Glitz & Glam

Pieni perustietopaketti aurinkosuojista

Teksti:
Minna / Glitz & Glam

Viime sunnuntain 5 parasta -postaukseen sain loistavaa kritiikkiä eli kehitysehdotusta. Wikipediassa kritiikki on määritelty seuraavasti:

Arvostelu, arviointi eli kritiikki (kreikan sanasta krinein, ’erottaa, ratkaista’) on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa. Kritiikki voi olla kielteistä, positiivista tai rakentavaa, jolloin sen tarkoitus on kehittää arvoa. Kritiikillä voi myös vähätellä arvoa.

Liian moni kokee kritiikin vähätteleväksi, mutta hyvä kritiikki on rakentavaa ja sillä voidaan kehittää arvoa. Olen aina valmis vastaanottamaan hyvää kritiikkiä, mutta perusteeton kritiikki ei ole mistään kotoisin. Kritiikin antaminen on taitolaji. Toisen haukkumista ei voi piilottaa kritiikin taakse. Se ei ole hyvää kritiikkiä. Hyvä kritiikki kehittää parhaimmillaan sen saajaa. Siksi opiskeluissani pyysin kritiikkiä, jos en sitä saanut. Vain sillä tavoin voin kehittää itseäni.

Saamani kommentti pitkäaikaislukijaltani Vandaalialta inspiroi minut tämän päivän postaukseen. Olen taas sortunut liikaa olettamaan, että ovathan monet asiat kaikille selvää. Olen taas unohtanut, että eivät ole. Olen taas liikaa elänyt kuplassani, jossa keskustelen asioista toisen aiheista perillä olevien kanssa. Tämä synnyttää liian helposti oletuksen, että kaikkihan me näistä tiedämme. Siksi kokosin pienen tietopaketin aurinkosuojista. Ei sukelleta syvälle aiheeseen, koska yhteen postaukseen ei vaan voi kaikkea sisällyttää. Tämä on enemmänkin tällainen perustietoa tarjoava, jotka jokaisen olisi hyvä tietää. Näistä on hyvä lähteä sitten syventämään omaa tietämystään sekä muodostamaan mielipidettä.

Auringon haitallisilta UV-säteiltä suojautumisen on ollut merkittävästi puheenaiheena tällä vuosikymmenellä. Lapsuudessani ja nuoruudessani suojauduttiin lähinnä palamisen välttämiseksi ja ehkä vähän kaukaisena ajatuksena oli melanoomalta suojautuminen. Tällä vuosituhannella ja varsinkin tällä vuosikymmenellä, on räjähdysmäisesti lisääntynyt aurinkosuojista keskustelu erilaisissa konteksteissa.

Nykyään UV-säteiltä suojaudutaan tietenkin terveyssyistä, kuten ihon palamisen estäminen aurinkorannoilla, ulkoilussa jne. Mutta muutkin syyt ovat muuttuneet merkittäviksi. Erityisesti naispuoliset pyrkivät säilyttämään ihonsa nuorekkuutta, sillä nyt tiedostetaan entistä paremmin UV-säteiden vaikutusta ihoon. Runsas UV-säde vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Olen jostain lukenut jonkun tiedemiehen villin väitteen, että ilman UV-säteitä ihomme ei edes vanhenisi. Sen todenperäisyyttä en kyllä ihan sulata.

Minunkin kasvoillani on paljon auringon aiheuttamia vaurioita, mutta ne tulevat selkeämmin näkyviin vuosi vuodelta. Ihon ennenaikaiselta ikääntymiseltä suojautuminen ei anna välitöntä tulosta, vaan aurinkosuojan hyödyt odottavat tulevaisuudessa.

Itselläni on herkkyys UV-säteille, jota kansanomaisesti kutsutaan aurinkoallergiaksi. Vain aurinkosuoja mahdollistaa oleilun ulkona aurinkoisena päivänä. Pahimmillaan iholle syntyy kivuliaita rakkuloita, ihottumaa, kutinaa ja kuumotusta, joka voi pahimmillaan tulehtua. Aurinkosuojan avulla voi kesästä nauttia lähes yhtä paljon kuin muutkin.

Kun vielä 80- ja 90-luvulla rusketusta haettiin rannoilla maaten ja solariumista kauneuden vuoksi, nyt solariumien suosio on lopahtanut ja rannoillakin maataan korkean suojakertoimen tuote iholla ja maltillisesti. Rusketus hankitaan nopeammin purkista.

Lue myös aloittelijallekin sopivasta itseruskettavasta!

