Rakkaudessa satutettu, vaikeuksissa vahvaksi muokattu
Minua on satutettu rakkaudessa. Satutin takaisin, kärsin, haavoituin ja kaaduin. Olen vihannut ja surrut menetettyjä mahdollisuuksia ja huonoja valintoja. Olen itkenyt öitäni ja uskonut, etten enää ikinä voi rakastaa. En halunnut rakastua tai olla rakastettu. Halusin hautautua yksinäisyyteen loppuelämäkseni.
Rakkaus on julmaa, kun luottaa ja haluaa uskoa parhaaseen, mutta sitten satutetaankin pahemmin kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Koko elämän laitoin jonkin varaan ja menetin kaiken.
Rakastin liian palavasti, liian tulisesti, liian antautuen, järjettömästi ja luottaen,
Tiedän, mitä on surra niin, että luulee sydämen särkyvän. Se vie ilman, jota hengittää, maan, jossa kävellä, käden, josta pitää kiinni. Se tekee sieluun sellaisen haavan, jonka uskoo pysyvän siellä aina.
Mutta parhain oivallus oli, etten menettänytkään ihan kaikkea. En menettänyt elämääni. Kun muistelen nyt tuota aikaa, kun rakastin liian palavasti, liian tulisesti, liian antautuen, järjettömästi ja luottaen, ymmärrän, että elämä on todellinen lahja. Pienessä hetkessä voi menettää paljon, mutta pieni hetki voi muuttaa kaiken paremmaksikin. Tuo hetki vain pitää löytää, sitä kohti kurkottaa ja uskoa, että se tulee.
Se tulee kyllä.
Se vie ilman, jota hengittää, maan, jossa kävellä, käden, josta pitää kiinni.
Kaiken tämän jälkeen olen oppinut, mitä on elää niin, että arvostaa itseään, kuuntelee itseään, omaa sydäntään, puhuu itselleen arvostavasti. Mikään tai kukaan ei saa vaikuttaa meihin niin, että lakkaamme rakastamasta itseämme. Jos tämä tapahtuu, on jotain vialla. Mikään rakkaus ei ole sen arvoista, että menetämme luottamuksemme ja arvostuksemme itseemme.
Rakkaudessa satutetut ovat elämän vaikeuksissa vahvoiksi muokkaamia. Kaikki tuntemani vahvimmat ihmiset ovat niitä, joilla on takanaan kokemuksia, joista monet eivät selviäisi. He ovat empaattisimpia, rakastavaisimpia ja ymmärtäväisimpiä ihmisiä, joita tiedän. Se on vahvuutta, jota ei voi saada mistään muualta kuin omista läpieletyistä kokemuksista. Nuo kokemukset ovat muokanneet ihmisestä timantin.
Sinä, joka kamppailet juuri tällä hetkellä elämäsi tuskassa, helvetissä, vaikeuksissa tai ahdistuksessa: muista, olet matkalla kohti timanttiutta.
Sinä, joka kamppailet juuri tällä hetkellä elämäsi tuskassa, helvetissä, vaikeuksissa tai ahdistuksessa: muista, olet matkalla kohti timanttiutta. Vaikka sanonta se mikä ei tapa, vahvistaa, ei auta, tämä voi auttaa: olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Älä annan kenenkään kohdella sinua huonosti. Anna rakkauden viedä mukanaan, tunne, uskalla, ole avoin ja haavoittuvainen, mutta kunnioita aina itseäsi. Olet elämäsi tärkein ihminen.
Ja tuosta tärkeimmästä ihmisestä voi tulla vaikeuksissa hioutunut timantti.
Lue myös: Älä katkeroidu elämälle
Terveisin, Helka
Kommentit
Mulla on ollut takana muutama päättynyt suhde. Yhden päätin itse ja suren sitä vieläkin, vaikka kasvettiin erilleen jo ennen kuin päästiin yhteen edes. Mutta sen jälkeen ei olla tavattu ja kuitenkin oli tärkeä ihminen. Toinen päättyi minulta kysymättä ja hyvä että päättyi. Niin paljon minua satutti viimeiset vuodet ja vieläkin. Pelkkää petosta ja valhetta koko juttu enkä usko, että ikinä edes rakasti, paitsi ehkä itseään, enkä kyllä ole varma siitäkään. Onneksi mua on kuitenkin rakastettu, niin että ei ole tarvinnut uskoa, että olisin niin huono ja arvoton. Ja hyvin mun on käynyt, tiedän, että musta välitetään useammaltakin eri taholta, liikaakin ja se sattuu, kun tiedän, miltä se tuntuu. Mutta parempi se kuin viha tai se, että ei tuntisi mitään tai välittäisi mistään. Olen ollut vahvasti tunteva aina, mutta jatkuva satuttaminen aiheutti sen, että tuntui siltä, että on parempi, kun ei tunne mitään ja pitkään niin olikin. Sitten mua autettiin tuntemaan taas, mutta heti uudestaan satutettiin. Selvisin siitä kyllä, mutta vain siksi, että ei tehnyt sitä tahallaan ja oli pahoillaan siitä ja on vieläkin. Ja hyvä, että selvisin. En muuten olisi uskaltanut tarttua onneen ja olla taas onnellinen.
Kommentit
Mulla on ollut takana muutama päättynyt suhde. Yhden päätin itse ja suren sitä vieläkin, vaikka kasvettiin erilleen jo ennen kuin päästiin yhteen edes. Mutta sen jälkeen ei olla tavattu ja kuitenkin oli tärkeä ihminen. Toinen päättyi minulta kysymättä ja hyvä että päättyi. Niin paljon minua satutti viimeiset vuodet ja vieläkin. Pelkkää petosta ja valhetta koko juttu enkä usko, että ikinä edes rakasti, paitsi ehkä itseään, enkä kyllä ole varma siitäkään. Onneksi mua on kuitenkin rakastettu, niin että ei ole tarvinnut uskoa, että olisin niin huono ja arvoton. Ja hyvin mun on käynyt, tiedän, että musta välitetään useammaltakin eri taholta, liikaakin ja se sattuu, kun tiedän, miltä se tuntuu. Mutta parempi se kuin viha tai se, että ei tuntisi mitään tai välittäisi mistään. Olen ollut vahvasti tunteva aina, mutta jatkuva satuttaminen aiheutti sen, että tuntui siltä, että on parempi, kun ei tunne mitään ja pitkään niin olikin. Sitten mua autettiin tuntemaan taas, mutta heti uudestaan satutettiin. Selvisin siitä kyllä, mutta vain siksi, että ei tehnyt sitä tahallaan ja oli pahoillaan siitä ja on vieläkin. Ja hyvä, että selvisin. En muuten olisi uskaltanut tarttua onneen ja olla taas onnellinen.