Matkailu 19.5.2008

Serbia on ainutlaatuinen matkakohde

Teksti: Anna.fi

KalemegdanVuoden 2008 Euroviisujen järjestäjämaa Serbia ei ole monellekaan tullut tutuksi matkakohteena. Balkanilla sijaitseva maa on kuitenkin monipuolinen ja ainutlaatuinen matkakohde, jolla on monta vetonaulaa. Ystävälliset, kielitaitoiset ihmiset, hyvät ruoat, merkittävät nähtävyydet, vireä yöelämä ja lukuisat kansainväliset tapahtumat tekevät siitä paikan, jota ei kannata jättää näkemättä.

Serbian pääkaupunki Belgrad on yksi itäisen Euroopan suurimpia kaupunkeja, eikä ole mikään ihme, että Financial Times -sanomalehti on nimennyt sen ”Euroopan tulevaisuuden kaupungiksi.” Tämä energinen kaupunki, jossa ”jokainen päivä on lauantai ja jokainen ilta on perjaintai-ilta” pitää kenet tahansa otteessaan pidemmänkin aikaa, ja sen edulliset hinnat, huippuluokan nähtävyydet ja eksoottinen elämänmeno jäävät pysyvästi mieleen. Serbiasta löytyy myös Novi Sadin kaupunki, jossa järjestetään huippuluokan EXIT-festarit ja jonka kävelykatuja on mukava mittailla. Muuallakin maassa löytyy nähtävää ja tekemistä, etenkin luostareita, patikointireittejä vuoristomaisemineen ja tasokkaita laskettelukeskuksia.

Matkustaminen Suomesta

Serbiaan ei tällä hetkellä tehdä järjestettyjä matkoja, mutta Ebookersin ja Poptravelin sivuilla lentolippuja voi katsella ja varata suomeksi. Austrian Airlines lentää Belgradiin Wienin kautta, ja muita Helsingin ja Belgradin välillä kulkevia lentoyhtiöitä ovat Lufthansa ja SAS. Lentoaika välilaskuineen on noin seitsemän tuntia. Muilla konsteilla Serbiaan meneminen on hankalampaa, mutta kannattaa muistaa, että Budapestistä on nopea ja helppo kulkea Serbiaan niin henkilöautolla, bussilla kuin junallakin.

Liikkuminen Serbiassa

Belgradin Nikola Tesla -lentokentältä on lyhyt matka keskustaan, ja matka maksaa taksilla alle 10 euroa. Ns. taksimafia odottelee usein ulkopuolella kalliita kyytien tarjoavien autojen kanssa, joten monet tyytyvät JAT-bussiin, joka kulkee keskustan Trg Slavia -aukiolle ja rautatieasemalle.

KärrytSerbiassa vain Belgradissa joutuu säännöllisesti turvautumaan julkiseen liikenteeseen, sillä kaupungit ovat melko pieniä ja kaikki tärkeä sijaitsee keskustoissa. Belgradissa raitiovaunut, johdinautot ja bussit ovat edullisia (30-50 senttiä / matka). Taksi on täällä äärimmäisen edullinen liikkumismuoto: aloitusmaksu on 50 dinaaria (60 senttiä) ja jokainen kilometri maksaa noin 50 senttiä. Liikenne tosin Belgradissa on kaaosmaista, joten apostolinkyydillä kulkeminen on usein paras vaihtoehto.

Linja-autot ovat hyvä tapa liikkua Serbiassa, sillä ne kulkevat kaikkialle, niin pieniin kuin suuriinkin kaupunkeihin. Isojen kaupunkien välillä junat ovat edullinen ja nopea tapa siirtyä paikasta toiseen, ja esimerkiksi matka Belgradista maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, Novi Sadiin matka kestää vähän alle kaksi tuntia ja maksaa reilut pari euroa. Novi Sadiin saavuttaessa bussi- ja rautatieasemat ovat vierekkäin 2,5 kilometrin päässä keskustasta, välin kulkee helposti bussilla numero 4 ja lipun voi ostaa kuljettajalta.

