pakko puhua omasta palkasta jos ei halua, mutta oman taloudellisen tilanteen häpeäminen palkan takia on mielestäni turha taakka. Usein kyse on kuitenkin siitä, että ei ole saanut oman alan töitä, tai töitä ollenkaan, vaikka on niitä hakenut  tai oman alan palkkataso on riittämätön. Miksi sitä pitäisi hävetä? Minua ei ainakaan palkkani tai pankkitilini saldo määrittele; sen tekevät täysin muut asiat.

Ei ne tulot vaan ne menot

Miten hyvin tulee toimeen on myös menokysymys; miten on saanut tasapainotettua menonsa tulojensa mukaan? Tosiasiahan on, että tuli mitä tahansa tilille, se on mennyt kuukauden jälkeen, eikä niin? Menot tulee suunnitella tulojen mukaan. Lisäksi neuvoni on, että jos on tyytymätön raha-asioihinsa, voi miettiä, miten niitä voisi kohentaa. Muutos lähtee itsestä. Mikä on ensimmäinen asia, jolla tilannetta voisi kohentaa? 

Ei anneta rahan ja sen määrän määritellä itseämme. 

Raha-asiat ovat herkkä aihe, ja en edelleenkään kehota kyselemään kaikilta, että mikäs se sinun palkkasi on. Mutta jonkinlainen avoimempi keskustelu aiheen ympärillä olisi minun mielestäni suotavaa. Silloin turhan salailun ja häpeilyn taakka mahdollisesti vähenisi. Ei anneta rahan ja sen määrän määritellä itseämme. 

Lue myös:
Ajauduin nuorena opiskelijaäitinä velkakierteeseen 
Elin köyhyydessä vauvani kanssa

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

 

Lue myös

X