Hiuksiin liittyy myös hyvin olennaisesti niiden värjäilykin. Ei tietenkään ns. pakollisena, mutta nykyää hyvinkin yleisenä. Jopa miehet värjäilevät/värjäyttävät hiuksiaan. Aika harvalla naisella on enää täysin oman värinen tukka. Hiuksia on vähintään sävytetty tai raidoitettu luonnollisesti. Olen tekstissä käyttänyt tavallisen taatelin tallaajan kieltä, eli juppaile hienoilla termeillä, vaan olen kirjoittanut tekstin jokaiselle ymmärrettävästi… toivottavasti ainakin ymmärrettävästi. 😀

Kirjoitan ensin hieman hiusten värjäilyn historiasta.

Hiusten värjäily yleistyi 1900-luvulla. Ennen sitä keinoja ei oikein ollut. Vuonna 1907 ranskalainen kemisti Eugène Schueller keksi kemikaalin hiusten värjäämiseen. Tuotteen nimeksi tuli Auréole ja yhtiön nimeksi tuli Société Francaise de Teintures Inoffensives pour Cheveux (Ranskan Harmittomat Hiusvärit). Ko. kemikaali oli para-fenyleenidiamiini. Tuote oli menestys ja vähän myöhemmin yhtiön nimi muuttui meille kaikille tutuksi nimeksi L’Oréal.

Hiusvärit voitaisiin jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:

Kevytväri
Kevytväreillä ei voida muuttaa hiustenväriä kovin paljon, eikä pitkäksi aikaa. Kevytvärit pysyvät noin 8-20 pesua hiuksessa, koska väripigmentit tunkeutuvat vain hieman hiuksen pintaa syvemmälle. Kevytvärit toimivat samoilla kemikaaleilla kuin kestovärit, mutta kevytväreissä on vähemmän hiuksia avaavia aineita, kuin kestovärissä. Tästä syystä kevytvärit eivät tunkeudu niin syvälle hiukseen ja jää pysyvästi sinne.
Kevytvärit toimivat parhaiten huokoisemmassa hiuksessa, sillä silloin väri pääsee paremmin hiukseen.

Kestoväri
Kestovärjäyksessä värjäysseoksen kemikaalit avaavat hiuksen huokoset ja väriaineet reagoivat muiden kemikaalien kanssa. Kestoväri ei poistu koskaan hiuksesta, muuten kuin pois kasvamalla tai värinpoistolla. Väri haalistuu kyllä, mutta ei poistu hiuksesta.

Värinpoisto
Usein puhutaan vaalennuksesta tai hieman virheellisesti puhekielessä ”vaaleaksi värjäämisestä”. Vaalennus ei ole värjäämistä, vaan värinpoistoa. Värinpoistossa hiuksesta poistuu hiusvärien lisäksi myös hiuksen oma luonnollinen väri. Värinpoisto on hiukselle kaikista rankin käsittely.

Suoraväri
Suoraväri on hiuksia rasittamaton tai vähiten rasittava värjäystapa, sillä väriaineet tarttuvat vain hiuksen pintaan (hiussuomujen päälle) ja peseytyy pois muutamassa pesussa (n. 5-8 pesua).

Kasvivärit
Hennavärit ovat ehkä se kaikkein tutuin kasviväri hiuksille. Hennavärit ovat kuparisia ja punervia. Tummempia sävyjä saadaan kasviväreillä joissa on sennaa tai indigoa. Markkinolla on myös kemikaaleilla ”terästettyjä” kasvivärejä.
Jos värjäät hiuksesi hennalla, niin älä itse värjää hiuksiasi myöhemmin ostamillasi kemiallisilla hiusväreillä. Keskustele ensin kampaajasi kanssa asiasta! Monissa hiusväripakkauksissa lukee varoitus, että tuotetta ei tulisi käyttää jos olet värjännyt hiuksesi hennalla tai metalliväreillä.