Melanooman ja muiden erilaisten ihosyöpien määrä on lisääntynyt. Melanooma on lisääntynyt rajusti kaikissa valkoihoisen väestön asuttamissa maissa, kertoo Säteilyturvakeskus. Oma empiirinen tutkimuksenikin sanoo samaa. Alle 30-vuotiailla on todettu melanoomaa. Onneksi nuo tapaukset ovat siitä selvinneet. Ennen olen mieltänyt melanooman vanhusten syöväksi, mutta nykyään sitä tuntuu esiintyvän enenevissä määrin nuorillakin.

UV-säteet tutkitusti lisäävät ihosyövän riskiä. Kun melanooman sekä muidenkin ihosyöpien määrä on lisääntynyt nuorillakin, käytetään aurinkosuojaa myös ihosyövän ehkäisyyn.

Kreetalla ollessani huomasin, miten huonosti ihmiset levittävät aurinkosuojavoiteen, jopa lapsilleen. Fysikaaliset suojat ovat kyllä siitä hyviä, että ne paljastavat jo ennen palamista, kuinka tasaisesti voide on levitetty ja onko sitä riittävästi. Aurinkosuojavoide tulee levittää tasaisesti ja sitä tulee olla riittävästi. Jostain muistan lukeneeni, että kasvoille tulisi levittää vähintään 1-1,5 ml aurinkosuojakertoimellista tuotetta, jotta se olisi riittävästi. Mutta ihanteellista olisi jopa teelusikallinen, joka on muuten 5 ml. Vartalolle määrän tulisi olla kuusinkertainen eli 30 ml. Myönnän, että harvoin levitän noin runsaasti aurinkosuojavoidetta. Etelänmatkoilla kyllä, mutta Suomessa harvoin.

Jos viikon etelänmatkalla nelihenkinen perhe ei saa edes yhtä pulloa aurinkosuojavoidetta kulutettua loppuun, voidaan kyllä epäillä suojan riittävyyttä. Jos tätä matemaattisesti aletaan ynnäilemään, tulisi nelihenkisen perheen viikon etelänmatkalla kuluttaa useita pulloja aurinkovoidetta. Meillä kului, joten edes jonkun verran on torjuttu UV-säteitä.

Haluan myös muistuttaa aurinkosuojavoiteen lisäämisen tärkeydestä. Mitä enemmän kerrostaa, sen parempi suojaavuus. Uiminen, hikoilu ja mekaaninen kuluminen (esim. pyyhkeellä pyyhkiminen) heikentävät suojaavuutta. Muista lisätä aurinkosuojaa noin parin tunnin välein sekä aina uimisen jälkeen.

AURINKOSUOJAKERROIN

Merkintä SPF (sun protection factor) tai SK (suojakerroin) kertoo lukemallaan aurinkosuojan korkeuden. Mitä korkeampi lukema, sen korkeampi suojaavuus tuotteella on UV-säteitä vastaan. Kreetalla ja Turkissa näin paljon myynnissä hyvin matalan suojakertoimen aurinkosuojatuotteita. Meille pohjoismaalaisille ne ovat liian matalia. Siksi meillä Suomessa on myynnissä paljon korkean suojakertoimen tuotteita. Lukeman arvo syntyy siitä, kuinka monta kertaa pidempään voi oleilla auringossa ilman palamista. Esimerkiksi SPF 30 tarkoittaa sitä, että voit olla 30 kertaa pidempään auringossa palamatta kuin et olisi suojannut ihoasi.

Tiesitkö, että SPF-arvo 30 ja 50 eivät loppujen lopuksi eroa tehokkuudeltaan? Toki näillä on eroa sen verran, että voit suojakertoimella 50 oleilla auringossa 20 kertaa kauemmin kuin suojakertoimen 30 tuotteella. Mutta auringon UV-säteitä ne blokkaavat lähes yhtä hyvin. SPF 30 blokkaa oikein levitettynä 97 % UV-säteistä ja SPF 50 blokkaa oikein levitettynä 98 % UV-säteistä. Eroa on vain yhden prosenttiyksikön verran.

Suojakertoimen suuruus on ehkä enemmän psykologinen – korkeampi suojakerroin = olen paremmassa ”turvassa”. Siitä tulevat puheet, että matalampi suoja olisi parempi. Ajatus perustuu siihen, että ihmiset hakeutuisivat nopeammin varjoon, eivätkä liikaa oleilisi suorassa auringonpaisteessa. Suojakerroin 50 antaa 20 kertaa pidemmän mahdollisuuden olla auringossa palamatta kuin suojakerroin 30, mutta tuona 20 kertaa pidempänä aikana iho saa isomman annokset UV-säteilyä.

