Nyt alkaa Glitz & Glamin teemaviikko, jonka aiheena on hiukset. Aloitan viikon tarkoituksella murtamalla myyttejä, joita kuulee hiuksiin liittyvän ja jotkut niistä ovat erittäin sitkeästi ihmisten kuvitelmissa edelleen. Murran myytit viikon ensimmäisessä postauksessa, jotta viikon tulevissa postauksissa tekstini ei haarottuisi niin paljon korjaamaan näitä virheellisiä myyttejä. 😉 Moni tietääkin, että nämä väitteet eivät pidä paikkaansa, mutta Sokoksella konsulttina työskennellessäni huomasin kuinka sitkeässä tietyt uskomukset ovat, joten jo silloin päätin, että vielä teen postauksen jossa nämä myytit murretaan.

Koska Myytinmurtajat (Mythbusters) on minun lempiohjelmani, niin tehdään tämä myyttejä sisältävä postaus Myytinmurtajien tyyliin. 😉 ”Busted”= Murrettu, ”Plausible”= Mahdollinen ja ”Confirmed”= Vahvistettu.

Tähän väliin haluan vielä kirjoittaa omasta tukkahistoriastani ennen kun mennään myytteihin. 😉 Hiustenhoito on kuulunut arkirutiineihini jo ihan alta kouluikäisestä asti. Ihan lapsena en antanut kuulemma harjata takatakkua pois, mutta itse muistan, että jo siinä 5-6 -vuotiaana olisin käyttänyt omatoimisesti hoitoainetta ja laittanut hiuksiakin. Minulla oli silloin kasarilla hiuksia värjäävää geeliä ja Stu-stu-studiolinen suihkutettavaa geeliä. Siihen aikaan muistan tehneeni ”vesikampausia” vedellä, kammalla ja geelillä. 8-vuotiaana aloin vääntämään joka ikinen aamu etuhiukseni töyhtölle sivulle. Mitä korkeampi, sitä hienompi. Tietysti töyhtö kerrostettiin hiuslakalla aivan kovaksi, jotta kampaus kesti päivän riennot. Samoihin aikoihin sain joskus pari punaista raitaa hiuksiini äitini hiusvärin jämästä. Joskus 11-vuotiaana alkoi hieman luonnollisempi kausi ja hiukseni saivat olla melko vapaasti. Toki aina ne jotenkin laitoin. Muotiin tuli keskipään jakaus ja silloin sitten hiukset olivatkin päätämyöten. Yritin noihin aikoihin värjätä kevyt sävytteillä ja hennaväreillä hiuksiani punaisiksi, mutta eihän sen aikaiset sävytteet tarttuneet minun terveisiin hiuksiini. 6. luokan puolessa välissä värjäsin hiukseni luonnollisen vaaleista mustiksi. 7. luokalla suosin violettia ja 8. luokasta 19-vuotiaaksi suosin punaista. 16-vuotiaana otin permiksen ja se olikin kiva. Joka aamu sain puristella kiharat kauniiksi, mutta vaiva oli sen väärti silloin. Permikseni ylikasvoi, mutta kiharat pysyivät latvoissa. Samoihin aikoihin aloitin ravintolakoulun amiksessa, joten tukan oli aina oltava kiinni. Niihin aikoihin hiukseni olivat AIVAN hirveät! Permiksen jäljiltä hapsottava hirvitys, joten se oli aina kiinni. Amiksen ekan luokan lopulla hiukseni olivat elpyneet kovalla hoitamisella ja kasvatuksella. Leikkautin otsarin itselleni ammattikoulun parturi-kampaajaksi opiskelevien kampaamossa. Se oli kiva ja saikin olla reilun vuoden minulla. Hiukset voivat hyvin, mutta sitten 19-vuotiaana keksin, että haluan päällimmäiset hiukset blondeiksi, keskivälin punaiseksi ja alaosan mustaksi. Minulla oli aika tummat hiukset ennen vaalennusta… Nooh, vaikka värinpoisto tehtiin miedoimmalla hapetteella, niin silti hiukseni kärvähtivät latvoista. Siinä olikin sitten pitkä ja työläs hiustenhoitojakso tiedossa, jotta puoleenväliin selkääni yltävät hiukseni saadaan taas kuntoon. Noin vuoden verran haudehoitoja, naamioita, seerumeita jne. Kun sain tukkani taas kuntoon värjäytin ne ruskeiksi ja pidin vuosia vaaleita raitoja. Siinä tukassa oli helppoa se, että tyvikasvu ei juurikaan näkynyt. Välissä kokeilin lähes mustaa pinkeillä raidoilla ja yhdessä välissä olin taas violettitukkainen, mutta palasin sitten kuitenkin taas vaaleamman ruskeaan ja raitoihin. Joskus vuonna 2007 värjäsin mustaksi ja minulla oli valkoisia raitoja. Kerran kävi katastrofi raidoille ja ne eivät sitten olleetkaan valkoiset, vaan oranssit, keltaiset ja valkoiset. Silloin värjäsinkin sitten koko pään mustaksi. Olenkin ollut mustahiuksinen vuodesta 2007 lähtien. Joskus koko pää mustana ja toisinaan beigejä, valkoisia, sähkönsinisiä, pinkkejä, violetteja tai tulipunaisia raitoja. Leikkautin hiukseni lyhyiksi alkuvuodesta 2008. Ne olivat kivat ja piristävät, mutta halusin kasvattaa pitkät takaisin. Se ei sitten ollutkaan ihan helppo juttu, sillä tulin raskaaksi loppukeväästä. Raskaus aiheutti hiustenlähtöä ja hiusteni kasvu hidastui. Minulla oli todella huonossa kunnossa olevat hiukset, sillä ne olivat elottomat, kiillottomat ja ohuet. Itkin monesti suihkussa käydessä kun näin miten paljon hiuksia irtosi. Viemärin kansi oli puhdistettava joka suihkukäynnin jälkeen. Raskauden viimeisellä kolmanneksella huomasin, että hiustenlähtö alkoi vähentyä ja loppuikin. Hiukseni kasvoivat edelleen hitaasi, mutta elpymisen merkkejä alkoi jo olemaan. Kun lopetin imetyksen kesällä 2009, hiukseni suorastaan räjähtivät kasvuun. Jo loppuvuodesta 2009 minulla oli puolipitkät ja terveet hiukset, jotka olivat jo paksummat. Nykyään hiuksieni paksuutta päivitellään ja ihastellaan. Sinällään hassua, kun olen koko ikäni pitänyt itseäni ohut hiuksisena. Hiuksia on paljon, mutta se on melko hienoa ja ohutta. Nykyään hiuksenikin ovat hieman paksummat kuin aiemmin. Omien terveiden ja paksujen hiuksien syynä on se, että niille ei ole tehty vuosiin rankkoja käsittelyjä, esim. permanenttia, värinpoistoa, vaalennusta (vähäisiä raitoja lukuunottamatta) jne. Pesen hiukseni 2-3 päivän välein ja aina lämpökäsittelyjä (esim. föönatessa) tehdessä käytän lämpösuojaa. Käytän hyviä shampoita ja hoitoaineita, että myös pitkien hiusten vuoksi lisäksi hiuksiin jätettävää hoitoainetta. Käytän myös hiusnaamioita tai muita tehohoitoaineita. Joskus ne unohtuu pariksi kuukaudeksi ja sitten taas muistan ottaa kuurin, että kerran viikossa hoidan tehokkaammin hiuksiani.

