Eläinten ja lemmikkien puolesta & kynsilakka swatch arkistoista
Tällä viikolla on SEY:n Eläinten viikko ja tänä vuonna 2011 teemana on kanien ja pienjyrsijöiden hyvinvointi. Käykää lukemassa Radio Novan sivuilta juttu. 😉
Itse olen ollut lapsesta asti todella eläinrakas ihminen. Minulla on aina ollut lemmikkejä, jotka ovat olleet kissoja. Lapsena meidän perheessä oli myös koirakin, mutta se jouduttiin sitten loppujen lopuksi lopettamaan. 🙁 Reilu kuukausi sitten kerroinkin blogissani täällä siitä, kun vanhempi kissamme nukkui pois. *sniif* Elämä on jatkunut ilman Assia, mutta tyhjä kolo on sydämessä ja vieläkin tuntuu vahvasti siltä, että perhe ei ole enää kokonainen. Assi jätti tassunjälkensä sydämiimme.
Emme tiedä minkälaisen elämän Assi oli elänyt ennen meille tuloa, sillä adoptoimme Assin Kouvolan eläinsuojeluyhdistykseltä helmikuussa 2000. Assi säikkyi äkkinäisiä liikkeitä ja ääniä vanhaksi asti, mutta nuorempana raukka-parka säikähti käden kohotuksia ja maastoutui herkästi. Hän myös pelkäsi korkeita paikkoja todella paljon. Epäilimme, että Assia on joku lyönnyt joskus ja hänelle on sattunut jotain ikävää joka liittyy korkeisiin paikkoihin. Muuten Assi oli kyllä sosiaalinen ja reipas kissa, joka sulatti kaikkien sydämet. 🙂
En voi, enkä ole koskaan voinut käsittää miten jotkut ihmiset kohtelevat eläimiä ja lemmikkejään huonosti. Miten joku voi lyödä ja satuttaa puolustuskyvytöntä ja viatonta eläintä? Äitinä joudun tähän lisäämään, että lapsista puhumattakaan, mutta nyt tällä kertaa kirjoitan eläimistä, joten en sen enempää kirjoita lapsiin liittyvää.
Jos mietit lemmikin hankkimista, niin voisitko ajatella antavasi huolehtivan ja rakastavan kodin jollekin jolla sellaista ei ole ollut? Monissa kunnissa on eläinsuojeluyhdistyksiä ja heillä on lukematon määrä eläimiä, jotka tarvitsisivat kodin ja jonkun joka rakastaisi ja huolehtisi. 😉 Googlettamalla löydät oman alueesi eläinsuojeluyhdistyksen tai voit käydä katsomassa SEY:n omia sivuja. Sieltä saa tietoa miten muuten voit auttaa, kuin antamalla kodin hylätylle. Tapoja on muitakin. 😉
Esittelen teille nyt Eläinten viikon kunniaksi meidän perheen eläimet. 🙂
Tässä on meidän Vilma, joka on syntynyt 7.3.2001 ja meille tuli vapun aikoihin samana vuonna. Vilma on vilkas, lapsellinen, vieraita kohtaan hieman varauksellinen, mutta äitiin ja isiin luottaa 110 prosenttisesti. Vilma on todellinen petokissa ja harrastaakin paljon saalistamista, mutta ei syö saaliitaan. Vilma ei syö raakaa lihaa ollenkaan. Hän onkin kissamaailman ”kasvissyöjä”.
Vilma on hieman huitshapeli luonteeltaan ja siksi sanonkin häntä iki-teiniksi. Vilma tykkää mennä miten huvittaa ja nukkuu puolille päiville. ;D Vilman lempipaikka nukkua yöunia on minun jalkopää sängyssämme.
Vilmalla vei aikaa tottua tyttäreemme ja vieläkin hän juoksee tyttöä karkuun toisinaan. Mutta nykyään Vilma on sen verran rohkeampi, että antaa jo tyttömme paijata ja haliakin.
Vilma on erittäin tarkka reviiristään ja tästä syystä hän tappelee aika usein muutaman talon päässä asuvan oranssin kollin kanssa. Toisinaan toinen on ottanut osumia, toisinaan toinen ja joskus molemmat. Vilmalle onkin eläinlääkäri aika tuttu paikka.
Tässä on tämä meidän Assi, joka lähti elokuussa vihreämmille saalistusmaille viettelemään kissanpäiviä. Assin syntymäaikaa emme tosiaan tiedä, mutta eläinsuojeluyhdistyksen löydettyä hänet oli arvioitu 2-vuotiaaksi, mutta nyt jälkeenpäin olemme melko varmoja, että Assi oli vanhempi. Meille Assi muutti helmikuussa 2000, eli 11,5 vuotta ehti viettää meidän kanssamme.