Eli välttämättä ei tarvitse metsästää SPF 50 -suojakerrointa, sillä jos mielituotteessa on SPF 30, niin se ei paljon häviä korkeammalle suojakertoimelle. Tämä ei siis ole mikään minun mielipiteeni, vaan fakta. Mutta siitä huolimatta, että olen tämän jo vuosia tiennyt, pidän psykologisen vaikutuksen vuoksi suojakerroin 50 parempana. Noh, onhan se, mutta ei niin merkittävästi kuin mieleni sen helposti kääntää. Lisäksi voi olla, että jokin SPF 30 -tuote on todellisuudessa SPF 49, mutta se merkitään SPF 30. Näissä on standardi, joiden mukaan suojakertoimet lokeroidaan. Mutta en ole aiheeseen perehtynyt sen syvällisemmin. Siksi on aika paljon merkintöjä SPF 50+, joka tarkoittaa yli 50 kerrointa.

Korealainen kosmetiikka ja aasialainen kosmetiikka ylipäänsä on kovin suosittua myös meillä Suomessa. Niissä aurinkosuojakerroin on usein merkitty PA+++++. Viisi plussaa on sama kuin SPF 50+.

Lue myös 5 parasta aurinkosuojaa kasvoille

FYSIKAALINEN SUODATIN

Fysikaalinen suoja tarkoittaa sitä, että UV-säteet heijastuvat pois ihon pinnalta. Fysikaalisen suojan antavia ainesosia ovat sinkkioksidi ja titaanidioksidi. Näiden INCI-nimet ovat titanium dioxide tai zinc oxide. Näitä kahta suojaa kutsutaan myös mineraalisuojaksi.

Titaanidioksidi ja sinkkioksidi ovat ainoat luonnonkosmetiikassa hyväksytyt UV-suoja-aineet. Olen lukenut vinkkejä, että kookosöljy suojaisi UV-säteiltä. Jos näin oikeasti olisi, luultavasti asiantuntijat sitä neuvoisivat käyttämään. Jos oikeasti UV-säteiltä haluaa suojautua, mutta käyttää luonnonkosmetiikassa hyväksyttyä filtteriä, niin käytä suojaa, jossa on sinkkioksidia (zinc oxide) ja mahdollisesti myös titaanidioksidia (titanium dioxide).

Fysikaalisien suojien ongelma on niiden levittyvyydessä. Ne jäävät aina vähän kalvomaiseksi ja valkeaksi ihon pinnalle – toiminta perustuu UV-säteiden pois heijastamiseen iholta. Jotkut voiteet levittyvät paremmin kuin toiset. Onneksi fysikaalisista suojista löytyy nykyään jo melko vaivattomasti levittyviä ja melkein huomaamattomalla kalvolla olevia.

Fysikaaliset suojat mielletään turvallisemmiksi ainesosien turvallisuuden näkökulmasta. Siksi herkkäihoisille ja lapsille yleensä suositaan fysikaalista suojaa. Kemiallisien suojien turvallisuus terveysnäkökulmasta on kovin kiistelty. Tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta tämän hetken tietämyksen mukaan kemiallisia suoja-aineita voi imeytyä verenkiertoon. Ostolakko -blogin Virve kiteytti ja suhteutti hysterian taas maalaisjärkiseen tekstiin. Lue tuo linkkaamani, hyvä postaus, jos et ole jo lukenut. Kuten tiedämme, kaikki aiheuttaa syöpää, mutta eikö olisi järkevintä tasapainoilla mahdollisimman järkevien valintojen mukaan, eikä vetää ääripäihin? Alkoholin haittoihin kuolee joka vuosi lukuisia suomalaisia, mutta kuoleeko jokainen alkoholia käyttävä?

KEMIALLINEN SUODATIN

Kemiallisen suojan turvallisuudesta tuossa jo hieman sivuutin. Tämän suodattimen eli filtterin toiminta perustuu UV-säteiden absorboimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että UV-säteet muuttuvat vaarattomiksi kemiallisen reaktion seurauksena. Usein UV-säteet muuttuvat infrapunavaloksi eli lämmöksi. Kemiallinen suoja tarvitsee levittää 15-30 minuuttia ennen aurinkoon menoa, jotta se auringossa toimisi optimaalisesti.

Kemiallisen suodattimen hyödyt ovat sen helpommassa levittyvyydessä. Koska tuote on nopea ja vaivaton levittää iholle huolellisesti, on hyvin todennäköistä, että sitä tuotetta käytetään tunnollisemmin kuin fysikaalista suojaa.