Entä mitä ovat sitten ne taittovärit joista ammattilaiset puhuvat? Taittovärillä tarkoitetaan sitä kun halutaan esimerkiksi saada värinpoiston jälkeen keltaisuus pois hiuksista tai muuttaa luonnostaan vaaleita hiuksia esim. valkoisiksi. Keltaisuutta saadaan pois hiuksesta värjäämällä ne taittovärillä, eli värillä jossa on violettisuutta. Eli vastaväri menetelmällä neutralisoidaan hiuksessa oleva sävy pois. Vastavärithän menevät näin:

Punainen – Vihreä
Keltainen – Violetti
Oranssi – Sininen

Keltaisuutta ei kuitenkaan saa pois violetilla tukkavärillä, vaan vaalealla jossa on violettinen sävy. 😉

Hiusvärien värikoodit

1. musta
2. mustanruskea
3. tummanruskea
4. ruskea
5. vaaleanruskea
6. tummanvaalea
7. vaalea
8. kirkkaanvaalea
9. aivan kirkaanvaalea
10. puhtaanvaalea

Hiusvärit on koodattu numeroin. Ne voivat hieman vaihdella valmistajasta riippuen, mutta pääsääntöisesti värienkoodit ovat standardit. Nyrkkisääntö jonka voi muistaa on se, että mitä pienempi luku, sitä tummempi väri. Lisäksi vivahteilla ja päävivahteilla on omat numeronsa. Eli ensimmäinen numero kertoo tummuusasteen, pisteen jälkeen oleva numero kertoovivahteesta ja sen voimakkuudesta. Jotkut valmistajat jättävät pisteen pois merkinnöistään. Myös viimeinen nolla saatetaan jättää pois merkinnöistä.

Pää-/taittovivahteet

1. tuhka
2. helmiäinen
3. kulta
4. kupari
5. mahonki
6. punainen

Jotkut valmistajat käyttävät numeroiden lisäksi kirjaimia

A= tuhka (ash)
G= kulta (gold)
P= helmiäinen (pearl)
V= violetti (violet)
R= punainen (red)
N= luonnollinen (naturel)
O= oranssi (orange)
C= kupari (copper)
B= beige/ruskea (brown)

0 päävivahteen jälkeen voimistaa päävivahdetta.
Sama päävivahteen väri kahteen kertaa taas syventää päävivahdetta= päävivahde on intesiivisempi.
0 Ennen päävivahdetta taas keventää päävivahteen.

Eli miten koodit koostuvat? Ja mitä ne sitten tarkoittavat?

Pari esimerkkiä:

4.50 = ruskea voimakas mahonki
4.55 = ruskea syvä mahonki
4.05=  ruskea kevyt mahonki
4.65 = ruskea punamahonki

tai

4/NR = ruskea luonnonpunainen
4/BA= ruskea beigetuhka
8/GC = kirkkaanvaalea kultakupari

Ymmärsittekö esimerkeistäni? 🙂

Väriaineissa käytettäviä kemikaaleja:


Parafenyleenidiamiini (p-phenylenediamine) on synteettinen pitkään käytetty hapettuva hiusväriaine, jolla saadaan helposti tummia värivivahteita. Se on myös yleinen allergeeni, jota suurina pitoisuuksina ei tulisi käyttää suoraan iholle.

Ammoniakki eli ammonium hydroksidi (ammonium hydroxide eli ammonia) on ainesosa, jonka avulla tuotteen pH saadaan emäksiseksi. Siitä haihtuu pistävän hajuisia kaasuja, jotka ärsyttävät limakalvoja, mutta ammoniakille ei kuitenkaan moni allergisoidu. Ammoniakin voi korvata esimerkiksi ethanolaminilla, mutta vaihtokauppa on huono, sillä ethanolamiini kuuluu yleisiin allergeeneihin.

MEA, ethanolamiini (ethanolamine) toimii samalla tavalla kuin ammoniakki. Se on yleinen allergeeni, joka ärsyttää ihoa, vaikka onkin hajuton.

Vetyperoksidi (hydrogen peroxide) on hapettava ainesosa, jota sekoitetaan hapeteväreihin ja vaalennusaineeseen, jotta ne hapettuisivat liiketyön vaatimassa työtahdissa. Vetyperoksidi voidaan korvata bromaateilla, mutta niiden hapetusteho on heikompi, joten näin ei yleensä tehdä.

