Rakastuin eksääni ja tässä kävi todella huonosti

Todella huonosti. Voisin sanoa monia asioita itselleni. Sinä typerys, tämä on jo kertaalleen koettu ja kokeiltu, ei se toiminut, miksi nytkään, olet selvinnyt, pääsit yli, olit onnellinen. Ja sitten tuli rakastuminen, tai rakastumisen tunne ainakin, ja kaikki sanomiset ovat turhia.
Otan vastaan tämän tuskan.
Se tapahtui. Sille ei enää jälkeenpäin voi mitään. Nyt makaan sängylläni sydän repaleisena, rikkinäisenä, silmät itkusta kiinnimuurautuneina ja otan vastaan tämän tuskan.
Harkitsin pitkään, kirjoitanko tästä heti mitään. Mutta nyt oli pakko. Kirjoittaminen on aina auttanut. On pakko päästää tämä suru ulos, kertoa se jollekin. Yksin kotona itkeminen ja tuskan viiltävän kivun tunteminen ovat yksinkertaisesti liikaa. Kirjoitan, kun en muutakaan voi. Otan vastaan sen, mitä tästä seuraa. Oliko nyt järkeä, olitpa tyhmä, ei eksään kannata tunteitaan tuhlata.
Minä tuhlasin. Ja siinä kävi nyt huonosti. Jäin yksin tunteideni kanssa. Ja en voi syyttää häntä, en ketään. Minä tunsin hetken ajan jälleen sen, mitä joskus rakkaudeksi kutsutaan.
Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä.
Rakkaus voi myös sattua. Tunteet sattuvat. Suru sattuu. Eräs ystäväni sanoi, että parempi suru kuin viha. Se on totta. Mutta suru vie kaikki voimat. Viha voisi saada jatkamaan eteenpäin vaikka mikä olisi. Nytkin jatkan, mutta hitaammin, surullisena. Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä. Joten vastauksena omaan kysymykseeni voiko eksästä tulla ystävä: on se ainakin vaikeaa. Pahinta on, jos tunteet heräävät, mutta vain toisella. Minä voin kertoa, että se sattuu.
Juuri nyt herää monenlaisia kysymyksiä ja mietteitä, ehkä ensimmäisenä se, etten kelvannutkaan. En silloin, en nyt. Miksi parisuhteeni eivät onnistu? Miksi rakastan, mutta miksi se sattuu? Löydänkö koskaan onnea? Jäänkö yksin? Nämä ovat tosi vaikeita kysymyksiä.
Mutta minä jatkan. Hetken aikaa jälleen varovaisena. Muistan nyt, miltä suru ja menettämisen tuska tuntuu.
Raastavalta.
Itkuisena, Etä-äiti
Facebook || Instagram || Twitter
Kommentit
Voimia sinulle, itse lähes samassa tilanteessa. Tällä hetkellä en osaa sanoa muuta. Ehkä aika korjaa..meidät <3
Kommentit
Voimia sinulle, itse lähes samassa tilanteessa. Tällä hetkellä en osaa sanoa muuta. Ehkä aika korjaa..meidät <3