Lapsenhuoltolaki muuttuu joulukuusta, mutta käytännössä etävanhemman tai vuoroviikkolapsen kannalta mikään ei muutu

Uusi laki astuu voimaan siis joulukuusta. Olen tietenkin seurannut tätä innokkaasti, koska olen sekä etävanhempi että vuoroviikkolapsen vanhempi. Molempiin asoihin liittyen olen kokenut hyvinkin monenlaisia epäkohtia lainsäädännön puolelta.

Eniten kuopuksen asioihin liittyen on ollut puutetta vuoroviikkolapsen ja vuoroviikkoetävanhemman etuuksissa. Vuoroviikkovanhempi kun ei voi viedä lasta esimerkiksi useimmissa kunnissa edes terveyskeskukseen, jos lapsi ei ole hänen luonaan kirjoilla. Itse asiassa ihan yhtä iso ongelma on myös esimerkiksi viikonloppuvanhemmilla. Eräs tuttavani kysyi minulta tuskastuneena, voiko hän tehdä mitään, kun lapsi on sairaana etävanhemman luona eri kaupungissa eikä etä saa sairaslomatodistusta oman kaupunkinsa lääkäristä. No ei voinut tehdä.

Tämä on todella iso ongelma eroperheiden vanhemmille. Lapsillekaan etuudet eivät osu aina oikein, kun etävanhemman luota harvoin saa koulukyytiä lähin luona olevaan kouluun tai muutkin asiat vaikeutuvat, kun lapsella ei voi olla kahta kotikuntaa.

VAIKKA lapselle voidaan tästä lähtien merkitä väestörekisteriin kaksi osoitetta, ei lapsella edelleenkään voi olla kuin yksi asuinpaikka.

Ei voi olla uuden lain jälkeenkään. VAIKKA lapselle voidaan tästä lähtien merkitä väestörekisteriin kaksi osoitetta (tosin kukaan ei vielä tiedä, miten kauan siihenkin menee, että järjestelmät muuttuvat lain myötä), ei lapsella edelleenkään voi olla kuin yksi asuinpaikka. En oikein edes tajua, mitä tuo lause tarkoittaa, koska se on jo sisäisestikin ihan ristiriitainen.

Suomen Kuvalehtipä kirjoitti asiasta niin osuvasti, että lainaan suoraan artikkelia:  ”Avioerotilanteissa lapsella voi jatkossa olla kaksi kotiosoitetta mutta edelleen vain yksi virallinen asuinpaikka, jonne yhteiskunnan etuudet ja palvelut ohjautuvat. Niin kutsuttu lähivanhempi saa jatkossakin esimerkiksi lapsilisän, yksinhuoltajakorotuksen, asumistukea riittävän suureen asuntoon ja lapselle kunnan koulukuljetuksen.”

Mitäpä tuohon lisäämään. Pieleen meni mielestäni paljon tässä uudistuksessa. Kysyin eräältä lastenvalvojalta, mitä uudistus sitten oikeasti tuo mukanaan. Vastaus oli, että lapselle tunnistetaan kaksi osoitetta (mutta ei siis kahta kotipaikkaa), ja jossain vaiheessa voidaan ruveta tilastoimaan, kuinka paljon vuoroviikkolapsia todellisuudessa on. Tämä on toki todella tärkeä asia, mutta ei se perheiden arkeen kovin paljon muutosta tuo.

Suomen Kuvalehti jatkaa kuvailuaan siitä, miten etävanhemman vuoroviikkojärjestelyssä pitäisi saada elatushelpotusta ja tähän toivotaan tulevankin muutosta. Kuitenkin vain niin, että lastenvalvojaa suositellaan ottamaan huomioon etävanhemman yhtä suuret asumis- ja ruokakulut kuin lähivanhemmallakin on. Suositus on tietenkin ihan eri asia kuin sääntö.

Mikä tekee siitä niin vaikean ymmärtää, että vahemmat voisivat olla tasaveroisia ihan lainkin näkökulmasta?

Loppujen lopuksi en oikein ymmärrä, mikä juuri näihin asioihin liittyen muuttui paremmaksi uuden lain myötä vai muuttuiko mikään. Muihin asioihin liittyen uudistusta ehkä tapahtui enemmän, mutta vuoroviikkoasuminen ja -tapaamisratkaisu näyttää edelleen olevan kovin vaikea käsitellä tuolla isojen herrojen luona. Enkä ymmärrä, miksi. Mikä tekee siitä niin vaikean ymmärtää, että vahemmat voisivat olla tasaveroisia ihan lainkin näkökulmasta, jos vuoroviikkoasuminen aidosti toteutuu ?

Lue myös:
Laki vaikeuttaa vuoroviikkolapsemme elämää
Vuoroviikkolapsemme arjen järjestelyt
Tämän vuoksi vuoroviikkovanhempikin voi uupua

Suhteellisen sekaisin terveisin, Helka

Facebook // Instagram