”Mä teen susta lasun ja saan lapsen itelleni!” – Saavatko eroriidan keskellä olevat lapset oikeasti apua?
Perättömät, oman vanhemman tekemät lasut, satuttavat varsinkin lasta.
Valitettavasti joskus eron jälkeisissä riidoissa riidellään sillä kaikkein hauraimmalla: lapsella. Lapsesta tehdään lastensuojeluilmoituksia ja pelotellaan sillä, että tämä viedään toiselta pois.
Lastensuojeluilmoitus on tietenkin pakko tehdä, jos on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Ilmoitus (lasu) ja lastensuojelu on nimenomaan lasten suojelua varten. Mutta miten käy lapsen, kun ilmoituksia tehdään perättömästi ja turhaan? Entä vanhemman, josta tehdään ilmoituksia perusteettomasti? Kuka edes voi voittaa tällaisessa tilanteessa?
Jokainen ilmoitus on kuitenkin otettava vakavasti ja tilanne tutkittava. Tähän menee aikaa, ilmoituksen kohteena oleva vanhempi joutuu tutkimusten kohteeksi ja lapsi on vanhempiensa välissä riitakapulana. Huoltoriidat kuormittavat paljon sosiaalitoimea. Huoltoriitaperheet vievät runsaasti aikaa kotikäynteineen. Työntekijät ovat usein avuttomia huoltoriitaperheiden kanssa ja arvioimaan, onko kyse valheesta, kostosta vai todellisesta asiasta.
Joskus on vaikea tunnistaa, suojeleeko lapsi lasun kohteena olevaa vanhempaansa syystä vai siksi, että pelkää tätä ja lasu onkin aiheellinen. Sosiaalityöntekijöiden on aina otettava tämäkin mahdollisuus huomioon. Vanhemmat voivat ajautua loanheittoon, josta eniten kärsii lapsi. Tämä kuulee omista vanhemmistaan pahuuksia, jotka välttämättä eivät ole edes totta ja jotka vaikuttavat lapsen turvallisuudentunteeseen.
Jokainen tunteensa hallitseva vanhempi tajuaa, että perättömät lasut vahingoittavat varsinkin omaa lasta.
Mikä ajaa vanhemman tekemään perättömiä lasuja? Käsittelemätön eroviha. Tämä on ainoa vastaus, johon olen päätynyt. Aiheesta lisää voit lukea vaikkapa tästä kirjoituksestani. Jos viha, pettymys ja suru olisi käsitelty, eivät ne kohdistuisi toiseen vanhempaan tai varsinkaan viattomaan lapseen. Jokainen tunteensa hallitseva vanhempi tajuaa, että perättömät lasut vahingoittavat varsinkin omaa lasta.
Ulla Hillin tutkimus kertoo tiedetyn ja erittäin huolestuttavan seikan: Huoltoriidan keskellä syntyvät lojaalisuusristiriidat luovat lapselle sietämättömiä paineita ja oireilua. Lojaliteettiongelmat rajoittavat kuulemistilanteissa kiintymyksen ilmaisua ja tekevät valintatilanteesta lapselle tuskallisen. Näin ollen lapsi ei aina pysty tulemaan kuulluksi. Tämä johtaa siihen, ettei lapsen tasapainoinen kehitys toteudu useimmissa täytäntöönpanosovitteluun menneissä konflikteissa, vaan se vaarantuu vakavasti.
Siksi joskus ilmoituksen kohteena oleva vanhempi luovuttaa. Hän näkee riidan aiheuttavan vakavia ongelmia lapsille. Tällöin perättömän ilmoituksen tekijä saa pönkitystä egolleen: katso nyt, olin oikeassa. Kirjassani Lapsellinen ero eräs perättömien lasujen kohteena ollut vanhempi sanoo: lopulta löin hanskat tiskiin. Tulkaa katsomaan kotiani, tutkikaa minua, tehkää mitä vain, mutta mä en enää suostu näihin ilmoituksiin. Viekää sitten se lapsi. En jaksa enää. Niin kovaa voi ilmoitus sattua toiseen vanhempaan. Tämä lienee ilmoituksen tekijänkin tarkoitus.
Surullista vain on se, että se sattuu aina koviten lapseen.
Surullista vain on se, että se sattuu aina koviten lapseen.
Se, mitä sosiaalityöntekijä voi tehdä, on koettaa saada vanhemmat ymmärtämään tilanteen vaikutuksen lapseen. Oma näkemykseni on, että vanhempien olisi enemmän kuin suotavaa käsitellä oma erovihansa jotenkin ihan muutoin kuin lapsen kautta. On rohkeutta uskaltaa pysähtyä eron jälkeen itsensä äärelle: mitä kohti lähteä? Miten voin hoitaa ensin itseäni, jotta voin hoitaa sen jälkeen lastanikin?
Siksi olen antanut neuvoksi, että eron jälkeen pitää ensin antaa aikaa itselleen. Voi kun vanhemmat ymmärtäväisivät tämän. Näin voisimme suojella lapsia niin monilta ongelmilta, ahdistukselta, mielenterveyden häiriöiltä, identiteettikriiseiltä ja pahoinvoinnilta. Eikö se ole kuitenkin meidän kaikkien tavoite? Pitäisi olla.
Lue myös:
Eroseminaari auttaa käsittelemään eron vaikeita tunteita
Minua on uhkailtu lasulla
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Terveisin, Helka
Kommentit