Kemiallisia suoja-aineita on todella monia. Tyypillisimmät ovat oxybenzoneoctinoxateoctisalate ja avobenzone. Muitakin on, mutta nämä kemialliset filtterit ovat jotkut asiantuntijat maininneet sellaisiksi, joihin itsekin luottavat. Homosalate on hyvin tyypillinen kemiallinen filtteri, joka esiintyy todella monessa suojakertoimellisessa tuotteessa. INCI-nimiltään nämä asiantuntijoiden hyviksi nimeämät aurinkosuodattimet ovat benzophenone-3, octyl methoxycinnamate/ethylhexyl methoxycinnamate, ethylhexyl salicylate ja butyl methoxydibenzoylmethane.

Huomautan vielä, että on paljon muitakin kemiallisia UV-suodattimia. Hyvä nyrkkisääntö on muistaa, että titaanidioksidi ja sinkkioksidi ovat fysikaalisia suojia, oikeastaan muut ovat kemiallisia suodattimia.

Hyvin usein meikkituotteiden aurinkosuodattimet ovat kemiallisia, mutta toki niitä löytyy myös fysikaalisilla suodattimilla. Juuri tuotteen miellyttävämpi käyttökokemus ajaa valitsemaan kemiallisen suojan.

Lue myös 5 parasta aurinkosuojaa silmänympärysiholle

YHDISTELMÄ

Paljon löytyy myös sellaisia aurinkosuojia, joissa on hyödynnetty fysikaalista ja kemiallista suodatinta. Eli INCI-luettelosta löytyykin molempia suodattimia.

NANOPARTIKKELIT

Nanopartikkelit puhuttavat turvallisuudellaan. Jos tuotteessa on käytetty jotain ainesosaa nanopartikkeleina, tulee se merkitä suluissa tekstillä (nano). Fysikaalisissa suodattimissa esiintyy jonkun verran nanopartikkelien käyttöä. Näiden turvallisuus on kanssa vähän kiisteltyä, mutta turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Kannattaa lukea, mitä Teknokemian yhdistys on nanopartikkeleista kertonut.

Nanopartikkelien turvallisuutta ei vielä tunneta täysin, eikä niiden pitkäaikaista vaikutusta. Nanopartikkelit pystyvät kulkemaan elimistön läpi pienen kokonsa vuoksi. Esimerkiksi aurinkovoiteissa käytettäviä sinkkioksidinanohiukkasia on löydetty testeissä ihmisen iholle sivelyn jälkeen verestä ja virtsasta. Erityisesti vuonna 2013 nanopartikkelit kosmetiikassa puhuttivat. Tuolloin tuli pakolliseksi merkitä nanopartikkelit kosmetiikkatuotteisiin.

Aurinkosuojat ovat kyllä hyvin hämmentävä aihepiiri. Tuntuu, että valitset miten tahansa, et tee täydellistä valintaa. Kuitenkin osaksi syytän mediaa siitä mielikuvasta. Klikkejä kerätään niillä raflaavilla otsikoilla, joissa tieto on kirjoitettu sellaiseksi, että se saa lukijan ymmärtämään asian liian mutkia suoristavaksi. En sano, että ole täysin huoleti ja käytä kaikkea täysin huolettomasti. Neuvon vain pohtimaan omaan käyttöön mahdollisimman vähän haitallisen vaihtoehdon. Jos auringon UV-säteille altistuu melko vähän, voi melko huoletta käyttää tarvittavana aikana mitä vain Suomessa myyntiin hyväksyttyä aurinkosuojaa. Jos taas UV-säteille altistuminen on pitkäaikaista vuodesta toiseen, saattaa olla järkevämpää valikoida nykytietämyksen mukaan mahdollisimman hyvin tunnettuja suoja-aineita. Lapsille suositellaan fysikaalista suojaa, mutta on ylihysteriointia jättää käyttämättä kemiallista suojaa, jos fysikaalista ei ole tarjolla aurinkolomalla. Kumpi on pahempi, käyttää hetkellisesti kemiallista suojaa vai altistaa runsaalle UV-säteilylle? On kuitenkin tutkittua tietoa siitä, että lapsena ja nuorena usein palanut iho altistaa ihosyövälle, varsinkin melanoomalle. Se pienempi paha on varmaankin aina se järkevin ratkaisu, eikö? Kannattaa siis suhteuttaa hyödyt ja mahdolliset haitat.

Tiesithän, että UV-säteilyn määrää voi seurata Iltatieteenlaitokselta. UV-indeksi kertoo säteiden määrän. UV-indeksin ollessa arvossa 3, olisi aurinkosuoja hyvä olla. Suomessa UVI on tällä hetkellä 3-5. Välimeren maissa se on 9-11 välillä.

Minkälainen suhtautuminen sinulla on auringolta suojautumiseen? Minkälaisia valintoja olet tehnyt?

X