Miksi lapsi menee isänsä luokse, vaikka minulla on flunssan oireita?

Sain tuohtuneen kysymyksen tästä Instagramiini, joten tässä vastaukseni.

Tilanteemme ja monien muiden eroperheiden tilanne ei ole helppo. On punnittava monia eri seikkoja, kun päätetään, toteutetaanko lasten oikeus nähdä molempia vanhempiaan. Kahden lapsen kodissa tilanne on vielä vaikeampi, koska lapsella ei ole yhtä pääasiallista kotia, vaan kaksi.

Käyn läpi tilannettamme THL:n ohjeistusten kautta. Seuraavat kohdat olen ottanut Monimuotoiset perheet -artikkelista, joka käsittelee eroperheiden tilannetta korona-aikana.

Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista. Tätä noudatimme ennen eristyspyyntöä ja kaksi viikkoa sitten, kun hallitus ohjeisti, että kaikkea ylimääräistä liikkumista tulee välttää. Poika näkee vanhempiaan vuoroviikoin ja jokaisella viikolla myös päivän ja yön toista vanhempaansa.

Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on tarvetta. Olemme keskustelleet alusta asti, miten lapsemme hoito toteutuu. Päätimme, että lapsi ei mene päiväkotiin. Molemmat vanhemmat ovat eristyksissä, minä teen etätöitä, lapsen isä tekee töitä, jossa ei näe muita ihmisiä ja kulkee töihinsä autolla.

Esikoistani en ollut nähnyt kahteen viikkoon ennen koronaeristystä, joten päätimme, että hän ei tule hetkeen luokseni. Oireideni alkamisen jälkeen varsinkaan hän ei tule luokseni, joten tällä hetkellä en tiedä, milloin häntä näen. Isän luona ei ole riskiryhmäläisiä.

Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen. Näin olemme alusta asti tehneet. Kun oireeni alkoivat, lapsi oli luonani, isäänsä oli nähnyt kaksi päivää aiemmin, joten oletettu koronavirus (minä en tiedä, onko minulla koronaa, koska testiin ei pääse) oli jo tarttunut varmasti lapseen ja sitä kautta mahdollisesti isään. Keskustelimme oireideni alkamisen jälkeen, mitä teemme. Tulimme yhdessä lopputulokseen, että lapsi ei tietenkään edelleenkään mene päiväkotiin, mutta voi  kulkea kotiensa väliä, liikkuen isänsä kyydissä.

Kuljettakaa lapsi toisen vanhemman luokse tavalla, jossa kontaktit toisten ihmisten kanssa ovat mahdollisimman vähäisiä. Kts. edellinen.

Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Minä olen reumani takia riskiryhmää.

Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua. Koska lapsi oli jo luonani, kun aloin saamaan oireita, tämä ei ollut enää mahdollista.

Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta. Jos näin käy, teemme ehdottomasti näin.

Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita karanteenia vastaavista olosuhteista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa. Minua ei ole määrätty karanteeniin, mutta olen karanteeninomaisissa olosuhteissa flunssani takia. Mielestämme tämä ei kosketa meitä, koska lapsi oli ollut vain kaksi päivää ennen oireideni alkua isänsä luona ja minä en ole nähnyt eristyksen alettua ketään enkä varsinkaan tuon kahden päivän aikana.

Eroperheiden tilanne juuri nyt ei ole mikään helppo. Aina jos jokin ihmetyttää, kannattaa kysyä viranomaisilta neuvoa.

Sen sijaan, että syyllistämme toisiamme, huolehditaan varsinkin omasta toiminnastamme ja siitä, ettemme tahtomattammekaan levitä koronavirusta. Kysymys oli kuitenkin siksi oleellinen, koska tästä nyt puhutaan paljon eroperheiden keskuudessa ja itse olen siitä paljon kirjoittanut blogiini. Siksi vastaukseni näin pitkän tekstin muodossa.

Terveisin, Helka