Henkilöautolla liikkuminen on hyvä tapa nähdä myös maaseutu. Monet tiet ovat kuitenkin huonossa kunnossa ja matkaan kannattaa varata aikaa ja huumorintajua.

Majoitus

Serbiassa on mahdollista yöpyä edullisesti ja tarvittaessa myös tyylillä. Belgradista löytyy huippuluokan hotelleja, mutta myös vanhoja edullisia hotelleja ja nykyään paljon myös retkeilymajoja, joista saa pedin alle 10 eurolla. Kahden hengen huone Belgradin hotelleissa maksaa edullisimmillaan 30-40 euroa, ja muualla maassa on yleensä tätä huomattavasti edullisempaa. EXIT-festivaalien aikaan petien ja huoneiden hinnat Novi Sadissa usein tuplaantuvat normaalista 10-15 eurosta per henkilö.

Suurimpien kaupunkien ulkopuolella on mahdollista yöpyä yksityismajoituksessa ja erityisesti kesällä näkyy talojen ulkopuolella kylttejä, joissa lukee sobe tai zimmer, mikä tarkoittaa sitä, että vapaita huoneita vuokrataan, yleensä 5-15 eurolla per henkilö per yö.

Hotelliweb – Suomenkielinen hotellivaraus
HostelBookers – Hosteleja ja hotellihuoneita ilman varausmaksua
HiHostels – HI-hosteleja Belgradissa

Ruoka ja ravintolat

Serbialaiset ruoat muistuttavat muiden entisen Jugoslavian maiden ruokia ja ovat saaneet vaikutteita myös turkkilaisesta ja unkarilaisesta keittiöstä. Suosittu välipala on burek, jota saa lihalla, perunalla, juustolla tai pinaatilla höystettynä 1-2 eurolla kioskeista kaikkialta. Corba eli keitto löytyy jokaisen ravintolan ruokalistalta parina kolmena versiona.

SerbiaErilaiset salaatit ovat tässä lihansyöjien paratiisissa kasvissyöjien henkireikiä. Serbialainen salaatti (Srpska salata) ja kaikkialta Itä-Euroopasta tuttu sopska salata tulevat usein valkoisen balkanilaisen juuston kera, ja myös jotkin muut ruoat sopivat kasvissyöjille: gibanica (juustopiiras), zeljanica (pinaatti-juustopiiras) ja pasulj prebranac (papumuhennos). Niille, jotka syövät kalaruokia, Serbiassa on valinnanvaraa, ja erityisesti kesällä grillattu kala on täällä ensiluokkaista, etenkin terassilla nautittuna. Lisätietoja Serbian muista mahdollisuuksista kasvissyöjille

Serbiassa on paljon paikallisia herkkuja. Maan pohjoisosissa unkarilaisvaikutteiset ruoat, kuten gulassi, ovat hyviä. Etelä-Serbiassa kajmak eli suolainen kermajuusto nautitaan yleensä salaatin kera. Grillatut lihat ovat Serbian keittiön ylpeyksiä, ja niitä saa niin nopeina välipaloina kuin suurina pääaterioinakin.

Välipaloista muualtakin Balkanilta tuttu cevapcici on ateria, jossa maustettuja ja paistettuja lihanpaloja on työnnetty sipulin kanssa leivän sisään. Hampurilaisten ystäville hyvä välipala on pljeskavica, jota usein mainostetaan ”serbialaisena hampurilaisena” ja sitä saa erilaisina versioina. Pääruoista ”mixed grill” on hyvä tapa tutustua serbialaisen ruokavalion kulmakiviin, eli erilaisiin grillattuihin tai paistettuihin lihoihin. Duvec on yksi maan parhaista annoksista: grillattua sianlihaa, joka tarjotaan tulisen paprika-, tomaatti- ja kesäkurpitsamuhennoksen kanssa. Kaalikääryleiden ystävät pitävät sarmasta ja kalakeiton ystävät ottavat lautasellisen riblja corba -keittoa.

