Netflix-vinkki: The Umbrella Academy

Siitä ei olekaan kauan, kun kirjoitin Netflix-vinkkauksesta, mutta aina kun katson jotain todella hyvää tai viihdyttävää, haluan jakaa vinkkini muillekin. Itsekin meinaan ihan googletan muiden mielipiteitä ja vinkkauksia, niin säästän omaa aikaani.

Tällä kertaa vinkkaan sarjasta, joka on outo, mutta hauska yhdistelmä huumoria, scifiä, toimintaa sekä tarantinomaista tyyliä väkivallasta (viittaus elokuvaohjaaja Quentin Tarantinon tyyliin). Ihan alkuun on sanottava, että nykyään ahdistun väkivaltaelokuvista, mutta kun se tehdään sarjakuvamaiseen, jopa yliampuvaan tyyliin, siitä voi syntyä niin hölmöä, että se menee jo huumoriksi. Sitä on mainitsemani tarantinomaisuus.

Kun olin katsonut Netflixin omaa tuotantoa olevan huippusarjan, saksalaisen Darkin, jäi vähän tyhjä kolo elämään. Niin käy aina, kun joku sarja imaisee mukaansa. Ahmit 2-3 tuotantokautta muutamassa päivässä, olet ja elät sarjaa, niin tarinan päätyttyä jää tyhjä aukko muutamaksi päiväksi.

Sitä miettii, ettei mikään voi enää korvata tätä tyhjää aukkoa, mutta jotenkin sitä vain aina silloin tällöin löytää sarjan, jossa on samanlainen imu. Olen jo uudessa sarjassa, mutta nyt esittelen sarjakuvamaisen, supersankareilla ja lapsuuden traumoilla höystetyn The Umbrella Academyn.

Sarja lähtee liikkeelle vuodesta 1989, kun 43 naista eri puolilla maailmaa synnyttää lapsen samana päivänä. Erikoista noissa synnytyksissä on se, että naiset eivät olleet vielä synnytyspäivän aamuna raskaana. Rikas tiedemies Sir Reginald Hargreeves adoptoi seitsemän lasta tarjoamalla rahaa synnyttäneille äideille. Hän tiesi, että lapset ovat erityisiä…

Kuusi seitsemästä lapsesta kasvaa erityisiä kykyjään harjoittaen kasvatti-isänsä tiukassa ja akateemisessa kasvatuksessa. Seitsemäs lapsista ei ollutkaan erityinen, vai onko sittenkin?

Miljardööri Hargreeves perustaa rikoksia ja vääryyksiä torjuvan The Umbrella Academyn yhdessä yliluonnollisia voimia ja kykyjä omaavien kasvattilastensa kanssa.

Vuosien saatossa lapsista kasvaa aikuisia ja he muuttavat omilleen. Sisarusjoukosta yksi katosi mystisesti teini-iän alkuvaiheessa ja toinen kuoli traagisesti sankaritehtävissä heidän ollessa teini-ikäisiä. Kasvatusisän kylmät ja rajut metodit sekä perheen tragediat ovat lopulta hajottaneet perheen.

Isän kuoltua lapset kokoontuvat jälleen kotitaloonsa, Umbrella Academyyn. Vuosia kadoksissa ollut veli palaa yllättäen näyttäen samalta kuin kadotessaan, mutta iältään vanhempana kuin muut sisarukset. Hän on kulkenut ajassa tulevaisuuteen sekä menneisyyteen, ja nyt hänellä on tehtävänään maailmanlopun estäminen.

Lisäksi katsojalle selviää, että nuorena kuollut veli on joukossa mukana, vaikka häntä ei näekään kuin yksi sisaruksista – hän, jolla on kyky nähdä ja kommunikoida kuolleiden kanssa.

Kaikki kertomani kuulostaa tylsältä, niin nähdyltä, mutta The Umbrella Academyssa on uskomaton imu! Luin muidenkin arvioita ja esittelyjä sarjasta. Kaikkia meitä yhdistää se, ettei tästä sarjasta pysty kertomaan kiinnostavasti, The Umbrella Academy pitää nähdä itse.

Sarjaa on hyvin haastava sanoin kuvailla, sillä kertomalla siitä asiallisesti, se kuulostaa tylsältä ja niin ”nähdyltä”. Jos The Umbrella Academysta kertoo laajasti, sen saa kuulostamaan aivan pöhköltä ja sekopäiseltä. Mutta sitä se kaikessa viihdyttävyydessään onkin! Harvoin sarjakuvien supersankaritaustalla olevat elokuvat voivat olla samaan aikaan helppoa viihdettä, syvällisiä, kreisejä ja uskottavia. Juuri se uskottavuus usein poistuu, kun mennään yliluonnollisia kykyjä omaaviin sarjakuvasankareihin.

