Lifestyle

Mitä äidit todella haluavat lahjaksi?

13.5.2018 Teksti: Minna / Glitz & Glam

Oikein ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! Teen poikkeuksen tähän sunnuntaihin, enkä postaa 5 parasta -postausta. Tänään on äitienpäivä, joten ajattelin kirjoittaa päivän teeman hengessä.

Viimeisimmässä Annassa oli toimituksen oma pieni juttu siitä, mitä äidit todella haluavat. Referoin nyt hieman juttua. Markkinamiesten mielestä äidit haluavat äitienpäivänä kukkia ja koruja. Toimitus pohtii, ettei käsitys ole tätä päivää, jos se koskaan on ollutkaan äitien toive. Annan toimituksen äidit paljastavat, mitä he oikeasti toivoisivat äitienpäivänä.

”Vähintään kaksi tuntia omaa aikaa.”

 

”Haluaisin enemmän tilaa omien asioiden ajattelulle ja jonkun jakamaan lasten asioiden hoitoa eli sen, että lasten isä lukisi saamansa Wilma-viestit ja päiväkodista tulevat viestit.”

Jutussa äidit toivovat kaikkea muuta kuin mitä markkinointi antaa ymmärtää. En tavallaan ole yllättynyt äitien toiveista. Osaan kyllä samaistua, vaikka omat toiveeni eivät olisikaan samanlaisia. Aloin sitten pohtia, että mitä minä itse haluaisin? Minulla on niin ihanasti, että mies lukee Wilma-viestit. Jollakin tasolla minun vastuullani on ”metatyö”, mutta aloittaessani opiskelut, on miehen ollut pakko ottaa sitä hommaa myös omalle vastuulleen. Tässäkin kun tätä postausta kirjoitan, pääni sisällä huudan lapsilleni, että voitteko nyt vaan olla tyytyväisiä ja lopettaa sen jatkuvan saanko, saanko, saanko -kysymysten esittämisen? Eli joo, äitinä harvoin saa kunnolla keskittyä omiin ajatuksiinsa.

”Ihan oikeasti haluaisin viettää teinityttäreni kanssa pitkän viikonlopun jossain ihanassa talossa merenrannalla ilman kännyköitä, Netflixiä, kaikenlaisia laitteita. Riitahan siitä tulisi, mutta siitä huolimatta…”

En silti kokenut tarvetta saada omaa aikaa, koska kyllä sitä saan sen verran kun perheen äitinä se on mahdollista. Tajusin, että perheeni ei voi minulle antaa sitä mitä todella haluaisin. Minun tulee tehdä se aivan itse. Minä haluaisin enemmän aikaa olla perheeni kanssa. Niin ettei takaraivossani tao tekemättömät työt, asioiden deadlinet, kehitys- ja suunnittelutyö.

Poikani on 5-vuotias. Lapsilla on välillä tylsää ja he ilmaisevat sen valittamalla asiasta. Poikani ei voi ymmärtää, kun sanoin hänelle äidinkin haluavan, että välillä on tylsää. Äiti haluaisin hänelläkin olevan välillä tylsää. Poikani ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt, että miksi kukaan haluaisi olevan tylsää? Sitä minä ehkä kaipaisin. Edes yksi päivä tylsää ja pitkästyttävää. Miltähän se tuntuisi? En enää muista.

”Haluaisin minihotelliloman yksin kotikaupungissa. Yhden yön lahjakortti hotelliin tarkoittaisi myös huolettomuutta, lupaa nähdä ystäviä ja käydä ulkona syömässä ilman, että tarvitsee miettiä, milloin pitää olla kotona. Ja aamulla saisin rauhassa heräillä omia aikojani ja valmiiseen pöytään aamiaiselle.”

Miten sitten tavoittaisin sen mitä oikeasti haluaisin? Tässä hetkessä vähän haastavaa. Olen kuitenkin jo tehnyt asialle jotain. Vaikka työn määrä on lisääntynyt, iltaisin suljen tietokoneen aikaisemmin kuin esimerkiksi vuosi sitten. Te vakituiset lukijat olette varmasti tämän huomanneet. Olen epäaktiivisempi blogini Instagramissa ja Facebookissa. Lisäksi välillä minulla kestää todella pitkään vastailla kommentteihin. Olen tehnyt sellaisen valinnan, että otan sitä aikaa enemmän perheen kanssa. Koska työt ovat lisääntyneet, jotain on vaan pakko karsia, jotta en vaan kaiken aikaa tee omia juttujani. Katson perheen kanssa Putouksia ja Kingejä, sekä keskustelen niistä lasten kanssa. Makailen sohvalla ”pikkuiset” kainalossa, joskus rakennan Legoilla, joskus vaan juttelemme elämän syvällisistä asioista ja lasten mieltä askarruttaneista jutuista. Mutta sitä tylsyyttä ja pitkästyttävyyttä on kyllä haastavaa järjestää. 😀 Voiko sellaista olla lapsiperheessä? Kyllähän nämä isoiksi kasvaneet lapset osaavat järjestää touhua päivään.

