Kuka? Mitä? Häh?

Hei kaikki! Tervetuloa uuteen blogikotiini tänne Annaan. Olen monille teille tuttu, mutta eikö aina uudessa paikassa esittäytyminen olisi paikallaan? Kuka minä olen blogissa? Kuka olen kotona? Mitä kaikkea on Glitz & Glam?

Olen juuri 34 vuotta täyttänyt kauneusbloggaaja Kouvolasta. Aloitin bloggaamisen 3.2.2011, eli aika tarkalleen 6 vuotta sitten. Blogin synttäreitä juhlitaan ensi viikolla, koska se on ensimmäinen kokonainen viikko täällä Annassa.

Glitz & Glam ei ole minun ensimmäinen kosketukseni sisällön tuottamisesta nettiin. Toimin 2000-luvulla muutaman vuoden erään vieläkin olemassa olevan hääsivuston yhtenä ylläpitäjänä/sisältötuottajana ja keskustelufoorumin moderaattorina. Glitz & Glam on kuitenkin minun ensimmäinen blogini. Täällä minä olen opetellut kuvaamisen saloja, kirjoittamista ja ylipäänsä kaikkea. Mottoni on: tekemällä oppii! Jatkan tähän, että vielä on paljon tehtävä. 😉

Testaan kosmetiikkaa, josta raportoin teille. Kaikki ostetut ja blogin kautta saadut tuotteet eivät päädy blogiin asti. Valikoin parhaimpia, kiinnostavia ja mahdollisimman monelle yleishyödyllisiä tuotteita. Yritän selittää tuotteiden ominaisuuksista, toiminnasta ja tarkoituksista mahdollisimman tarkasti. Tällä tavoin lukija voi paremmin pohtia tuotteen soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa.

Glitz & Glamilla on postaussarja, joka on ilmestynyt kohta 2 vuotta. Joka (ainakin lähes joka) sunnuntai on 5 parasta -päivä. Listaan viisi parasta kosmetiikkatuotetta tai kauneusvinkkiä erilaisiin ongelmiin tai tilanteisiin. Aiheet vaihtelevat.

Esittelen erilaisia meikkityylejä, joita löytyy aina luonnollisista…

… erikoisempiin kokeiluihin. Myös kaikkea näiden ääripäiden väliltä löytyy.

Rakastan punaisia huulipunia ja kynsilakkoja!

Olen visuaalinen ja esteetikko. Inspiroidun kauniista pakkauksista.

Näytän ja kerron blogissa tuotteiden käyttötavoista.

Teen myös erilaisia meikkitutoriaaleja.

Hiusasioistakin täällä puhutaan. Erilaisia tuotteita, niiden käyttöä, muutamia kampaustutoriaaleja, sekä hiusväreihin liittyvää käsitellään. On täällä joskus seurattu pitkää prosessia, missä tummat hiukseni vaalenivat vaaleanharmaaksi asti.

Mutta mitä olen meikin ja kulissien takana?

Minä olen minä. Ihan tavallinen. Tavallinen kaikkine rahahuolineen, kasvukipuineen, itsetunto-ongelmineen ja arjen haasteiden kanssa. Minullakin on kiire, riitelen välillä mieheni kanssa, lapset eivät aina tottele, heidän huolensa ovat minunkin huoleni jne. Vaikka välillä on päiviä ja kausia, että elämä on… tiedätte kyllä mitä, niin yritän nähdä ne positiivisetkin puolet. Se on minun yksi tärkeimmistä voimavaroistani, vaikka ensireaktioni saattaa olla itkupotkuraivaria lattialla.

Olen erittäin aamu-uninen. Rakastan nukkumista, mutta pääsen harrastamaan sitä harmillisen vähän. Siitä syystä kulutan valtaisat määrät kahvia ja valokynää päivässä.

Minulla on perhe, johon kuuluu aviomieheni lisäksi kaksi lasta. En ole täydellinen äiti. Yritän olla riittävä.