Persulfaatit ovat hapettavia ainesosia, joiden avulla hiuksessa olevat hapettuvat väriaineet saadaan hapettumaan värittömiksi. Voivat muun muassa ärsyttää hengitysteitä.

Henna on ainoa pysyvästi hiusta värjäävä kasveista saatava väriaine.

Synteettinen ”henna”,  musta lawsone ei ole hennaa ollenkaan vaan parafenyleenidiamiinia.

Lähde:  http://pinni.fi/artikkelit/1-10_mustaa_valkoisella.html

Nykyää puhutaan paljon hiusvärien turvallisuudesta ja minäkin kannan oman korteni tähän kekoon puolueettomalla tavalla. Itsehän olen hiuksia värjäillyt hyvin nuoresta saakka. Tämän päivän suositus on, että alta 16-vuotiaiden hiuksia ei tulisi värjätä hapetteilla, eli kevyt- tai kestoväreillä. Moni parturi-kampaamo noudattaakin tätä suositusta ja siitä syystä tekevät alta 16-vuotiaille vain suoraväri värjäyksiä.

Lainasin virallisen tekstin Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen sivuilta 


Lähes kaikki hiusvärit ovat kemiallisesti aromaattisia amiineja. Lainsäädäntö sallii kosmetiikkadirektiivin (76/768/ETY) III liitteen 1 osassa määrätyin rajoituksin ja edellytyksin hiusväreinä käytettävän m- ja p-fenyleenidiamiinit sekä eräät niiden johdannaiset, minkä lisäksi direktiivin III liitteen osassa 2 luetellaan 60 tilapäisesti sallittua väriä. Näiden käyttöluvan oli määrä päättyä 30.9.2004, mutta turvallisuusselvitysten ollessa vielä puutteellisia aikaa on jatkettu. Värien valmistajien on toimitettava EU:n kulutustavaroita käsittelevälle tiedekomitealle (SCCNFP) asianmukaiset selvitykset aineista.

Hiusvärit ovat erittäin reaktiivisia kemikaaleja, joista monet erilaisissa tieteellisissä koejärjestelyissä aiheuttavat perimä- ym. soluvaurioita. Värikemikaalien on osoitettu tunkeutuvan ihon läpi elimistöön, minkä takia niiden pitoisuudet hiusväreissä on tarkasti rajoitettu. Tutkimustiedot niiden mahdollisesta riskistä lisätä alttiutta mm. eräisiin syöpätauteihin kampaajilla ja mahdollisesti jopa kuluttajilla ovat ristiriitaisia. Siksi tiedekomitea edellyttää valmistajilta lisää tutkimustietoa.

On myös olemassa luonnollinen kasviperäinen hiusväri, Lawsonia inermis –kasvista valmistettu hennauute. Sen sisältämää väriainetta, 2-hydroksi-1,4-naftokinonia (INCI: Lawsone) valmistetaan synteettisesti. Sen turvallisuudesta tiedekomitea on 2/2004 todennut, että syötynä se on myrkyllistä munuaisille, vatsalle ja verisolujen muodostukselle, eikä sen saannille nykyisellään voida antaa turvallista raja-arvoa. Komissio päättänee aikanaan, onko sen käyttö edelleen sallittava ja millaisin mahdollisin rajoituksin. Jos hennavärin pakkauksen ainesosaluettelossa mainitaan Lawsone, sisältää tuote synteettistä molekyyliä, kun taas kasviperäinen hennauute ilmoitetaan tieteellisellä nimellä Lawsonia inermis.

Myöskään raskaana olevien ei tulisi värjätä hiuksiaan, sillä kemikaalit imeytyvät verenkiertoon ja luonnollisestikin täten sikiökin on vaarassa saada haitallisia kemikaaleja. Erityisesti ensimmäiset 3 kuukautta tulisi välttää värjäämästä hiuksia.
Kemikaalithan eivät imeydy hiuksista, vaan päänahasta, joten jos haluaa hiuksiaan värjätä raskaana ollessa, niin kemikaalien imeytymistä voi vähentää värjäämällä vain raitoja, jotka eivät ole aivan tyveen asti värjättyjä.
Itse värjäsin raskaana ollessa pari kertaa hiukseni, mutta kuitenkin ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

Nyt puhutaan paljon ns. ”vihreistä” hiusväreistä. Henna (Lawsonia Inermis) on luonnon oma väri ja turvallinen. Hennaa (Lawsone) valmistetaan synteettisesti, jota myös ”mustaksi hennaksi” kutsutaan. Musta henna on parafenyleenidiamiinia. Jos haluat olla varma, että käytät vain luonnon omia aineita hiusvärissäsi, niin katso pakkauksen INCI tarkkaan. Sante valmistaa luonnonmukaisia hiusvärejä.