Serbiassa on paljon perinteisiä ravintoloita, jotka kulkevat nimellä kafana. Näissä istutaan alkuillasta alkaen suurissakin porukoissa, juodaan rakija-viinaa, erinomaisia paikallisia oluita kuten Jelen ja tietenkin syödään sekä välipaloja että suuria annoksia. Tunnelmaa näistä paikoista löytyy, palvelu on ystävällistä ja hinnat ovat edullisia. Oluet maksavat yleensä noin euron per puoli litraa, salaatit 1-2 euroa ja pääruoat höysteineen 3-6 euroa. Aterioiden mukana tulee usein myös leipää, ja mikäli ei tule, sitä kannattaa pyytää, sillä serbialainen leipä on usein hyvin maukasta.

TerassiPienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla hyviä ravintoloita ei ole vaikea löytää, mutta suuressa Belgradissa summamutikalla niiden etsiminen tuottaa harvoin tulosta, ja niinpä kannattaa tutustua In Your Pocket -lehtisiin, joita jaetaan hotelleissa ja jotka ovat kokonaisuudessaan helposti tulostettavissa internetissä. Oppaasta löytyy kattava valikoima myös muita kuin serbialaisia ruokia tarjoavia ravintoloita.

Mikäli Belgradissa haluaa löytää helposti perinneruokia tarjoavan ravintolan, kannattaa suunnata Skadarska-kadulle, jonka varrelta löytyy baareja, kahviloita ja ravintoloita, joissa soitetaan perinnemusiikkia ja joissa tarjotaan tyypillisiä serbialaisia ruokia.

Nähtävyydet

Belgrad

SotamuseoSerbian pääkaupunki on 2000 vuotta vanha. Sitä on pommitettu yli 100 kertaa ja maan tasalle se on tuhottu yli 40 kertaa. Silti Kalemegdan-linnake on osittain yhä paikoillaan, ja sen hienossa puistossa, raunioilla ja jäljellä olevissa osissa kuluu helposti kokonainen päivä. Linnakkeesta löytyy sotamuseo, joka esittelee jo ulkopuolellakin valtavan määrän tykkejä ja muita tuhovälineitä, ja löytyypä sieltä alasammutun NATO:n koneenkin osia.

Muualla Belgradissa museot ovat ensiluokkaisia, ja erityisesti Kansallismuseo (Trg Republike) pääaukion laidalla on vertaansa vailla. Myös freskoihin erikoistunut Fresco Gallery (Cara Urosa 20) on kiintoisa vierailupaikka. Se esittelee maan lukuisten luostarien taidetta. Jotkut haluavat myös vierailla vuonna 1831 rakennetussa prinsessa Ljubicen palatsissa (Kneza Sime Markovica 8), jonka vetonauloihin kuuluvat 1800-luvun sisustustyyli, taide ja myös hamam eli turkkilainen kylpylä. Yksi Belgradin parhaista nähtävyyksistä on keskustan ulkopuolella sijaitseva Marsalka Titon hauta (Bulevar Mira), josta löytyy Titolle annettuja lahjoja melkoinen kokoelma.

Nikola Tesla -museo
Belgradin kaupunginmuseo
Belgradin virallinen matkailusivusto

Zlatibor

Tämä useiden luostareiden läheisyydessä sijaitseva kaupunki on hyvin monipuolinen vierailupaikka, sillä se tarjoaa talvisin laskettelumahdollisuuksia ja kesäisin se on suosittu patikointipaikka. Etelä-Serbian 150 000 asukkaan kaupunki on tunnettu myös Sirogojnon museokylästä, Stopican luolasta, vanhoista puukirkoista ja Milesevan sekä Uvacin luostareista. Energiset matkailijat voivat täällä kesäisin soudella lautalla, ratsastaa, retkeillä metsissä ja ajaa hienoja polkuja pitkin maastopyörällä. Hiihtokausi täällä on lyhyt (tammi- ja helmikuu). Heinä-elokuussa suuri joukko ihmisiä tulee nauttimaan alueen puhtaista metsistä ja kauniista vuoristomaisemista.

