Lapsellani on kolme vanhempaa – Meidän perhe on omanlaisensa

”Oho teitähän on melkoinen sakki”, huudahti poikani opettaja spontaanisti, kun tulimme kaikki kolme ja poika tapaamaan häntä vanhempainvarttiin. ”No, meidän perhe on tällainen”, sanoin yhtä spontaanisti takaisin.

Meidän perhe on omanlaisensa. Meille tavallinen, monille vähän erilainen.

Pojan koulutapahtumiin tulee yleensä kolme aikuista –  hänen kaikki vanhempansa. Minä, hänen isänsä ja isän puoliso. Niin se on aina ollut ja se on meille normaalia. Ei tunnu omituiselle, että meitä on kolme. Joskus ehkä näkee outoja katseita, jos katsoo muita, mutta useimmiten ei enää näe. Kaikki ovat niin tottuneita jo tähän, että meitä on tällainen porukka; kolme aikuista ja lapsi.

Uusperheet ovat monimuotoisia

En pidä perhettämme sen kummallisempana kuin mitään muutakaan uusperhettä. Uusperheitä on niin monenlaisia, että epänormaali taitaa olla uusi normaali. On perheitä, joissa on jäseninä vanhempien entisiä lapsipuolia, ja he ovat ihan yhtä tärkeä osa perhettä kuin muutkin lapset. Jollakin lapsella voi olla neljä vanhempaa, tai vain yksi vanhempi. On bonuslapsia, etäbonuslapsia, nykyisiä lapsipuolia ja vaikka mitä. Erojen myötä uusperheet ovat saaneet monenlaisia muotoja.

Toisaalta, onhan se rikkauskin. En näe millään tavalla itseltäni pois sitä, että pojalla on monta aikuista, joihin luottaa. Joskus joku on kysynyt, että haittaako minua, että vanhempia on kolme eikä kaksi. Miksi se haittaisi? Joskus joku on myös kysynyt, olenko kateellinen, että muut ovat enemmän lapseni kanssa kuin minä. Olen, sen voin sanoa, mutta lapselle se on vain hyvä asia, että hänellä on siellä kokonainen perhe, jonka kanssa on hyvä elää ja asua.

Ei ole pois minun äitiydestäni

Olen käsitellyt aktiivisesti mielessäni tätä asiaa. Tähän ei ole päädytty ilman, että asiaa olisin miettinyt syvällisesti. Minulle on ollut kova paikka huomata, että en ole poikani arkiäiti. Sen jälkeen pohdin pitkään, olenko äiti lainkaan, ja aina tämä ajatusprosessi ei ole ollut minulle kivuton.

Mutta nykyään olen sitä mieltä, että minun äitiyttäni ei vähennä se, että perheemme on tällainen. Äitiys on kuitenkin sellainen asia, joka kulkee aina minussa mukana, oli mikä oli. Se, että lasta rakastaa monta aikuista ei vähennä minun äidinrakkauttani mitenkään. Tämä on ollut minulle tärkeä ymmärtää.

Meidän perheemme on tällainen. Se on muodostunut ajan kanssa ja se on hyvä näin. 

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?