Sellainen nopeasti kerrottu historia omista hiuksista. 😉

Sitten myytteihin…

Mitä enemmän shampoo vaahtoaa, sitä puhtaammaksi hiukset tulevat.

Vaahdon määrällä ei ole merkitystä puhdistustehoon, mutta onhan hiusten peseminen helpompaa jos shampoo vaahtoaa hyvin. Peseminen ja shampoon levittäminen kaikialle hiuksiin helpottuu ja päänahan puhdistaminen helpottuu, kun vaahto liukastaa hiuksia ja tekee pesemisen mekaanisesta vaiheesta hellävaraisemman.


Hiukset tottuvat samaan shampooseen ja hoitoaineeseen ja siksi niitä tulisi vaihdella tietyin väliajoin.

Ei pidä paikkaansa. Hiukset ovat kuollutta keratiinia. Ne eivät voi ”tottua” sinun mieli shampooseen tai hoitoaineeseen. Jos tuntuu, että shampoon tai hoitoaineen teho olisi heikentynyt, niin syy on todennäkösesti muutoksissa hiuksissasi. Tällöin tulisi vaihtaa hoitavampaan puhdistukseen ja hoitoon tai ottaa lisähoitoja käyttöön, kuten hiusnaamioita, hiuksiin jätettäviä hoitoaineita tai seerumeita.

Hiuksia ei saisi pestä päivittäin.

Tämä on hieman kaksipiippuinen juttu ja siksi tähän ei ole täysin mustavalkoista vastausta. Jos hiukset rasvoittuvat nopeasti (eli päänahka tuottaa runsaasti talia), niin päivittäinen pesu on kyllä sallittua. Tällöin tulisi käyttää mahdollisimman mietoa shampoota ja hoitavaa hoitoainetta. Vesi kuluttaa ja kuivattaa hiusta. Yleisesti suositellaan, että hiuksia pestäisiin 3-4 päivän välein.

