Etä-Äiti

Rikkoutunut unelma ydinperheestä – Olenko epäonnistunut elämässäni?

Teksti: Helka Belt

Kaksi lasta, joilla eri isät, useita eroja takana päin. 

Minulle on monta kertaa sanottu ja olen itse monta kertaa ajatellut, että olen epäonnistunut, ja aika pahasti.

Epäonnistunut pitämään perheeni kasassa. Epäonnistunut parisuhteissani. 

Epäonnistunut elämässäni jollain käsittämättömän absurdilla tavalla.

Epäonnistuja(ko)?

Pidän usein luentoja psykologian opiskelijoille elämänhallinnasta. Aloitan aina kertomalla, miten usein minusta tuntuu, että elämäni on vain epäonnistumista epäonnistumisen jälkeen.

Olen ollut muun muassa kaksi kertaa naimisissa. Olen päättänyt erota nuoruuteni ja perheeni uskonyhteisöstä, joka on tarkoittanut sitä, että perhesuhteeni ovat äärimmäisen hankalat. Olen saanut kaksi lasta kahden eri miehen kanssa. Olen seurustellut useita kertoja ja pisin parisuhteeni on noin 4 vuoden pituinen. Olen joutunut narsistin uhriksi ja palasin hänen luokseen useita kertoja. Tämä aiheutti muun muassa sen, että lapseni halusi muuttaa isänsä luokse asumaan. 

Pitkään ainut asia mitä halusin, oli perhe.

Ja perhettä en saanut. Joten kyllä, kyllä tunnen olevani aikamoinen epäonnistuja.

Elämänkokemusta vailla vertaa

Samaisilla psykologian tunneilla tarpeeksi monta kertaa puhuttuani elämäni tapahtumista uudelleen ja uudelleen aloin hahmottamaan elämääni uudella eri tavalla. Kuulin kommentteja siitä, miten olen selvinnyt vaikka mistä. Monet eivät olisi selvinneet edes näinkään täysjärkisinä, mitä minä olen, niistä tapahtumista, joita minulle on käynyt.

Jäin yllättäen parikymppisenä yh-äidiksi. Elimme köyhissä olosuhteissa vauvamme kanssa kahden, mutta me selvisimme. Samaan aikaan en saanut juurikaan tukea perheeltäni vauvan hoitamisessa. Selvisin masennuksesta, joka yllätti täysin. Selvisin vaikeasta parisuhteestani. Selvisin toistamiseen pahasta masennuksesta.

Esikoiseni on upea teini tällä hetkellä. Kuopukseni on iloinen, tasapainoinen ja onnellinen pieni poika. Huoltajuusasiat on sovittu rauhassa isänsä kanssa. Elämämme on tasapainossa.

En saanut ydinperhettä mutta sain perheen

En saanut sitä ydinperhettä, mistä nuorena haaveilin. Mutta minulla on kaksi upeaa poikaa ja heidän asiansa ovat hyvin. Eikö se tarkoita, että minulla on perhe? Upea, rakas perhe, johon kuuluvat kaksi ihanaa poikaani.

En ole onnistunut parisuhteissa siinä mielessä, missä sillä yleensä tarkoitetaan. Mutta yhtä suhdetta lukuunottamatta kumppanini ovat olleet upeita ihmisiä ja minulla on ollut heidän kanssaan onnellisia hetkiä. Voiko silloin sanoa, että parisuhde on ollut epäonnistunut, vaikka se on päättynyt?

Yritän kääntää vaikeudet voitoiksi. Oppia epäonnistumisista ja nousta uudelleen ja uudelleen elämäni herraksi. Eihän se helppoa ole, mutta ei kai elämän tarvikaan olla? Minusta tuntuu, etten olekaan epäonnistunut. Olen kokenut paljon ja silti vielä tässä.

Olen onnellinen

Se kai se on pääasia elämässä? 

Onnellinen kaikesta kokemastani ja siitä, millaiseksi ne ovat kasvattaneet minut. Olen oppinut, että tässä elämässä onkin kyse. Tapahtumista, joita tulee, mitä niistä oppii ja millaiseksi ne meitä muokkaavat. Pääasia on oppia ja nauttia matkastaan. Eteen tulee asioita, joille ei voi mitään ja joista pitää vain selvitä. Eteen tulee asioita, joihin voi vaikuttaa. Parhaimmassa tapauksessa olemme oppineet jotain menneistä ja osaamme tehdä parempia valintoja tulevaisuudessa.

En ole epäonnistunut. Olen elänyt, kokenut, ottanut opikseni ja nauttinut. 

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

Kuva: Terhi-Anneli Bech

Lue myös

X