Etä-Äiti

Kun Suomi saa nuoren naisen pääministeriksi ja hallituksessa on muutenkin paljon naisia, alkoi kohu joka pelottaa: miksi ihmiset ovat niin vihaisia?

9.12.2019 Teksti: Helka Belt

Tämä twiitti nousi viraaliksi hyvin nopeasti.

Sanna Marinista tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä koko maailman nuorin pääministeri 34-vuotiaana. Tämäkös ahdistaa monia.

Mutta ei ehkä eniten siksi, että hän on nuori. Vaan että hän on nainen. Lisäksi, kun hallituksessamme on nyt ennätysmäärä nuoria naisia, on tilanne uniikki kaikin tavoin. En osannut, eikä varmasti moni muukaan, odottaa tätä valtavaa kohua, jonka asia sai aikaan.

Nimittäin naiset. En ota tässä tekstissäni kantaa politiikkaan, kun en siitä osaa tarpeeksi tietävästi kirjoittaa. Puutun vain reaktoihin, joita tämä asia sai somessa ja mediassa aikaan. Ja sehän sai. Minua surettaa. Koska tasa-arvo on vielä hyvin kaukana. HYVIN. KAUKANA.

Antakaahan, kun annan pari esimerkkiä. Kaikki kai lähti oikeastaan liikkeelle tästä upeasta twiitistä:

Tämän jälkeen Twitter räjähti. Kommentteja sai naishallitus sekä puolesta että vastaan. Jotkin kuitenkin hyppäsivät silmille. Esim. että hallitusta verrattiin Spice Girlsiin. Varmastikaan ei kovin imartelevassa hengessä:

Onneksi tämä osattiin kääntää alkuperäisen tarkoituksen vastaiseksi, eli kehuksi. Spice Girls kun oli aikansa bad ass -bändi, joka näytti, että naisetkin osaavat ja kovaa! Mietityttää vain, ettei miesvaltaisia hallituksia ole verrattu poikabändeihin. Siksi lienee ajateltava, että kombo nuoruus ja nainen saa kiukun aikaan.

Laitoin itsekin uutisen hallituksesta Facebookiini ja siihenkin tuli suru- ja vihareaktioita. En tietenkään voi vetää johtopäätöksiä, johtuivatko ne naisministereistä juuri naissukupuolen tai iän takia, vai oliko takana jokin poliittinen juttu, mutta kyllä reaktio vähän ihmetytti.

💪

Posted by Etä-äiti on Monday, December 9, 2019

Eniten kuitenkin surettaa naisten reaktiot. Laitoin uutisen Marinista ja naishallituksesta erääseen FB-ryhmään. Kommenttivyöry oli valtava. Se ei yllättänyt, mutta se yllätti, että tätä naishallitusta murjoivat kovin sanakääntein varsinkin naiset. Mammat, mimmit, tyttelit, tytsyt, pimut, nimitettiin hallitusta. Haukuttiin Marinin ulkonäköä, taustaa, vaatteita, käyttäytymistä, pelättiin hänen nuoruuttaan, nuorta äitiyttään, sanottiin, ettei demokratia toteudu tällaisessa naishallituksessa, miten muka puhutaan tasa-arvosta, kun näin naisia nyt korostetaan.

Hyvä vastaus tähän oli, että juuri siksi ei ole vieläkään tasa-arvoa, kun tällainen kommentointi on mahdollista. Kun nähdään naisia, ja vielä nuoria naisia, paikoilla, joissa on niin pitkään olleet vain miehet, on reaktio jotain todella kummallista. On otettava huomioon, että pääministereinä naisia on tainnut Suomessa tätä ennen olla vain pari ja hallituksessa hyvin vähän naisedustusta. Tasa-arvosta ollaan oltu kaukana, jolloin on ymmärrettävää, että ollaan innoissaan näin naisvaltaisesta hallituksesta. Tätä ei saisi kuitenkaan tehdä, koska tasa-arvo.

Tässä on jotain kummallista.

Mutta olisiko reaktio millään tavoin sama, jos hallituksessa olisi kolmekymppisiä miehiä viisi? Tekisi mieli sanoa: koettakaa miehetkin tätä.

Eniten kuitenkin pelottaa viha ja vihaiset reaktiot. On vedottu siihenkin, että Marinin pitäisi pysyä kotona, kun hänellä on niin pieni lapsikin. Hän ei saisi tehdä töitä tai ainakaan herrajumala olla politiikassa. Tämä jos mikä näyttää sen, että tasa-arvo on aika kaukana. Miksi ollaan niin vihaisia, jos nuori äiti on näkyvällä paikalla, menestyy, eikä ole kotona piilossa? Toistan itseäni, mutta en mahda mitään: elämme perheajattelussa vielä jossain hyvin kaukana viiskytluvulla. Se surettaa ihan todella.

Sanottakoon kuitenkin vielä, että kyllä mieshallituksiakin on setämiehitelty, ettei tässä pelkästään naisiin kohdistuvaa ilmiötä ole. Mutta olisiko reaktio millään tavoin sama, jos hallituksessa olisi kolmekymppisiä miehiä viisi? Tekisi mieli sanoa: koettakaa miehetkin tätä.

Terveisin, Helka

Lue myös

Suosittelemme