Avautumisia

Nainen ei voi, koska lapset…

30.10.2017 Teksti: Minna / Glitz & Glam

Vaikka olin viime viikolla muutaman päivän vähemmän sosiaalisessa mediassa ja seurasin vähemmän päivän kuumia aiheita, en voinut välttyä uusimmalta kohulta. Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa haastateltavana ollut huippukokki Kari Aihinen päästi suustaan kohua aiheuttavan lausunnon. Kyseessä oli mielipide, eikä hän nojautunut mihinkään tutkimustuloksiin lausunnossaan. Vähän vastaavasti toimin itsekin tässä postauksessa. Puhun omasta mielipiteestäni sekä näkemyksestäni.

Puoli seitsemän -ohjelman vetäjät ihmettelevät huippukokkien olevan yleensä miehiä. Katso Kari Aihisen vastaus ihmettelyyn. Tämä on se lausunto, joka synnytti raivon. Koko ohjelman pääsee katsomaan ylemmästä linkistä.

Keittiömestari Kape Aihinen: Tämän takia huippuravintoloiden k…

Huippukokki Kari Aihinen kertoi illan lähetyksessä, miksi hänen mielestään ravintolakokeissa on niinkin vähän naisia. Lue lisää:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/25/huippukokki-kari-aihinen-alan-rajuus-estaa-naisten-etenemista-huipulle

Julkaissut Puoli seitsemän 25. lokakuuta 2017

En ollenkaan ylläty kohusta ja Kari Aihiseen kohdistuneesta raivosta. Onhan oikeastaan koko haastattelu aika seksistinen ja patriarkaalinen. Alussa Kari Aihinen puhuu keittiöiden kovista kundeista ja jossain vaiheessa kertoo mimmien synnyttävän, olevan kotona 1-2 vuotta ja tuona aikana alalle syntyy uusia raaka-aineita ja laitteita. Nainen joutuu sen vuoksi tekemään enemmän töitä päästäkseen huipulle. Kari Aihinen on oikeassa. Nainen joutuu tekemään enemmän työtä päästäkseen huipulle, koska monilla ammattialoilla vallitsee yhtä seksistinen ja patriarkaalinen asenne. Jokainen huipulla oleva nainen on saanut taistella tiensä sinne missä on. Miehetkin joutuvat, mutta joutuvatko he sukupuolensa vuoksi samaan?

Kuinka moni teistä muistaa tai tiesi minunkin olleen kokki? Monikaan ei tiedä, että haaveilin huipulle pääsystä. Ollessani ammattikoulussa, oli minun haaveeni olla joskus ravintola-alan huipulla. En välttämättä mistään TV-kokin urasta haaveillut, mutta olla alani parhaimmistoa. Vuosituhannen vaihteessa kokeista tuli mediaseksikkäitä. Minua oikeastaan huvitti se, miten kokkien työ oli julkisuudessa vain kivaa ja luovaa kuppien kippailua pataan. Tiesin jo siinä vaiheessa alan raakuuden ja kovuuden. Olinhan mennyt ravintola-alalle jo 9. luokkalaisena.

Jostain syystä minun nälkäni tyydyttyi hyvin varhaisessa vaiheessa, enkä ehkä ollut riittävän rohkea. Nopeasti minä halusin vain käydä töissä tienatakseni ja ollakseni muun ajan vapaalla. Parikymppisenä en ollutkaan urakeskeinen ja kunniahimoinen. Eli minun tapauksessani este ei ollut lapset, eikä Kari Aihisen tapaiset miehet. Valinta oli minun, ilman lapsiakin. En ollut riittävän nälkäinen halutakseni huipulle.

Kuitenkin ahdistuin Kari Aihisen asenteista. En kuitenkaan lähde ampumaan viestintuojaa. Kari Aihinen vain sanoi ääneen sen, jonka me jo tiedämme. Nainen on aina altavastaajana työmarkkinoilla. Kari Aihinen sanoi ääneen sen asenteen, joka vallitsee alalla kuin alalla. ”Nainen ei pysty, kun lapset pitää hakea päiväkodista.”

Ongelmahan ei ole se, että nainen olisi vain kotiin jäävä synnytyskone ja lapsia päiväkodista hakeva taloudenhoitaja. Ongelma on se, että nainen vielä vuonna 2017 nähdään siinä roolissa. Meillä Suomessa on tasa-arvoa, mutta edelleen asenteissa ja ennakkoluuloissa olisi tasa-arvoistamista. Näkisin Kari Aihisen kommentin mimmien synnyttämisestä ja lasten päiväkodista hakemisesta vähän loukkaavana miehiä kohtaan. Edelleen miehet nähdään vain työssäkäyvinä ja urakeskeisinä hauskanpitäjinä. Kyllä, näitäkin tapauksia edelleen on, mutta on myös lapsilleen ja perheelleen omistautuvia miehiä, jotka hakevat lapsia päiväkodista ja osallistuvat vanhempainiltoihin. Ehkä tässä mieleni pahoitin tällaisien isien puolesta.

