Ikuisuuskysymys: saako lapsettomasta vapaasta nauttia ja iloita?
Samalla kun iloitsee hiipii mieleen jo huono omatuntokin. Jokainen vanhempi sen varmasti tunnistaa. Miten voin iloita erosta lapsistani? Miksi tuntuu ihanalle, että koti on hiljainen, siisti, ei tarvitse hoitaa ketään tai olla kenellekään läsnä? Saako se tuntua ihanalle?
Ystävät neuvovat, että nyt nautit!
Mutta kun on kulunut viisi minuuttia, loppuu nauttiminen ja iskee ikävä ja huono omatunto. Onko oikein rentoutua ja käydä vaikka ihan ulkonakin juhlimassa, kun lapset ovat jossain muualla hoidossa? Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun tällaisia ajatuksia on kirjoittanut itse tai lukenut muiden äitien ja isien kirjoittaneen.
Lisätään mausteeksi vielä vuoroviikko- ja etä-äitiys. Kun on ikävä jatkuvasti vieraana lapsettomina viikkoina ja etäpoika varsinkin on aika harvoin edes luonani, voi kysyä, miksi nyt niin iloitsen siitä, että saan vapaata aikaa ihan koko viikonlopun itselleni? Enkö ole jotenkin ristiriitainen ajatuksieni kanssa?
Olen hyvinkin ristiriitainen ja tiedostan sen toki itsekin. Alkuviikosta iski kova ikävä poikiani kohtaan ja nyt loppuviikosta rallattelen, että saan olla koko viikonlopun ihan itsekseni ja tehdä juuri minua ilahduttavia asioita. Kun mieskin on vielä poissa, on tämä jo aika luksusta. Kuinka moni äiti saa tällaisia viikonloppuja itselleen? Ja taas iskee tämä valtava syyllisyys: moni on kiinni kotona ja lapsissa 24/7 ja voi olla kateellinen minulle siitä, että voin elää vapaammin päivinä, kun lapset eivät minulla ole. Nyt kehtaan vielä iloita kokonaisesta vapaasta viikonlopusta.
Kamalan ristiriitainen olo kaikenkaikkiaan.
Varmaan jo heti parin tunnin päästä en osaakaan nauttia vaan iskee ikävä ja paha mieli. Vaikka olisi oikeasti hyväksikin antaa aikaa itselle ja ajatuksilleen.
Tunnistatko sinä itsesi: osaatko nauttia lapsivapaista täysillä? Varsinkin jos olet etävanhempi? Saako vapaudesta nauttia?
Terveisin, Etä-äiti
Seuraathan jo Facebook-sivujani?
Kommentit
Ainakaan näin äitipuolena en saanut iloita niistä vapaista viikonlopuista joita joskus mieheni kanssa saimme, kun lapset olivat äidillään. Olin paha ihminen, kun edes ajattelin moista! Ja ajatella, että kehtasin joskus jopa ääneen sanoa, että: ”Ihanaa, viikonloppu vapaa miehen kanssa ilman lapsia!” Sattuihan meille tälläisiä ihania vapaita viikonloppuja hyvällä tuurilla kerran kahteen kuukauteen..
Eli kyllä, kyllä niistä saa ja niistä pitää iloita jos sellaisiin on mahdollisuus 🙂 <3
Nykyään tilanteemme on täysin toinen. Vapaita viikonloppuja ei enää ole koskaan sillä lapsilukumme on lisääntynyt ja näitä kaikkia vaan ei yksinkertaisesti voi kukaan ottaa hoitoon eli jos olisin tämän tiennyt niin olisin varmasti vihaisista kommenteista huolimatta tuuletellu vuosia vuosia sitten enemmän 😀
Kommentit
Minä nautin ja saan nauttia. Lapset pärjäävät hyvin isänsä kanssa.
Sinulla saa ja pitää olla oma, lapsista irrallinen elämä. Lapsetkin ovat onnellisempia kun nautit elämästäsi, johon kuuluu myös lapsettomat päivät.
Ainakaan näin äitipuolena en saanut iloita niistä vapaista viikonlopuista joita joskus mieheni kanssa saimme, kun lapset olivat äidillään. Olin paha ihminen, kun edes ajattelin moista! Ja ajatella, että kehtasin joskus jopa ääneen sanoa, että: ”Ihanaa, viikonloppu vapaa miehen kanssa ilman lapsia!” Sattuihan meille tälläisiä ihania vapaita viikonloppuja hyvällä tuurilla kerran kahteen kuukauteen..
Eli kyllä, kyllä niistä saa ja niistä pitää iloita jos sellaisiin on mahdollisuus 🙂 <3
Nykyään tilanteemme on täysin toinen. Vapaita viikonloppuja ei enää ole koskaan sillä lapsilukumme on lisääntynyt ja näitä kaikkia vaan ei yksinkertaisesti voi kukaan ottaa hoitoon eli jos olisin tämän tiennyt niin olisin varmasti vihaisista kommenteista huolimatta tuuletellu vuosia vuosia sitten enemmän 😀