Itselläni ei ole kokemusta näistä uusista luonnon omista väreistä, mutta silloin 90-luvun alkupuolella lapsena yritin värjätä hiuksiani hennalla ja en saanut väriä tarttumaan ollenkaan. En myöskään ole NIIN kiinnostunut ns. vihreistä hiusväreistä.

Olen sitä mieltä, että jossain määrin INCI-luetteloita tarkkaan seurailevat ovat nyt hieman ylireagoineet tämänkin asian kanssa ja julistavat asiasta kuin saarnamies uskostaan. Kun jotain saadaan tietää, niin mopo tuppaa lähtemään käsistä ja homma menee jo överiksi. Täällä Suomessa muutenkin ollaan niin kummallisen joko tai mentaliteetilla. Otetaan esimerkkinä nyt, että voi kaupoissa suunnilleen pilaantui hyllyihin 10 vuoden ajan. Nyt voita suunnilleen diilataan täällä Suomessakin, kun karppaajat vetävät voita kilokaupalla… juuri sitä mitä he eivät voineet katsoakaan sen epäterveellisyyden vuoksi vielä pari vuotta sitten. No okei, asia haaroittui ja minä karrikoin asioita, mutta ponttini varmaan tuli selville. ;D Missä ihmeessä on kultainen keskitie? Kaikki nyt varmasti tietävät, että hiustenvärjäys EI ole terveellistä ja se VOI aiheuttaa aineille herkistymistä. Joten mistä tämä yht’äkkinen haloo ja saarnaaminen? Asiaa julistetaan pahimmillaan siihen tyyliin kun kaikki hiuksiaan värjäävät kohta kuolisivat. Eli saanko minä värjättyjen hiuksieni kanssa olla yhtä anteeksi pyytelevä ja yhteiskunnan hyljeksimä kuin tupakoitsijat nykyään joutuvat olemaan? Niin ja ylipainoiset, koska hekin ovat itselleen terveysriski. En ihmettele tätä aihetta enää enempää, mutta mikä kumma meitä suomalaisia aina toisiaan vaivaa? Eikö meillä tapahdu tarpeeksi sensaatiomaisia juttuja kun niitä pitää sitten hakemalla hakea jostain. Sen ymmärrän, että ihmisiä tiedostetaan enemmän kaikista vaaroista, mutta ylihysteria on naurettavaa! Mutta se siitä aiheesta ja aiheen loppuun totean vain, että ei elämästä selviä hengissä… kuitenkaan. 😉

Onko kampaajalla värjääminen turvallisempaa kuin värjätä itse?

Periaatteesa molemmat ovat yhtä vaarallisia tai vaarattomia. Värit sisältävät yleensä saman määrän samoja kemikaaleja, mutta värjäyttämällä kampaamossa ammattilainen värjää hiuksesi ja hän on saanut koulutuksen värjäämiseen. Hän käyttää tuotteitaan oikein ja turvallisesti sinulle.