Onhan se totta, että nainen yleensä antaa enemmän aikaansa kodille ja lapsilleen. Joskus se on valinta, joskus ei. Jossain määrin me naisetkin alennumme kuvittelemaan, että emme voi, koska meillä on ne lapset. Joskus saatamme esittää perheen ja lapset tekosyynä sille, että emme tehneet jotain. Valitettava tosi asia kuitenkin on, että niin kauan, kun me naiset alennumme ajattelemaan kuten Kari Aihiset ja käytämme perhettä tekosyynä, niin kauan tasa-arvo ei toteudu työmarkkinoilla. Paljon on myös meistä itsestämmekin kiinni.

Koska minun kokinura sitten lopulta urautui vain töissä käymiseen, selitin silloin itselleni, etten voi, koska asun muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Minä selitin silloin itselleni näin. Jos minulla olisi ollut lapsia, olisin mitä todennäköisimmin ajatellut, että en lasten vuoksi voi. Kuitenkin kouluttauduin uuteen ammattiin ja loin uutta uraa pienen lapsen äitinä. Olin raskaana, kun kouluttauduin lisää ja loin uraani. Mieheni oli osan vanhempainvapaasta kotona ja siihen perään ”iskäloman”. Hän oli vasta edellisenä syksynä mennyt uuden työnantajan palvelukseen. Kaiken tämän aikana olen kirjoittanut blogia. Lopulta menestyin myös bloggaajana. Ja nyt olen opiskelemassa uutta alaa ammattikorkeakoulussa. Myönnän, että olisihan moni asia ollut helpompaa ilman lapsia, mutta eivät lapset ole yksinään syy mihinkään. Minun lapsillani on onneksi isä, joka myös ottaa vastuuta ja isä, joka on minua enemmän pois töistä lasten sairastuessa. Minä en ole ollut kertaakaan pois töistä. Mieskin loppujen lopuksi vain muutamia kertoja, koska ne esikoisen kolme keuhkokuumetta vaativat muutamien päivien sairaalareissuja. Toki meidän etunamme on ollut vuorotyö molemmilla. On ollut mahdollista hoitaa lapsia, koska työvuorot eivät ole sattuneet samaan aikaan.

Pointtini onkin, että on aivan ääliömäistä olettaa, että äiti jää kotiin, vain äiti hakee lapsia päiväkodista. Näin ei ole. Oletus on hyvin seksistinen ja patriarkaalinen. Yksi syy miksi usein äiti on kotona, on ihan taloudellinen. Olisiko siis aika nostattaa se naisenkin 0,83 euroa sinne miesten euroon? Varmasti isitkin hakisivat lapsia päiväkodista ja jäisi kotiin sairastelevien lasten kanssa, jos palkka olisi tasavertainen.

Joten, ei ammuta Kari Aihista. Ammutaan tämä edelleen valloillaan oleva ajatusmaailma siitä, että naisen paikka on vain kotona synnyttävänä lasten- ja taloudenhoitajana. Mielestäni voimme vain kiittää Kari Aihista lausunnostaan. Tämä on nostattanut tärkeästä aiheesta keskustelua sekä näyttää selkeästi, kuinka patriarkaalinen ajatusmaailma työmarkkinoilla edelleen vallitsee. Biologiaa emme voi muuttaa, mutta asenteita voimme. Fysiikan lait eivät selitä naisten heikompaa menestystä. Ne selittävät tasa-arvottomat asenteet. Nainen voi olla pelkästään perheelleen omistautuva tai nainen voi omistautua työnsä lisäksi perheelleen. Nainen tai mies voi myös olla omasta halustaan tai tahtomattaan lapseton. Mies voi olla pelkästään perheelleen omistautuva tai mies voi omistautua työnsä lisäksi perheelleen. Perhe ei sulje pois uraa, eikä ura sulje pois perhettä. Elämä on valintoja ja tasapainoilua. Mustavalkoisuus ja seksistisyys ovat vanhanaikaista.

Kiitos Kari Aihinen, kun kerroit fysiikan lakien estävän naisia menestymästä huipuiksi. Vailla ajatusta annetuista kommenteista saadaan aikaan keskustelua vakavasta aiheesta, joka on selkeästi edelleen ongelma 2010-luvun lopun Suomessa. Helsingin Sanomien artikkelissa ollutta kosmologian professori Kari Enqvistia lainatakseni:

 Ajatusvirhe on ehkä liian positiivinen termi. Kun ei ole ajatusta, siinä ei oikein voi olla virhettäkään.

Tälle voisin synnyttää hashtagit: #tätäköon100vuotiaansuomentasaarvo #fysiikanlakeja #päiväkodistalapsiaanhakeviaäitejä

Suosittelemme