Novi Sad

Serbian toiseksi suurin kaupunki on tullut tunnetuksi EXIT-festivaalien pitopaikkana, ja tämä usein Euroopan parhaaksi musiikkifestivaaliksi äänestetty tilaisuus pidetään upean Petrovaradinin linnan luonnollisissa amfiteattereissa. Minä tahansa vuodenaikana kannattaa ylittää Tonava ja mennä seikkailemaan linnan alueelle ja kavuta ylös varsinaiseen linnakkeeseen. Kesäisin ravintoloiden ja kahviloiden terassit ovat suosittuja näkymineen yli Tonavan kaupungin keskustaan, ja linnakkeen sisältä löytyy myös kaupunginmuseo ja planetaario.

Novi sadNovi Sadin päämuseo on Muzej Vojvodine, joka kertoo alueen historiasta ja jonka edustalla on Belgradin sotamuseonkin edustalta tuttu valurautajärkele, joka on rei’itetty tykinlaukauksilla. Novi Sad on historiallisine keskustoineen miellyttävä lomakaupunki, ja erityisesti ydinkeskustan pitkät kävelykadut, jotka huhtikuusta lokakuulle täyttyvät niin päivisin kuin iltaisinkin shoppailijoista ja terasseilla istujista, ovat kenen tahansa mieleen.

Novi Sadin matkailusivusto

Subotica

Ennen osana Unkaria ollut Subotican kaupunki on helpon päiväretken päässä Unkarin eteläosista ja Budapestistakin sinne pääsee kolmessa neljässä tunnissa. Sen jugendtyyliset rakennukset vuosilta 1908-1912 ovat ainutlaatuisen kauniita, ja keskustan kohokohtia ovat kaupungintalo, historiallinen museo ja nykytaiteen museo. Myös kaupungin synagooga, joka on World Monument Fund -yhdistyksen suojeluksessa, on näkemisen arvoinen.

Subotican alueen verkkosivut

Shoppailu

SerbiaVaikka Serbian rahayksikkö dinaari onkin viime aikoina jonkin verran vahvistunut, ovat Belgrad ja Novi Sad edullisia shoppailukaupunkeja. Belgradin pitkä pääkävelykatu Kneza Mihailova, sitä jatkava Terazije ja tätä puolestaan aina Trg Slavija -aukiolle jatkava Kralja Milana on yksi itäisen Euroopan parhaita ostoskatuja. Useita kilometriä pitkällä matkalla voi edullisesti ostella mitä tahansa, ja parhaita putiikkeja ovat muotia, kenkiä ja kirjoja myyvät. Liikkeet ovat auki hämmästyttävän pitkään, jotkut jopa 7-24, yleensä seitsemänä päivänä viikossa. Myös Novi Sadin kävelykaduilla monet kaupat ovat auki aamuvarhaisesta iltamyöhään. Liikkeiden valikoima on erinomainen, palvelu sujuu yleensä ainakin englanniksi, saksaksi ja venäjäksi ja muutenkin shoppailu Belgradissa ja Novi Sadissa on miellyttävää puuhaa.

Yöelämä

Belgrad on yöelämältään legendaarinen paikka. Ydinkeskustan Skadarska-katu on yksi yöelämän keskus, joskin monet saattavat pitää sitä kansamusiikkia soittavine orkestereineen liian turistisena. Nuoriso bailaa joko ympäri Belgradia sijaitsevissa muodikkaissa yökerhoissa, kellariklubeissa tai joenrannassa olevissa kymmenissä ravintolalaivoissa.

SerbiaBaarikärpäset viihtyvät Terazijen ja kävelykatu Kneza Mihailovan liittymäkohdassa sijaitsevassa Old Town Pub -perusbaarissa, jossa on ystävällinen tarjoilu ja juhlat joka ilta. In Your Pocket antaa kattavan kuvan kaupungin yöelämästä.

Novi Sadissa puolestaan keskustan kävelykatujen terassit ovat kesäiseen aikaan suosittuja. Muulloin lukuisat pubit ja yökerhot pitävät huolen siitä, ettei iltaisinkaan tulee ikävää.