Ensimmäinen kausi lämmittelee tarinaa, mutta hyppää oikeastaan saman tien mysteeriin, jonka selviämistä janoaa lisää ja lisää. Kun mainitsin tarantinomaisuuden, niin ensimmäisessä kaudessa ei voi välttyä Pulp Fictionin viboilta. Toinen kausi taas hyppää Kill Bill -elokuvien sarjakuvamaisempaan värikkyyteen.

Rakastuin ensimmäisen kauden pahisparivaljakkoon, jotka työskentelevät palkkamurhaajina. Heidän valituksensa työetujen heikennyksistä ja uupumuksesta saa niinkin rankat ammattilaiset vaikuttamaan inhimillisiltä. Tosin, paljastamatta liikoja, sarjan kaikki hahmot kehittyvät ja heistä löytyy monikerroksisia piirteitä niin hyvässä kuin pahassa.

The Umbrella Academyn toinen kausi julkaistiin Netflixissä tänä kesänä, itse asiassa alta 3 viikkoa sitten. Joten ensimmäisen kauden katsottuaan pääsee suoraan jatkamaan toiseen kauteen. Toinen kausi on hyvä, mutta se on erilaisempi kuin ensimmäinen, vaikka tarina ja mysteeri jatkuukin. Toisella kaudella seilataan järjellisen ja järjettömyyden ääripäissä, mutta loppujen lopuksi sarja antaa enemmän kuin ottaa.

Hahmoista kaikista eniten katsojana kiinnyin sisaruksista numeroihin Neljä (Klaus) ja Viisi. Tosiaan, en vielä kertonut, että kasvatti-isä nimesi heidät numeroin. Kaikilla muilla on myös nimi tai lisäksi jopa lempinimi numeron lisäksi, mutta Viisi on ainut, jolla ei ole sarjassa muuta nimeä.

Näissä mainitsemissani hahmoissa on ihanan kieroa huumoria. Klaus (eli Neljä) on päihdeongelmainen hulttio, joka ei osaa ottaa vastuuta. Hänen kykynsä on kuolleiden kanssa kommunikointi, jota hän pyrkii turruttamaan huumeiden ja alkoholin avulla. Hän on siis ainut, joka näkee nuorena kuolleen sisaruksen, Kuusi/Ben. Klaus ei häpeile mitään, mutta tavallaan häpeilee, jonka vuoksi hän käyttäytyy niin estottomasti ja hölmösti tilanteessa kuin tilanteessa.

Aikamatkailuun ja teleportaatioon kykenevä Viisi on viihdyttävä ja erikoinen hahmo sen kaikessa koppavuudessaan. Pikkuvanhalta vaikuttava nuorukainen on todellisuudessa keski-ikäinen, maailmanlopun nähnyt palkkamurhaaja puberteetti-iän kynnyksellä olevan itsensä kehossa.

Kuulostaako kreisiltä? Sitä se onkin, mutta katsoessa The Umbrella Academya et pidä järjettömiä asioita järjettöminä. Hulluinta on, että järjettömimmältä sarjassa tuntuivat 60-luvun arki, kuten rotuerottelu ja homofobia (jotka eivät ole täysin kadonneet vieläkään).

Jos haluat katsoa jotain vähän erilaisempaa sarjaa supersankareista, suosittelen The Umbrella Academya. Siinä on mieletön imu, joka pitää tiukassa otteessaan kaiken kreisiytensä, jännityksensä, mysteerin ratkeamisen ja huumorinsa voimalla. The Umbrella Academy on visuaalisesti tyylikäs ja tehosteiltaan näyttävä. Sarjan juonessa kiinni pysyminen ei vaadi ponnisteluja, vaikka se näin kertomani mukaan vaikuttaa sekavalta. Jos Darkiin verrataan, niin tämä on paljon helpompi pala pureskeltavaksi.

Katso virallinen traileri ensimmäisestä kaudesta! Sarjan kaksi tuotantokautta on katsottavissa Netflixistä.

Mainitsin tosiaan alussa, että katson jo tässä vaiheessa uutta sarjaa. Olen vihdoin ja viimein aloittanut sarjan, jota olen halunnut katsoa jo vuodesta 2017 lähtien, kun ensimmäinen kausi julkaistiin. Arvaatko, mistä sarjasta on kyse? Vinkiksi, että kyseistä sarjaa ei voi katsoa Netflixistä.

Lue myös nämä katseluvinkit:

Dark

Black Mirror

Huippumaskeeraaja haussa

5 parasta sarjaa katsottavaksi