Olen meikkaaja-maskeeraaja. Työskentelin viisi vuotta Kotkan kaupunginteatterilla, sekä monissa kauneusalan tehtävissä. Tein asiakasmeikkauksia liiketyöskentelyssä, joskus tapahtumissa. Olen toiminut brändien edustajana erilaisissa tavaratalojen tapahtumissa ja kampanjoissa. Olen työskennellyt kuvausmeikkaajana erilaisissa kuvauksissa. Myös yhdessä elokuvassakin olen ollut mukana. Kurkatkaapa Dome Karukosken Leijonasydämen lopputekstit. 😉

Bloggaus on myös yksi työni. Intohimoisesta harrastuksesta ja meikkaajan uran edistämisestä alkanut bloggaaminen muuttuikin yhdeksi työkseni. Työ, jota teen suurella sydämellä.

Jotta elämä ei olisi liian helppoa, eikä jäisi liikaa vapaa-aikaa, niin lähdin opiskelemaan. Reilu 6 vuotta sitten koin suuren itseni ylittämisen, kun uskalsin lähteä tavoittelemaan haaveammattiani, meikkaaja-maskeeraajan uraa. Jostain syystä minulle iski pakottava tarve tehdä vielä muutakin elämässäni. Hain viime keväänä ammattikorkeakouluun. Pääsin sisälle! Nyt opiskelen tradenomiksi myynnin ja markkinoinnin puolella. Jos jotain olen elämässäni ehtinyt oppimaan, niin sen, että pitää uskaltaa. Vain sillä tavoin ovia avautuu. Pitää uskaltaa elää ja katsoa minne ne polut vievät.

Esittelin ja kerroin kauneudenhoidosta ja kosmetiikasta, jota blogini sisältää. Niiden lisäksi välillä reissaillaan matkassani. Tykkään esitellä kivoja hotellihuoneita, joissa olen käynyt yöpymässä.

Vien teitä välillä makumatkoille. Minulla ja miehelläni on yhteinen harrastus – fine dining. Rakastamme hyvin suunniteltuja menukokonaisuuksia niihin sopivine viineineen. Tätä harrastustamme teille välillä esittelen ja kerron ravintoloista kokemuksiani. Joskus jaan omia ruokavinkkejäni.

Minulta jäikin kertomatta, että olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki. Työskentelin 15-vuotiaasta asti ravintola-alalla kaikenlaisissa tehtävissä. Sitä ehti vuosien aikana tehdä töitä tiskarista aina edustuskokkiin. Olen palvellut tehtaanjohtajista vankeihin. Hyvin erilaisia työympäristöjä ja asiakaskuntia. Ruoka kuitenkin yhdistää meitä kaikkia.

Koska perheessäni on kaksi pientä lasta, on meillä lastenjuhlia. Niihinkin tehdään välillä kurkisteluja.

Täältä löytyy teemasynttäreitä tytöille ja pojille.

Joskus kerron hankalista ja kipeistä aiheista. Avaan sieluani ja sen herkempiä puolia. Joskus aiheena on ollut persauksen koko, toisinaan ikävä edesmenneitä läheisiäni kohtaan, välillä masennus ja siitä selviäminen.

Välillä jokin asia menee pahasti tunteisiin. Se innoittaa kirjoittamaan vahvan mielipiteen tai näkemyksen.

Joskus käyn erilaisissa lanseeraus- tai PR-tilaisuuksissa. Toisinaan ne ovat olleet todella huikeita kokemuksia, kuten viime syksyinen matka Varsovaan, ja siellä tavattu Kenzo Takada.

Tällainen tyyppi minä olen ja tällainen on Glitz & Glam. Huh, tulipa kerrottua paljon. Minulla on paljon asiaa. Sitä en sitten tiedä kuinka tärkeää se on, mutta puhun ja kirjoitan paljon.

Toivottavasti viihdytte Glitz & Glamin parissa!

Tästä jatkuu nyt arki. Postailen nyt muuton jälkeen joka päivä. Uusi postaus julkaistuu aina klo 7.00.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille! Minulla on koulussa niinkin ”rento” päivä tiedossa, että ensin aamusta matematiikkaa, sitten liiketalouden englantia ja päivän lopuksi laskentatoimea. Huh! Ei ole lempipäiviäni nämä keskiviikot.