Shampoon ja hoitoaineen tulee olla saman merkkisiä ja samaa tuotesarjaa. Muuten niistä ei ole tehoa ja hyötyä hiuksille.

Väärin! Tätä myyttiä oikaisin eräänkin kerran asiakkaille Sokoksien hiustenhellis viikoilla. Pakko sanoa, että kylläpä shampoon valmistajat ovat saaneet iskostettua kuluttajiin mainonnallaan tämän myytin. Jotenkin monilla on luulo, että jos shampoo on vaikka Goldwellin ja tarkoitettu värjätyille hiuksille, niin silloin Tigin värjättyjen hiusten hoitoaine ei enää tehoakkaan. Eihän nämä kaksi eri merkin tuotetta kumoa toistensa tehoja, eihän kun järjellä ajatellaan? Mainonnalla on saatu iskostettua ajatus ja mielikuva, että kun ostan ja käytän saman merkin tuotteita, niin saan parhaimman tuloksen. Se ei välttämättä tee parasta tulosta, sillä jollekin voi sopia jokin tietty shampoo ja joltakin toiselta merkiltä hoitsikka. Shampoon ja hoitoaineen ei myöskään tarvitse molempien olla samalle hiustyypille, esim. värjätyille tai rasvoittuville. Jollekin voi sopia shampooksi rasvoittuvien hiusten shampoo, koska hänen hiukset rasvoittuvat herkästi, mutta hänellä on kuivat latvat. Hänelle hoitoaineeksi sopisi paremmin joku hoitavampi hoitoaine ja kerran viikkoon käytettäväksi tehohoitoaine tai naamio. Hoitoainetta kun ei tarvitse käyttää tyveen asti, vaan latvoihin, riippuen siitä mistä asti hiukset ovat kuivat.

Kiharoille hiuksille tarkoitettu shampoo ja hoitoaine tekee luonnonkihartavastani kiharamman.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Olen törmännyt monen kiharuutta tai taipuisuutta omaavan toteavan, että ”en halua hiuksistani enempää kihaisempia”. Kiharoille hiuksille tarkoitettu shampoo ja hoitoaine ei tee hiuksista kiharaisempia tai taipuvaisempia, vaan ne antavat kiharoille eroteltavuutta ja joustavuutta. Kiharoille hiuksille tarkoitetut tuotteet estävät pörröisyyttä ja ”lammas” efektiä hiuksissa, mutta eivät tee hiuksista liian raskaita.

Terveille hiuksille ei tarvitse käyttää hoitoainetta.

Voi tietysti tuntua siltä, että hoitoaine ei ole tarpeellinen, mutta hoitoaine on myös kuivuutta ja rakennevaurioita ehkäisevä. Terveille hiuksille voi käyttää kevyempää ja miedompaa hoitoainetta, jotta hiuksista ei sitten ajan kuluessa tulisi kuivat ja vaurioituneet. Todella lyhyille hiuksille voi riittää 2 in 1 -shampoo tai erittäin hellävarainen tai hoitava shampoo.

Käyttämällä suuremman määrän hoitoainetta hoidan hiuksia enemmän.

Hoitoaineen määrä ei ratkaise hoitotehoa. Hoitoteho pysyy samana. Pidemmät hiukset tarvitsevat määrällisesti enemmän hoitoainetta. Jos tehoa haluaa tehostaa, niin lisää vaikuttavuusaikaa ja kampaa hiuksia varovasti erittäin harva piikkisellä kammalla.

Shampoot ja hoitoaineet sisältävät silikonia.

Kyllä. Monet shampoot, hoitoaineet ja muotoilutuotteet sisältävät erilaisia silikoniyhdisteitä, mutta harvat niistä ovat enää niin haitallisia hiuksille. Nykyään tuotteissa käytetään enimmikseen vesiliukoisia silikoniyhdisteitä, jotka peseytyvät pois hiuksen pinnalta. Syväpuhdistavia shampoita käyttämällä saa poistettua mahdollisia kertyneitä muotoilutuotejäämiä hiuksista. Silikonien hysterinen välttäminen ei ole nykyään tarpeen. Hysteerisille välttäjille löytyy kyllä silikoni vapaita tuotteita.

Mikä on hulluin kuulemasi myytti tai uskomus hiuksiin liittyen? Nämä olivat minun kuulemiani myyttejä ja uskomuksia. Näitähän olisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta omiin korviini ei muita ole kantautunut… ainakaan vielä. 😉

Huomenna jatketaan hiusviikkoa uudella julkaisulla joka sisältää infoa erilaisten hiusten hoitoon ja vinkkejä hiusongelmien hoitamiseen.

Kuvat: Google (alkuperäistä lähdettä mahdoton selvittää)

X