Assin lempiharrastuksia oli syöminen, syöminen… ja syöminen. Assi rakasti ruokaa ja se valitettavasti näkyi hänestä, vaikka syöntiä yritettiin kontrolloida. Ulkona sai hyvää ruokaa ja vanhana kun ei enää jaksanut saalistaa, niin pikkusisko Vilma kantoi hiiriä ja lintuja tarjolle. Joskus nälkää nähnyt kissa söi aina kun vaan sai syötävää… siitä se himo ruokaan varmaankin johtui.
Assi oli erittäin äidillinen luonne. Hänellä on pentuja jossain päin, sillä eläinsuojeluyhdistyksen loukkuun jäädessään hänellä oli pentuja masussa ja hän oli synnyttänyt kaikki terveinä. 🙂
Kun Vilma pienenä pennun rääpäleenä muutti meille, niin Assi inhosi ensimmäisen viikon HÄNEN reviirilleen tullutta kissaa, mutta seuraavalla viikolla jo leikittiin yhdessä ja sitä seuraavalla Assi hoiti ja pesi Vilmaa ja lisäksi yritti imettää. 😀 Assi huolti Vilman turkkia vielä vanhuuspäivilläänkin. Kun tyttäremme syntyi, niin Assin äidillisyys tuli hyvin äkkiä taas esiin. Jos tyttömme itki tai kiukkusi vauvelina, niin Assi meni aina katsomaan huolestuneena, että mikä hätänä. Tyttäremme ja Assi tulivat hyvin toimeen ja Assi sieti lapselta todella paljon! He olivat kavereita. 🙂 Minun appiukko oli Assin lempivieraita ja syliin oli aina päästävä. Assi otti aina meidät ja vieraat ovella vastaan ja kun tulimme kaupasta, niin Assi tunki päänsä kauppakasseihin tyyliin ”mitä toitte, mitä toitte? Onko mulle herkkuja?”. 😀
Olen aina ollut ns. kissaihminen, vaikka pidän kaikista eläimistä, niin kissa on minulle sopivin kaveri. Rakastan kissojen itsenäistä ja itsepäistä luonnetta. Kissa on niin sulavaliikkeinen ja kaunis. Kissan filosofiassa sinä olet hänen palvelijansa, kun koiran filosofiassa hän on palvelija.
Loppuun koneeni kätköistä löytynyt kynsilakkakuva, joka sopii tähän teemaan…
OPIn Shrek kokoelmasta löytyvä What’s With the Cattitude? Kuten huomaatte, niin kuvassa on minulla vielä luonnonkynnet. ;D Kuva on viime talvelta.
What’s With the Cattitude? on vaaleansininen creme-lakka. Cattitude on hieman kinkkinen kynsilakka. Se raidottuu ja kuivuu/kovettuu äärimmäisen kauan! Kiva väri ja ihana nimi, mutta kenkku käytössä.
Mitä lemmikkejä teiltä löytyy? Heräsikö kenelläkään halu antaa koti kodittomalle? 🙂
Kommentit
Sonia: Kirjoitit niin totta kissoista! 🙂 Tosin taitaa kissat mielistellä silloin, kun haluavat jotain. ;D Esim. ruokaa tai oven avauksen.
Noi eläimien tarinat on ihania missä on onnellinen loppu. 🙂
Kiitokset toivotteluista. Teille myös paljon yhteisiä vuosia! 🙂
Melli: Voi… 🙂
Oi, että… Ihanaa kun kissat hoivaa toisiaan. Aina kissoista ei tule niin hyviä kavereita. 🙁 Jos meille tulee uusi kissa, niin en usko, että Vilma kaverustuu sen kanssa.
Kommentit
Täältä löytyy tuo yksi HESYstä otettu kissa. Ajattelin mahdollisesti seuraavatkin kissat sieltä hankkia, koska minulla ei ole mitään hinkua näyttelyihin kissojen kanssa niin ei tarvitse olla rotukissa. 🙂 Tiedän tuon kissan historiasta vain sen että se löytyi 70 kissan laumasta jostain kodista ja puolet niistä kissoista jouduttiin lopettamaan. Eli ei ole paljoa luultavasti ollut ihmisten kanssa tekemisissä ennen meille tuloa. Ei ihme että epäilee uusia ihmisiä ja pelkää äkkinäisiä liikkeitä.
Multa löytyy kolme kissaa. Maatiaiset jotka ovat 6- ja 7-vuotiaat sekä aby joka on 3-vuotias. Kaikki ovat niin avuliaita arkisissa askareissa kun vähän erikoisimmissakin puuhissa. Nim. meikkipaketin pakkaamista seurasi kolme kissaa joista yksi tunki auttavaa tassua teippausten väliin.
ooo miten söpöjä kissoja! :> awws! Itse omistan pienen koiran ja olen enemmän koiraihminen, mutta onhan nuo kissat kuitenkin hellyyttäviä 🙂 Tosin olen niille allerginen :/ Hieno lakka tuo sininen 🙂
Duvessa: Sama juttu. En tarvitse rotukissaa, vaikka monta upeaa rotua onkin, mutta tavallinen maatiaskissa on eniten minun mieleen. Aika kurja tarina sinun kissalla, mutta onneksi loppu on onnellinen. 🙂
Eiko: Tutun kuuloista! 😀 Meillä joka jouluinen lahjojen paketointi oli se missä autetaan. Nyt tulevana jouluna ei ole enää kuin yksi ”auttaja”. 🙁
Sulla on menoa ja meininkiä kolmen kissan kanssa. 😀 Meillä oli kahdenkin kanssa kun tytöt olivat nuorempia. ;D
Nails1820: Minä sitten taas olen hieman yliherkkä koirille. Mutta jos vain olen säännöllisesti koirien kanssa, eli esim. vietän paljon aikaa äidilläni, niin oireet katoaa. Eli siedättämällä pääsen oireista. 🙂
Itsellä löytyy 2 kisua, toinen on vähän päälle puolenvuoden ja toinen parin kuukauden ikäinen 🙂
Tahtoisin kyllä antaa kodin kodittomalle, mutta myöhäistä pyllistää kun kaksi kissaa on jo housuissa. 😀 Ja allergiani takia nuo kaksi riiviötä riittävät vallan mainiosti, ja välillä on vähän liikaakin. 🙁
On kyllä suloisia kissuja sulla!! 🙂
Voi kun söpöjä! :3♥
Meillä on kaksi kissaa, toinen, 7-vuotias, otettu 1,5 vuotiaana eläinsuojeluyhdistyksestä ja toinen, vuoden vanha, pentuna tutuilta 🙂
Anu: Olenkin sun blogista katsonut, että sulla on vauvoja/lapsia. 🙂 Teillä on varmaan melkoista vilskettä kisukakaroiden kanssa. 😀 Kissat kun pentuna ja nuorina ovat vähän… öööh… rasavillejä. ;D
Jenna: Ihana kuulla/lukea miten moni on antanut kodittomalle kodin. Eli ei aikuisia kissoja syrjitä. 🙂
Meidänkin tuo jäljellä oleva kissa on otettu kaverin kaverilta silloin 10 vuotta sitten.
Meille muuttaa tämän kuun lopussa IHANA oranssi-valkoinen kissi-vauva Sulo <3
Prinsessa itse: Awww… Ihanaa! 🙂
Kissat on elämän suola, mä rakastan suolaa ja laitan kaikkeen vielä vähän lisää suolaa maistamattakin. Ne on aivan ihania, ja kissan rakkauden saaminen on parasta maailmassa. Kissa ei mielistele laumaa kuten koira, vaan jos kissa suvaitsee osoittaa sinulle hellyyttä (tai, arka kissa luottamusta), tiedät tehneesi jotain oikein.
…no ehkä välillä vähän harmittaa, kun tämä katti ei ota muita huomioon vaan punkee rapsutettavaksi tasan silloin tasan sinne minne haluaa, ihan sama mitä yritit tehdä. Mutta ei sille voi mitään. Se on löytökisu, ja koska en tiedä mitä kurjuuksia se on kokenut, pitää vaan varmistaa mahdollisimman hyvä loppuelämä ja palvella sitä ja sen tarpeita hyvin.
Ihania ruttuja nuo sinunkin, harmi Assin takia. Toivotellaan Vilmalle vielä monia kivoja el(ä)invuosia!
Herkistyin ihan tosta Assin kuvauksesta 🙂
Mulla on kaks kissaa itellä, 2-vuotias ja kohta puolivuotias, molemmat maatiaistyttöjä. Aivan ihania pikku persoonia, tälläkin hetkellä isompi tuossa pesee pientä 🙂
Sonia: Kirjoitit niin totta kissoista! 🙂 Tosin taitaa kissat mielistellä silloin, kun haluavat jotain. ;D Esim. ruokaa tai oven avauksen.
Noi eläimien tarinat on ihania missä on onnellinen loppu. 🙂
Kiitokset toivotteluista. Teille myös paljon yhteisiä vuosia! 🙂
Melli: Voi… 🙂
Oi, että… Ihanaa kun kissat hoivaa toisiaan. Aina kissoista ei tule niin hyviä kavereita. 🙁 Jos meille tulee uusi kissa, niin en usko, että Vilma kaverustuu sen kanssa.