Etä-Äiti

No sitten se: Miesvuoteni 2019!

Teksti: Helka Belt

No onhan se kerrottava: miten meni deittailu vuonna 2019?

Idean tähän postaukseen sain Iidan matkassa -bloggarilta. Vaikka minulla ei niin hurjia tapahtunut, kerrotaanpas silti, miten deittailut sujuivat, vai sujuivatko.

Koko alkuvuosi kesään asti meni ilman deittejä. Loppuvuonna 2018 satutin itseäni, kun rakastuin eksääni, mutta hän ei minuun. Lopulta kuitenkin ymmärsin, ettei meistä voi enää pariskuntaa tulla. Kun olin tämän sisäistänyt, sain rauhan mieleeni ja sydämeeni. Sitten kävi niin, että meistä tuli ystäviä. Pystyimme juttelemaan kaikesta rauhassa ja riitelemättä, paljon enemmän kuin koskaan seurustelumme aikana.

Kävi niin hassusti, että meistä tuli eksämme kanssa niin sanotusti..ystävät eduilla, vai miten se suomennos menisi. Tämä oikeastaan toimi ihan hyvin, koska luotimme toisiimme, nautimme toistemme seurasta ja kumpikin oli samalla sivulla tilanteemme suhteen. Kun aloitin kesällä eroseminaarikoulutuksen, muodostui ystävyydestämme vieläkin uniikimpi, kun aloimme käydä läpi mennyttä parisuhdettamme eroseminaarin tuomien ajatusten kautta. Tämä oli äärimmäisen opettavaa. En ole koskaan pystynyt keskustelemaan entisen seurustelukumppanini kanssa näin suoraan ja rehellisesti omista vioistani parisuhdekäyttäytymisessäni, erosta tai syistä, miksi suhde ei toiminut. Uskon, että tämä loi vahvaa pohjaa mahdolliselle tulevalle parisuhteelleni, koska opin itsestäni valtavan paljon.

Loppukesällä latasin Tinderin. Ei kestänyt kauaakaan, kun löysin kivanoloisen miehen, ja sovimme treffit. Pitkästä aikaa tuntui ihan kivalle tavata uusi ihminen. Kävi kuitenkin ilmi, ettei meistä paria tulisi, ei vain syttynyt oikeanlaista kemiaa välillemme. Päästiin kuitenkin suuteluasteelle tämän miehen kanssa, mikä on pidemmälle kuin pitkään aikaan muiden kuin edellisen kumppanini kanssa.

Aloin miettimään toden teolla omia tunteitani ja mahdollista uutta parisuhdetta. Mitä pidemmälle syksy eteni, sitä epävarmemmaksi tulin, voisinko enää kokea tai saada rakkautta. En osaa oikein selittää tuota tunnetta, joka minulle tuli. Tuntui hyvin epätodennäköiselle, että voisin koskaan tuntea ketään kohtaan aitoa ja syvää yhteyttä. Ehkä käyty eroseminaari, keskustelut eksän kanssa ja omat pohdinnat parisuhteistani saivat minut miettimään enemmän kuin koskaan sitä, millaiseen suhteeseen enää suostuisin menemään, jos sellainen mahdollisuus kohdalle enää sattuu.

Etsin tällä hetkellä rauhaa, tasapainoa ja merkityksellisyyttä elämääni ilman parisuhdetta, mikä tuntuu ihan hyvälle juuri nyt.

Tinder-kokeiluista muuten voit lukea täältä. Muistin jälleen, miksen jaksa olla siellä kovinkaan pitkään. Tuntui täysin ajanhukalta käyttää vapaa-aikaa tuollaiseen turhaan säätämiseen. Poistin jälleen koko sovelluksen. Vaikka uskon, että Tinderistä voi löytää tosirakkauden, tuntuu se minulle aika mahdottomalta.

Loppuvuodesta ystävyys eksään jatkui ja keskustelumme olivat koko vuoteni parasta antia. Tästä olen ikuisesti kiitollinen. Muutoin en enää loppuvuodesta käynyt treffeillä. Etsin tällä hetkellä rauhaa, tasapainoa ja merkityksellisyyttä elämääni ilman parisuhdetta, mikä tuntuu ihan hyvälle juuri nyt. Vuosi 2019 meni siis kokonaan ilman seurustelusuhdetta, edellisen kerran näin kävi vuonna 2016. Tämä tuli todellakin tarpeeseen ja olen oppinut itsestäni tärkeitä asioita. Tärkein mahdollista tulevaa parisuhdettani ajatellen oli erosemimanaariohjaajaksi kouluttautuminen.

En tiedä, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan, mutta valmiimpi vakauteen olen nyt kuin pitkään aikaan olen ollut. Rauhassa eteenpäin.

Lue myös: Koin treffimarkkinoilla ennakkoluuloa etä-äitiyteni vuoksi

Terveisin, Helka

Lue myös

X