”Haluaisin ikkunanpesijän meille muutamaksi tunniksi.”

Perheitä ja tilanteita on monenlaisia. Siksi ei ehkä voi suoranaisesti sanoa, että kaikki äidit todella haluaisivat aikaa itselleen. Mutta pakko sanoa, että ikkunanpesijä olisi kyllä kiva! Inhoan ikkunoiden pesua, vaikka joka kerta sen tekemisen jälkeen mietin, että mikä tässä taas oli niin vastanmielistä? Ei mikään, eikä siihen mene loppujen lopuksi niin paljon aikaa. Silti se aloitus on vaan niin hankalaa.

Mitä sitten pyysin äitienpäivälahjaksi? En muista, että olisin aikaisempina vuosina pyytänyt mitään, mutta tänä vuonna pyysin. Se oli kuitenkin materiaalia, vaikka postaukseni teema on antimateriaalinen. Pyysin kirjan. Aika tavaton toive minulta. Itse olen ostanut miehelleni kirjoja, mutta itse en muista koskaan toivoneeni kirjaa. Haluan lukea Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni. Kirjan nimi saattaa johtaa harhaan. Siinä ei ole kyse siitä, että muut ihmiset olisivat idiootteja, päinvastoin! Kirja avaa ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan. En tiedä saanko kirjan, mutta tänään se selviää. Lisäksi tiedän saavani lasten ihania askarteluja. Ne ovat oikeasti aina sellaisia sydämeni pohjassa tuntuvia.

Mitä sinä toivoit ja halusit mielessäsi äitienpäivälahjaksi? Oliko sinun toiveesi jokin esine vai haluaisitko aikaa itsellesi tai perheellesi?

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Kommentit (4)

Minä sain sen kirjan! 🙂 Harmi vaan, että en ehdi lukemaan sitä ollenkaan ennen heinäkuuta. Viimeistään elokuussa ehdin sen pariin. Elokuussa olen tavallaan ”lomalla”, niin sitten.

Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!
Kiinnostava kirja tosiaan, itsekin silmälin sitä kerran kirjakaupassa.

Minä sain sen kirjan! 🙂 Harmi vaan, että en ehdi lukemaan sitä ollenkaan ennen heinäkuuta. Viimeistään elokuussa ehdin sen pariin. Elokuussa olen tavallaan ”lomalla”, niin sitten.

Hyvää äitienpäivää!
Ihana toi ”toivoisin olevan tylsää”. Se on kyllä vaan hyvä, että lapsillakin on tylsää:D!! Tylsyys kehittää luovuutta ja mielikuvitusta. Minullakin oli lapsena tylsää ja omasta mielestäni siksi minulla on hyvä mielikuvitus, sehän tarkoittaa sitä että koskaan ei ole tylsää, kun voi uppoutua omaan maailmaan;D.
Odotan myös ”tylsää” loppukesälomaani elokuussa, mitään ei ole suunniteltu. Tiedän että tylsyydessäni saan tekemättömiä juttuja tehtyä kuin itsestään ja ehkä virittelen aivojani jonkun hyvän kirjan parissa. Tylsyys kunniaan! 🙂

Näin on! Lapsillä pitää olla tylsääkin. Eihän sitä muksuna tajua, että miksi. Muistan itsekin, että tylsyys oli yksi suurimpia huolia. 😀 Aivot tarvitsevat hetkiä, kun ei ole valtavasti ärsykkeitä ja virikkeitä, mutta myös just tuota mitä sanoit – kehittämään luovuutta ja mielikuvitusta. Sitä tylsyyttä hoetaan onneksi vain hetki. Sitten onkin mielikuvitus ja luovuus tehneet tehtävänsä. 🙂

Minä sitten taas tarvitsisin sitä tylsää. Mun aivot vaan tarvitsisivat tylsistymistä, jotta ne taas toimisivat paremmin. Sain muuten sen kirjan! Nyt vaan vaikuttaa siltä, että aikaisintaan heinäkuussa ehdin sen avaamaan. 🙁 Mutta sitä hetkeä odotellessa kun ehdin kirjani pariin. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi