Back to work
Niin se aika vaan menee nopeaan! Äitiysloma ja vanhempainvapaa on minun osaltani ohi ja on aika päästää mies vanhempainvapaan loppuosaksi ja isäkuukaudeksi kotiin. Huomenna palaan täysipainoisesti takaisin työelämään ja samalla jatkuu opintoni. Kesän olen tehnyt osa-aikaisesti töitä, kuten lauantaisin hää- ja juhlameikkauksia jne.
Leikkaussakset check, muotoilusakset check, leikkauskampa check…
NipsNaps! Takaisin opiskelun pariin. Aloitin viime kesänä opiskelun parturi-kampaajaksi oppisopimuksella. Tällä opiskelu tavalla opiskelen omassa kehittymistahdissa ja opinkin enemmän käytännön kautta. Toki minulla on teoriaa myös, mutta en istu teoriatunneilla samoissa määrin, kuin ammattikoulussa. Näyttötutkinnot on minulla aivan samat, kuin ammattikoululaisillakin.
Mitä kaikkea olen jo ehtinyt tekemään hiuksille? Perusleikkauksia naisille, miehille ja lapsille, värjäyksiä kesto-, kevyt- ja suoraväreillä, raidoituksia & vaalennuksia (+taittoa) ja yksi permanenttikin on jo takana. Haudehoitokin on tullut tehtyä pari kertaa. Tästä onkin hyvä jatkaa opiskelua paremmaksi, taitavemmaksi, luovemmaksi ja nopeammaksi. Opittavaa on vielä paljon! Olen tässä lähiaikoina treenaillut niinkin yksinkertaista, kuin letittäminen. Uskokaa pois, en osannut ranskanlettiä vielä joku aika sitten. *nolona myöntää*
En minä vieläkään kunnolla osaa, mutta harjoittelemalla kehittyy. Harjoituspäänä minulla on toiminut oma 4-vuotias tytär Milla.
Lapsen hiukset on varmasti haasteellisin tapa harjoitella letitystä.
Hiukset ovat hentoiset, liukkaat ja lasimaiset. Lapsen pää ei pysy paikoillaan, eikä lapsi muutenkaan jaksaisi olla aloillaan. Lapset ovat muutenkin herkkiä. Jos yksikin hius kiristää, niin se sattuu. Olen letitellyt Millan hiuksia ilman muotoilutuotteita, edes vettä en ole käyttänyt helpottamaan työskentelyä.
Tässä on ollut minulle haastetta kerrakseen, mutta haluan oppia hyväksi letittäjäksi.
Milla tykkää leteistään, mutta se hetki, kun niitä tehdään ei ole aina mieluinen.
Onneksi on lahjominen sallittua. 😀 Kummasti se mehujää antaa motivaatiota istua ja auttaa kestämään äidin harjoittelua.
Pienen varoituksen sanan sanon postauksien suhteen. Pyrin pitämään tämän joka toisen päivän postaustahdin, mutta joskus voi käydä niin, että en yksinkertaisesti ole ehtiny tai energiani ei ole riittänyt koneella istumiseen. Älkää siis ihmetelkö, jos joskus päivän postaus puuttuukin. Muutenkin pyrin lyhentämään postauksiani hieman. Aina teitä ei odotan vähintään puolta tuntia aikaanne vievä kuvien ja tekstin ryöppy. Minulla on mitä todennäköisemmin muitakin työkuvioita syksyllä, kuin opiskeluni ja työskentelyni meikkaajana kampaamolla. Kun en saa vuorokauteen lisää tunteja, niin on pakko jostain karsia. Katsotaan nyt miten suoriudun kahden lapsen äitinä, mieheni vaimona, opiskelijana, työssäkäyvänä ja bloggaajana yhtä aikaa. Pidelkää peukkuja, että suoriudun tärkeimmistä mallikkaasti ja muista riittävän hyvin. 🙂
Kommentit
Kiitos! 🙂 Niin on sinullakin… pienempi rinsessa vain. <3
Ei mene kauaa, kun pääset oman rinsessan kutreja letittelee. 😉 Itselle noiden tekeminen onkin jotenkin hankalaa. Ei jaksa pitää käsiä niin kauaa ylhäällä jne. :S
Kommentit
Millalle sopii letit tosi hyvin! Pikkunen prinsessa ♥
Mä tulen kyllä varailemaan aikaa sulle, tää pehko tarvii saksia! 🙂
Tule ihmeessä! 🙂 Huomasin kanssa, että Millalle sopii letit.
Tsemppiä ja jaksamista töiden alkuun! 🙂 Aluksi se taatusti vetää energiat ihan miinukselle, mutta sitten sitä taas jotenkin tottuu. Ja on muuten todellinen pieni kaunotar teidän Milla! 🙂
Kiitos! Aluksi on tosi rankkaa, kunnes sitä taas tottuu uuteen arkeen. Menee varmaan kuukausi tai pari. Hitsi, kun olen yökyöpeli, niin kiva yrittää kääntää rytmiä taas. 😀
Kiitos, tyttäreni on kyllä kaunis. Ei ole äidiltä perittyä. ;D
Joo lapsen pään letittäminen ei ole mitään helppoa. Mä opettelin ranskanletin ensin omaan päähäni ja sitten vasta harjoittelin lapsen päällä – oikeasti helpompaa 😀 Kyllä sä suoriudut mallikkaasti kaikesta 🙂 Hyviä opiskeluja!
En ole vieläkään kokeillut itselleni. Minusta tuntuu, että en opi koskaan tekemään itselleni. 😀 Olen niin tumpelo letittelijä. Kalanruotolettiä olen tehnyt muutaman kerran itselleni ja sitä harjoittelin ensin Millan Barbi-nukeille. 😀
Kiitos, toivottavasti suoriudun. 🙂 Joskus uskon ja energian puute meinaa iskeä.
Tsemppiä syksyyn!
Kiitos Sissi! 🙂
Letityksestä tuli mieleen kouluajat, kun teimme leipuri-konditoria puolella pullapitkoja 😀 En osannut letittää neljällä, mutta silloin osasin! Nyt en enää muista sitä tekniikkaa. Jätin 6 ja 12 letittämiset pojille, sillä ne hallitsi sen paremmin kuin tytöt 😀
Heh, minäkin olen ammattikoulussa opetellut pullapitkon letitystä. ;D Opin silloin sen neljällä letityksen. Voi olla, että letitys muistuisi mieleen, jos alkaisin pullataikinan kanssa kokeilemaan. Näin tässä miettimällä en muista miten se meni. :S
Aivan mahdottoman nätti lapsi sinulla ja teillä 🙂 <3 mä haluaisin kovasti opetella tekeen vesiputousletin, mutta en vaan ikinä saa onnistuun kun kädet touhuaa mitä sattuu pään takana kun yrittää kokeilla sitä 😀 oikein paljon onnea ja menestystä opintoihin! 🙂 hyvin se menee! 🙂
Voi kiitos! 🙂 Minusta tuntuu, että tulen vielä oppimaan letityksiä muille, mutta tuskin itselleni kovinkaan kummoisia. 😀 Minusta on jo huisia, kun olen osannut tehdä itselleni jonkinlaisen kalanruotoletin. 😀
Kiitokset onnitteluista ja tsemityksistä! 🙂
Voi noita Millan silmiä <3 on sulla kyllä niin kaunis pieni tyttö 🙂
Ja ihana letti! Mäkin haluaisin oppia tekemään itselleni tuollaisen 🙂
Kiitos! 🙂 Niin on sinullakin… pienempi rinsessa vain. <3
Ei mene kauaa, kun pääset oman rinsessan kutreja letittelee. 😉 Itselle noiden tekeminen onkin jotenkin hankalaa. Ei jaksa pitää käsiä niin kauaa ylhäällä jne. :S