Lue lisää:
Serbian virallinen matkailusivusto
TravelSerbia – Tietoa Serbiasta
Belgradenet – Kätevää tietoa Belgradiin matkustaville

Teksti ja kuvat: Peter Erik Forsberg

Serbia
Pinta-ala 88 361 km²
Maantiede Vojvodina eli Pohjois-Serbia on melko tasaista maata, mutta Tonava-joen eteläpuolella on runsaasti mäkiä ja metsiä, ja täällä niin patikointi kuin laskettelukin ovat suosittuja harrastusmuotoja.
Ilmasto Serbiassa on mannermainen ilmasto eli kylmät talvet ja kuumat kesät. Talvisin esiintyy lunta ja laskettelukausi kestää joulukuusta maaliskuulle. Kesät ovat pari kuukautta pidempiä kuin Suomessa, ja erityisesti heinä- ja elokuussa lämpöasteet nousevat usein yli 40 asteen.
Valtiomuoto Tasavalta
Pääkaupunki Belgrad (2 miljoonaa asukasta)
Väestö 8 miljoonaa asukasta
Kieli Serbia
Aikaero Suomeen – 1 h
Raha Serbian dinaari (CSD)
Viisumit Euroopan unionin kansalaiset eivät tarvitse viisumia Serbiaan matkustaakseen, ja maassa saa oleskella 90 vuorokautta kerrallaan ilman erillistä oleskelulupaa.
Rokotukset Suomessa tarvittavat rokotukset riittävät myös Serbiassa.
Serbian lippu Serbian kartta: Google Maps
Serbia-kuvia: Flickr
Serbia Wikitravelissa

 

Kommentit (4)

Hei ”Tell me all”, Belgradissa asuvana kumpikaan ajankohta ei ole parhainta matkailuaikaa kyseisiin kohteisiin. Loka-marraskuussa Belgrad on harmaa ja sumuinen kaupunki, kesäaikana huomattavasti miellyttävämpi. Sarajevo on talvikuukausina lumen peitossa ja aurauskalusto vähäistä, kaunis kaupunki kylläkin. Helmikuussa Belgradissa saattaa olla lunta ja pakkasta reilustikin ja silloin on liikenne aivan sekaisin. Jos kyseiset ajankohdat ovat ainoita vaihtoehtoja suosittelen mukaan avointa ja seikkiluhenkistä mieltä. Mutta jos olet matkaillut balkanilla niin voisin verata että Belgradin infrastruktuuri on heikompi kuin esim. Riikan tai Tallinnan. Jos jotain positiivista niin ihmiset ovat ystävällisiä ja hintataso edullinen Suomeen ja jopa Baltiaan verrattuna.




0



0

Yhdyn mielipiteeseen, Serbiassa on tullut käytyä 3 kertaa, Kosovoon pitäis mennä kans mutta en osaa kyllä mitään kirjottaa tai kuvata eli joku toinen pitää siihen hommaan lähettää 😉




0



0

Koskaan en ole Balkanilla käynyt mutta kiinnostaa kovasti!!
Katselin jos menisi to- su (töiden puolesta mahdollinen) Belgradiin loka-marraskuun vaiheessa ja Sarajevoon helmikuun puoluvälissä?! Tai toisinpäin.
Onko jollain kokemusta näistä paikoista tällä ajankohdilla?!
Voin itse kertoa paljon taas Baltian matkailusta!!




0



0

Hei ”Tell me all”, Belgradissa asuvana kumpikaan ajankohta ei ole parhainta matkailuaikaa kyseisiin kohteisiin. Loka-marraskuussa Belgrad on harmaa ja sumuinen kaupunki, kesäaikana huomattavasti miellyttävämpi. Sarajevo on talvikuukausina lumen peitossa ja aurauskalusto vähäistä, kaunis kaupunki kylläkin. Helmikuussa Belgradissa saattaa olla lunta ja pakkasta reilustikin ja silloin on liikenne aivan sekaisin. Jos kyseiset ajankohdat ovat ainoita vaihtoehtoja suosittelen mukaan avointa ja seikkiluhenkistä mieltä. Mutta jos olet matkaillut balkanilla niin voisin verata että Belgradin infrastruktuuri on heikompi kuin esim. Riikan tai Tallinnan. Jos jotain positiivista niin ihmiset ovat ystävällisiä ja hintataso edullinen Suomeen ja jopa Baltiaan verrattuna.




0



0

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *