
”Mitäs petit” – Saako pettäjälle kostaa vieraannuttamalla tämän lapsistaan?
Jos toinen pettää parisuhteessa, lentelee tunteet ja sanatkin laidasta laitaan perheen sisällä. Mietitään, pitääkö erota, mikä tähän johti, mikä minussa on vikana, kun tuo toinen petti? Jos eroon päädytään ja perheessä on lapsi tai lapsia, astuu kuvioon mukaan huoltajuus- ja tapaamisasioiden järjestelyt.
On helppoa kostaa lasten kautta
Koska pettäjän tunteet eivät yleensä mitenkään ole muuttuneet hänen lapsiansa kohtaan, on häntä helppo satuttaa juuri heidän kauttaan. Jos petetty osapuoli on tarpeeksi vihainen, voi hänestä tuntua oikealle saada toinenkin kärsimään. Onko pettäjälle sittenkin oikein, ettei hän näe lapsiansa enää niin paljon kuin ennen? Mitäs petit, voi toinen kysyä.
Jos petetty osapuoli on tarpeeksi vihainen, voi hänestä tuntua oikealle saada toinenkin kärsimään.
Pahimmassa tapauksessa toinen vanhempi vieraannuttaa lapset täysin toisesta vanhemmastaan. Katkeruus, kiukku, petetyksi tulemisen olo ja viha saavat tunteet kuumenemaan niin, ettei vanhempi enää näe tosiasiota, joita ovat:
- lapselle pitää turvata oikeus nähdä kumpaakin vanhempaansa
- lapsen tulee asua eron jälkeen sen vanhemman luona, joka turvaa parhaiten lapsen suhteen jatkumisen myös etävanhempaan
- parisuhteessa pettäminen ja vanhemmuus ovat kaksi eri asiaa
- lapsen kautta ei ikinä saa kostaa toiselle aikuiselle
- vieraannuttamisesta kärsii AINA eniten lapsi
Petetty vanhempi voi mustamaalata toista vanhempaa lapselle niin, ettei lapsi enää halua nähdä tätä. Vanhempi voi kertoa, miten pettäjä on pettänyt perheen ja lapsensakin. Lapsen ei kuulu tietää vanhempiensa välisiä asioita ja hän hämmentyy kuullessaan toisesta vanhemmastaan negatiivisa asioita, jotka eivät liity hänen ja vanhemman suhteeseen mitenkään. Tämä on vahingollista lapsen kehitykselle, kirjoitetaan aihetta käsitellyssä Ylen artikkelissa. Myös minä olen kirjoittanut aiheesta aihemmin.
Toisen vanhemman panettelu, asioista valehtelu ja asioiden järjestäminen niin, ettei toinen pääse tapaamaan lapsiaan esimerkiksi muuttamalla kauemmas, ovat keinoja vieraannuttaa lapsi ja vanhempi toisistaan. Vaikka toinen osapuoli olisi pettänyt tai toiminut muuten väärin toista aikuista kohtaan, ei hänen suhdettaan omaan lapseensa saa katkaista tällaisten syiden takia. Sen pitäisi jokaisen vanhemman ymmärtää omasta vihasta tai surusta huolimatta.
Tarina pettämisestä ja vieraannuttamisesta herättelee miettimään asioita
Katsoin juuri minisarjan nimeltä Doctor Foster. Sarjassa käsitellään äärimmäisen mielenkiintoista aihetta: pettämistä, eroa ja sen jälkeen tapahtuvaa vieraannuttamista. Jos et halua lukea juonipaljastuksia, älä lue pidemmälle. Sarja on Suomessa nähtävillä Areenasta ja Netflixistä.
Sarjassa kuvataan tapahtumasarjaa, jossa onnellisen oloinen pariskunta ajautuu eroon: paljastuu, että aviomies on pettänyt vaimoansa usean vuoden ajan nuoremman naisen kanssa, joka on nyt raskaana. Vaimo saa tietää asiasta ja järjestää melkoisen spektaakkelin paljastamalla varsin röyhkeällä tavalla tietävänsä asiasta. Hän myös ajaa pettäjämiehensä raivon partaalle pelottelemalla tätä muun muassa sillä, ettei tämä enää saa nähdä lastansa. Mies lyö vaimoaan ja saa lähestymiskiellon vaimoaan ja lastaan kohtaan.
Tämän jälkeen mies ei saa nähdä lastansa, jolle äiti on kertonut isän pettäneen perheensä ja jättäneensä heidät nuoren naisen takia, jonka kanssa aikoo ilmeisesti perustaa nyt uuden perheen hylkäämällä heidät. Lapsi alkaa vihata isäänsä.
Sarja herättää ristiriitaisia tunteita: onko pettäjälle pakko kostaa?
Sarja herättää ristiriitaisia tunteita; miehen valehtelu ja jatkuva pettäminen vihastuttaa ja naisen pettymys, suru ja tuska ovat käsinkosketeltavia. Onko pettäjälle pakko saada jotenkin kostettua? Kuitenkin naisen toiminta viimeisessä jakosssa on melko häikäilemätöntä, kun hän kostaa miehelleen yhteisen lapsen kautta. Aluksi katsoessani sarjaa olin naisen puolella; miehen pettäminen oli niin häikäilemätöntä, kun hän valehteli useaan otteeseen suhteestaan. Loppujen lopuksi minun empatia kääntyikin miehen puolelle, koska äiti vieraannuttaa lapsen täysin isästään. Myös lapsi kärsii selkeästi ristiriitaisten tunteidensa takia, jotka johtuvat äidin puheista. Mielestäni äiti toimii tässä tilanteessa väärin: vaikka pettäminen satuttaa, ei sitä saa kostaa lapsen kautta.
Suosittelen katsomaan tämän sarjan, varsinkin jos itse on vastaavassa tilanteessa. Mikä on lapselle parasta? Mitä pettäjä ansaitsee osakseen? Miten petetyn tulee toimia vastaavassa tilanteessa?
Terveisin, Etä-äiti
Seuraathan jo Facebook-sivujani?
Kommentit
Mulla ex lähti ilmeisesti uuden matkaan teki vielä ikäviä temppuja. Pistin välit poikki yritti etten saisi nähdä lasta. Kyllä ne naisetki osaa.
Kommentit
Asiasi on tärkeä ja vakava. Lapset sekoitetaan liian usein erovanhempien riitoihin. Lapsi kärsii aina eniten.
Pettämisestä voi puhjeta riita. Mutta alkusyyllä ei ole väliä, kun kiusaaminen jatkuu eronkin jälkeen, joskus vuosia, loputtomasti. On yksinäköistä väittää että vain eronnut petetty vieraannuttaisi kostonhimossaan lapsia näiden toisesta vanhemmasta.
Usein pettänyt on se, joka mustamaalaa toista erovanhempaa tai hyväksikäyttää lapsia kiusaamisessaan. Pettänyt voi myös hakea yksinhuoltajuutta ja viertaannuttaa.
Myös kolmas osapuoli voi haastaa riitaa, exä-petettyn tai joskusn liittoaan jatkavaan pariin päin. Niin, kolmiodraamoissa on 2 vs 1 riitojakin, kuten uuspari voi yhdessä ja kahden voimalla kiusata exä-petettyä.
Monenlaisia eron jälkeisiä riitoja, kaikissa eri rooliasetelmissa, tuli vastaani, kun tutkin tietokirjaani varten netin uskottomuuskeskusteluja. Useimmat meistä ovat samaa mieltä kuin sinä kirjoitat: erolasten parhaaksi toivoisi, että aikuiset harkitsisivat tekojaan. Ja hienosti tätä asiaa esilletoit. -tuija
Mulle on käynyt juuri noin, ex halusi eron ja mun käsittääkseni myös petti ja lasten kautta kosto täysin syyttä ja kiusanteko 2 vs 1 tilanteessa kaikki kääntyi niin, että kun yritin puoliani pitää ja puhua tilanteesta, joka ei ollut ok, niin olinkin se erosta katkera. Kaikki exän ja uuden puolison ongelmat oli jollain ihmeen ilveellä minun syytä, vaikka missään tekemisissä en ollut, kun eivät sitä halunneet. Hyvä tuoda tämäkin puoli esille, että ei se petetty välttämättä ole se kostaja. Pettäjällä ne tunteet on muualla ja silloin tuommoinen vallankäyttö onnistuu leikiten. Uusi puoliso haukkui ja mollasi lasten kuullen ja exälle se oli ihan ok, kun ei siihen puuttunut. Itse puhui lapsille pliirumlaarumia asioista, esim. että äiti voi tulla käymään (esitti kivaa lasten edessä) ja mulle sanoi, että ei ole asiaa. Kun ei toisesta saa pahaa puhua, mutta miten siinä sitten lapsille selittää, miksi ei äiti tule, vaikka he haluavat? Umpikierot osaavat kyllä tuon manipuloinnin taitolajin. Suhde lapsiin on onneksi säilynyt, vaikka kaikin keinoin on välit yrittänyt tuhota.
Katsoin sarjan ja itseasiasassa mun sympatiat on sen naisen puolella. Omakin ex oli valehteleva, hyväksikäyttävä paskiainen, eri tavalla tosin. Enkä häntä tuntenut ennen kuin tulin raskaaksi.
Sarjaa vastaavassa tilanteessa yhteishuolto on täysin mahdotonta. Viranomaiset tekevät vain hallaa siinä että ”kuvittelevat että vesi ja öljy voisivat jotenkin sekoittua”, kun tarpeeksi painostetaan.
Mulla ex lähti ilmeisesti uuden matkaan teki vielä ikäviä temppuja. Pistin välit poikki yritti etten saisi nähdä lasta. Kyllä ne naisetki osaa.