Etä-Äiti

Viikonloppuisiä kehutaan, etä-äidit ovat outolintuja – Vuoroviikkoisiä kiitellään, vuoroviikkoäitien pitäisi olla enemmän lastensa kanssa

21.10.2019 Teksti: Helka Belt

Erovanhempiin kohdistuvat mielikuvat vaihtelevat voimakkaasti sen mukaan, ovatko he isejä vai äitejä. Myös ennakkoluulot ja suhtautuminen ovat joskus räikeänkin epätasa-arvoisia.

Korostan, että aina näin ei ole ja suhtautuminen on muuttumassa koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan. Perustan mielipiteeni kokemuksiini ja siihen, minkälaisiin tilanteisiin olen blogia ja kirjaani kirjoittaessani itse törmännyt ja kuullut muidenkin törmänneen; sekä isien että äitien.

Tämä epäsuhta suhtautuminen lienee perua jo pitkältä historiasta. Miesten rooli on ollut pitkään käydä töissä ja elättää perheensä ja äidit ovat olleet kotona lasten kanssa ja hoitaneet kotitaloutta. Kun erot yleistyivät (avioeroihin suhtauduttiin hyvin pitkälle 1970-lukuun asti hyvin penseästi), oltiin uuden tilanteen edessä: minne lapset menevät, kun koti jakautuu kahtia?

Ja tapahtui se, mikä näkyy edelleen meidän yhteiskunnassamme: äidit ovat lastensa hoitajia. Miesten rooli on tehdä jotain muuta. Eroperheiden äidit jäivät hyvin usein yksinhuoltajiksi tai isät hoitivat lapsiaan vain joka toinen viikonloppu tai harvemminkin. Muodostui termi viikonloppuisät.

Pitkään etävanhemmuus oli synonyymi etäisyydelle.

Viikonloppuisähän tarkoittaa etävanhempaa. Pitkään etävanhemmuus oli synonyymi etäisyydelle. Kun yhteiskunnan rakenteet pikkuhiljaa muuttuivat, naisten asema parani ja he alkoivat käydä enemmän töissä ja varsinkin sellaisissa töissä, joissa oli etenemismahdollisuus, muuttui eroperheidenkin dynamiikka. Äiditkin saattoivat olla töissäkäyviä. Samaan aikaan isät alkoivat ottaa enemmän roolia vanhempaia.

Nyt elämme jo sellaisessa yhteiskunnassa, että yhä useampi isä haluaa ottaa ison roolin vanhempana myös eroperheissä. Mahtavaa! Mutta muutoksesta huolimatta yhteiskuntaamme sisäänrakennettu ajattelumalli jämähti paikoilleen. Edelleen mielikuvissamme elää ajatus, että äidit ovat kotona ja lasten kanssa, isät pitävät lyhyemmät isyysvapaat ja erossa lapset tietenkin menevät äidille.

Olen sekä etä-äiti että vuoroviikkoäiti.

Tämä aiheuttaa ristiriidan. Yhteiskunta ja vanhemmuuskäsitys muuttuvat, mutta ajattelumallit eivät ihan yhtä nopeasti. Ja siksi syntyy ennakkoluuloja. Ja näiden ennakkoluulojen edessä olen elänyt jo pitkään, kuten hyvin moni muukin vanhempi.

Yhteiskunta ja vanhemmuuskäsitys muuttuvat, mutta ajattelumallit eivät ihan yhtä nopeasti.

Muutama esimerkki: isät ovat mahtavia, kun jaksavat olla lastensa kanssa viikonloppuisin. Etä-äidit taas ovat kummallisuuksia ja jotain on pakko olla vialla, jos he eivät ole lastensa kanssa enemmän kuin isät. Vuoroviikkoäidit voisivat kyllä olla enemmän lastensa kanssa, kun taas vuoroviikkoisiä kiitellään: wau! että otat vastuuta lapsistasi YHTÄ PALJON kuin äiti. Ja yh-isistä nyt puhumattakaan: he ovat niitä harvinaisia ja upeita isejä, jotka hoitavat lapset, kun äiti ei hoida. Yh-äidit taas, no, heihin liittyy hyvin paljon melko negatiivisiakin mielikuvia. 

Lähi-isät saavat kunniaa ja olalletaputuksia, mutta lähiäidit ovat tavallinen, normaali. Ei heitä paljoa kehuta siitä, että ovat lastensa kanssa, heidänhän pitääkin. Etä-äidit ovat kaikkein pisimmälle vietyjä omituisuuksia: tästä olen kirjoittanut jo kaksi vuotta. Pakko olla jotain hyvin väärää tässä kuviossa: kuka äiti nyt elää ilman lapsiaan?

Sama ilmiö toistuu myös ei-eroperheissä. Isät, jotka pitävät pidemmän vanhempainvapaan kuin äidit saavat kummastelua osakseen. Koti-isät ovat vielä aika kummallinen käsite. Äitejä moititaan huonosti käyttäytyvistä lapsista, mutta isien kanssa tuollaiset katsotaan vähän läpi sormien. Blogistit Koti-Iskä88 ja Sateenkaarifaija ovat kirjoittaneet ansiokkaasti näistä teemoista ja omalta osaltaan hienosti purkavat tätä omituista vanhemmuusmyyttiä, joka edelleen keskuudessamme elää.

Lähi-isät saavat kunniaa ja olalletaputuksia, mutta lähiäidit ovat tavallinen, normaali.

Itse koetan pitää äidit ja isät ja kaikki vanhemmat lähtökohtaisesti samalla viivalla. On erilaisia perheitä ja jokainen ratkaisu on omanlaisensa.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Helka Belt (@etaaiti) jakama julkaisu

Lue myös:
Miksi erovanhemman pitäisi yltää samaan kuin ydinperheen kaksi vanhempaa?
Puheen eroperheistä pitäisi muuttua neutraalimmaksi
Etäisän näkökulma: systeemi ei ole neutraali

Ei ole mitään perhenormaalia. On vain perheitä. Jokainen ihanan omanlaisiaan. Eikö niin?

Terveisin, Helka

Lue myös

Suosittelemme