Sitten jos ajatellaan esteettistä puolta siitä, että värjäyttääkö hiukset kampaamossa vai ostaako värit itse ja värjätä kotona? Parturi-kampaajat ovat saaneet koulutuksen värikemiasta ja kaikenlaisista mahdollisista kemiallisista reaktioista. Hyvinkin moni tummaksi hiuksensa värjäyttänyt kuvittelee, että ostamalla kaupasta Poly Blonde-pakkauksen ja värjäämällä (oikeasti siis värin poistamalla) hiuksensa sillä saa sitten vaihtelun vuoksi tasaisen kauniit ja vaaleat hiukset kuten pakkauksen kuvassakin olevalla mallilla. Kuinkas moni tunnustaa, että ajatteli näin ja saikin sitten kivan liukuvärjätyn tukan, jossa kivan pirteää punaista, oranssia ja hehkuvaa keltaista.
Joku sitten taas tiedostaa tämän (kokemuksesta tai tietämyksestä) ja tietää, että vaalennus tarvitsee tehdä useaan kertaan hiuksiin, jotta vanhat värit saa poistettua. Värinpoisto sitten tehdäänkin saman illan aikana kahteen kertaan, seuraavana päivänä kerran ja HUPS! Tukka paloi ja se katkeilee ja sitä ei voi edes harjata. Pitkät hiukset muuttuivatkin sitten kynityiksi. Kuinka monelle on käynyt näin?
Jollekin taas voi käydä niin, että jo ensimmäinen värinpoisto kärväyttää tukan. Minulla kärvähti raidat hieman ja siksi en ikinä ole uskaltanut tehdä värinpoistoja koko päähän itselleni kotona. Raidoituksia on tehty, mutta nekin teki viittä vaille valmis parturi-kampaaja ja kerran kaverini kirkasti raitoja miedolla seoksella. 1/3 osa hiuksistani (päälliosa) koki värinpoiston kampaamossa vuonna 2002. Latvat silti kärvähti, vaikka ammattilainen yritti miedoimmalla hapetteella poistaa väriä. Minua varoiteltiin, mutta silti itsepintaisesti sanoin, että haluan vaalean päälliosan. Olisi pitänyt uskoa ammattilaista, mutta piti se sitten todeta itse käytännössä. 😀

Myös silloin kannattaa käydä värjäyttämässä hiuksensa ammattilaisella kun haluaa monta astetta tummemmat hiukset kuin mitä lähtökohta on. Voi syntyä ikäviä yllätyksiä kun pesee värin pois. Hiukset saattavatkin olla jotain ihan muuta kuin piti.
Minulle ei ole käynyt mitään ihan hirveitä yllätyksiä, mutta sellaista kävi joskus aikoinaan, että punaiset hiusvärit olivatkin lopputulokseltaan oransseja tai joskus jopa violetteja.

Itse käyn 2-3 kertaa vuodessa kampaajalla leikkauttamassa ja värjäyttämässä hiukseni. Kotona värjään tyveä piiloon noin 1,5-2,5 kuukauden välein. Kaikki radikaalimmat muutokset väreissä käyn aina teetättämässä ammattilaisella, jotta ei tapahtuisi mitään katastrofeja hiuksilleni. Miksikö noin pitkä aika tyvenvärjäykseen? Oli tutkimustulokset hiusväreistä mitkä tahansa, niin tiedän, että eivät ne nyt hyväksi kuitenkaan ole. Suosituksissa on sanottu, että hiuksia saisi värjätä maksimissaan 5 viikon välein.

Vinkkejä kotona värjäilyyn

– Osta aina tarpeeksi väriä. Pitkille ja/tai paksuille hiuksille ei yksi väripakkaus riitä.
– Levitä väri siveltimellä.
– Aloita aina tyvestä jakaus jakaukselta. Aloita etuhiuksista ja etene siitä takahiuksiin. Värjää lopuksi latva.
– Ennen kun peset värin pois, niin emulgoi hiusväriä hieman. Kostuta käsiä tai hiuksia hieman. Hiero hiuksiasi ja päänahkaa. Väri yleensä vaahtoontuu hieman. Hiero erityisesti hiusrajat, näin sinulle ei välttämättä jää niin pahoja värjäymiä hiusrajojen ihoon. Käytä kumihanskoja käsien suojana.

Nyt kaikki jakamaan omia värimokia kaikkien iloksi ja varoituksiksi. ;D Lisäksi minua kiinnostaisi tietää, että kuinka hiusvärien vaarallisuus hysteria on sinuun vaikuttanut? Vai onko se vaikuttanut?

Huomisessa postauksessa on sitten tukkavinkkejä. Jouduin tekemään niin, että tukkavinkit on kaksi osainen postaus, sillä en mitenkään saa kaikkea sitä kuvamatskua samaan postaukseen. 😉

X