”Laitoin viestin väärään numeroon – löysinkin elämäni rakkauden”

Haluan jakaa kanssanne tämän ihanan lukijani tarinan siitä, miten hän löysi elämänsä rakkauden.

Rakkaus voi löytyä yllättävistä paikoista.

Elämme juuri nyt ihmeiden aikaa, kun joulu on tulossa. Tämä tarina sopii hyvin tähän juhlaviikkoon. Rakkaus voi löytyä yllättävistä paikoista.

Hän kertoi tarinansa eräässä ryhmässä ja ihastuin siihen heti. Kirjoitan sen nyt teille lukijoilleni, hänen luvallaan.

 

Susannan tarina

Susanna on etä-äiti ja eli sinkkuna pitkään. Kuitenkin hänestä alkoi jossain vaiheessa tuntumaan, että ehkä jotain säpinää olisi kiva saada. Hän liittyi Facebookissa erääseen sinkkuryhmään ja kirjoittelikin siellä illan kivalta vaikuttavan miehen kanssa. He vaihtoivat illan lopuksi puhelinnumerot, voisivat suoraan viestitellä kännykällä.

Susanna oli kiinnostunut miehestä ja laittoikin tälle viestin: ”Sut kun saisi pulloon ja kirjahyllyyn, niin suuri arteeni olisit.”

Vastaus tuli vasta monen päivän päästä. Se yllätti Susannan täysin. ”Anteeksi, en tunnista numeroasi.” Voi elämä! Susanna mietti. Hän oli näpytellyt kaksi viimeistä numeroa väärinpäin. Aika noloa. No viestejä he kuitenkin lähettelivät jostain syystä koko päivän ajan, juttelivat niitä näitä. Susanna pyysi vielä anteeksi häiriötä, mutta mies vastasikin, että jos joskus on tylsää tai kaipaat juttukaveria, täällä ollaan..

Viestejä alkoi lentää puolin jos toisinkin kiihtyvää tahtia ja he myös juttelivat puhelimessa.

Rakkaus oli syttynyt.

Susanna rakastui. Tähän mieheen, jota ei ollut koskaan nähnytkään ja joka oli se ”väärä numero”. Ja tämä väärä numero rakastui Susannaan. Rakkaus oli syttynyt.

He juttelivat kipeistäkin aiheista. Susanna kertoi myös etä-äitiydestään. Mies sanoi, ettei Susanna mikään etä ole vaan äiti. Susannan sydän suli. Mies ei koskaan kyseenalaistanut Susannan äitiyttä. Tämä oli Susannalle hyvin tärkeää. He oppivat puhumaan tunteistaan, kun eivät voineet nähdäkään, miehen pitkän työreissun takia. Kumpikaan ei huolehtinut, toimisiko kemia livenä.

Mies sanoi, ettei Susanna mikään etä ole vaan äiti.

He vain tiesivät. He olivat tarkoitetut toisilleen. Kun he tapasivat ensimmäistä kertaa, heille oli selvää, että mies muuttaisi Susannan luo. Ja hän muutti.

Nyt he asuvat yhdessä ja odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan ja viettävät ensimmäistä jouluaan yhdessä. Susannan etäpoika on myös heidän luonaan joulun. Susanna sanoo, että pitkästä aikaa saa viettää kunnon perhejoulua.

Väärästä numerosta tuli Susannan elämän tärkein henkilö.

 

Ihanaa joulua teille ja kaikille lukijoilleni.

Lue myös minun tarinani: Rakkaus löytyi Tinderistä

 

Terveisin: Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?