Yksi huoli vähemmän, mutta tästä se työ vasta alkaa...
Viime ja toissa viikolla meinasi olla fiilis synkkänä. Ihan hirvittävä stressi siitä, että saanko opinnäytetyöni tutkimussuunnitelman laadittua määräaikaan mennessä. Koska minulla on opparini ja blogini lisäksi aika monta muutakin aikaani vievää asiaa, oli pakko priorisoida. Tällä kertaa priorisoin niin, että pidin tiistaista sunnuntaihin vapaata blogistani. Enhän minä aivan 100-prosenttisesti pois ollut, mutta en tehnyt postauksia. Pidin ”lomaa” myös erään koulun kurssiin liittyvän tapahtumajärjestämisen markkinointitiimin johdosta. En sieltäkään täydellisesti ollut pois, vaan vastailin kiireellisimpiin kysymyksiin ja olin taustalla läsnä.
Siitä huolimatta se syntyi viime viikolla! Minun tutkimussuunnitelma! En tässä kohtaa vielä paljasta yritystä, jolle tämän opinnäytetyön teen. Kyseessä on opinnäytetyö, jossa on toiminnallisuutta eli prosessuaalinen, mutta hyödynnän myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ei helpointa mahdollista settiä, sillä hieman abstrakti aihe, joka tulisi muuttaa konkretiaksi. Nyt suunnitelma on lähtenyt ohjaajalle tarkastukseen. Saa nähdä minkälaisen palautteen saan. Olen tehnyt tätä aika itsenäisesti. Hieman olen jossain kohtaa ohimennen jutellut ohjaajalleni, mutta aika itsenäisesti olen menetelmät tutkimukseen miettinyt. Toimeksiantajalta sain useita teemoja, joista tärkeimpänä he kokivat tämän aiheen, josta nyt sitten teen. Aihe ei vaan ollut vielä siinä kohtaan näin sanallistettu, eikä rajauksia sun muita tietenkään tullut valmiina.
Hassua, että tässä jo tuulettelen, vaikka tästähän se työ vasta alkaa…
Jotta pysyisin järjissäni ja pystyisin olemaan hyvä kauneusbloggaaja sekä tuottamaan mielestäni riittävän hyvän opinnäytetyön, minun pakko tehdä muutoksia. Tämä viikko menee normaaliin tapaan, mutta ensi viikosta muutos astuu voimaan. Pudotan yhden postauspäivän pois. Ensi viikosta lähtien, Glitz & Glamissa on uusi postaus neljä kertaa viikossa (4 krt / vko). Nythän Glitz & Glamissa julkaistuu viisi postausta viikossa. Minun pitää pudottaa vielä yksi, niin selviän vähän paremmin tästä loppuvuodesta. Jouluna pidän varmaankin pidemmän kirjoitusloman, jotta saan pitää jouluaaton, joulupäivän sekä tapaninpäivän täysin lomaa blogista ja opparista. Huomasin vain viime viikon aikana, että olipa silti vähemmän stressaavaa, kun yksi asia sai olla tauolla.
5 parasta -postaukset pitävät paikkansa sunnuntaissa, mutta pudotan tiistain pois postausaikataulusta. 5 parasta -postaukset ovat niin suosittuja, että pidän ne työläisyydestään huolimatta. Tiistai poistuu siksi, että rytmi olisi jollain tavalla looginen. Eli ensi viikosta lähtien Glitz & Glamissa on uusi postaus su-ma sekä ke-to. Tiistai, perjantai ja lauantai ovat postaamattomia päiviä, ellen sitten innostu (= ehdi) noina välipäivinä postaamaan.
Olen todella helpottunut, kun olen tämän päätöksen tehnyt itseäni helpottaakseni. Mutta samaan aikaan koen ihan mieletöntä ahdistusta siitä, että en välttämättä tänä vuonna pysty joulukalenteriin! 😭 Siksi kysynkin, että riittäisikö teille sunnuntaikalenteri? Sellainen ns. adventtikalenteri. Olen niin monena vuotena tehnyt ja rakentanut Glitz & Glamin joulukalenteria, mutta tänä vuonna ei enää paukut riitä. Kyllä sen huomaa, kun on jo niin pitkään vetänyt itseään äärimmilleen, niin alkaa oikeasti puhti loppua. Ei vaan pysty repimään enää määräänsä enempää.
Hyvin huomasin stressin kasvun viimeisen parin viikon aikana. Aktiivisuusrannekkeeni raportteja kun katseli, huomasi stressin. Kun viikonloppuna tutkimusraportti valmistui ja päätin vähentää yhden päivän postaustahdista, tuntui heti paremmalta. Se myös näkyy parin aamun sykkeissäkin positiivisesti. Stressi on paha asia, mutta onneksi minulla on tahtoa lievittää sitä. Vielä kun saisin itseni ehtimään ulos happihyppelyille, niin olisi hyvässä mallissa.
Olemme miehen kanssa jo puhuneet, että lähdemme kahdestaan risteilylle tammikuun lopussa. Kun oppariseminaari on ohi, minä tehnyt muutokset opponoinnin ja muun palautteen pohjalta, palautan opinnäytetyöni ja lähden relaamaan. Tällaisia palkintoja tarvitaan. Jotain mitä kohti pyrkiä ja säilyttää vaikeinakin hetkinä orientoituneisuus projektia kohtaan. Onneksi opparini aihe on minulle mieleinen ja motivoiva. Aihe on juuri sitä, mikä itseäni kiinnostaa.
Syksy on tullut! Eilen oli niin synkkä ja sumuinen aamu, että maalasin huuleni tummalla. Selkeästi syksyisempi sävy. Hiukseni ovat olleet muutaman päivän blondina, kun en ole jaksanut lisäillä suoraväriä niihin, mutta otan vielä ainakin kerran sen ihanan, hieman persikkaisen vaaleanpunaisen värin. Sitten saa taas riittää.
Vaikka sävy on niiiiin ihana, muistin taas miksi tykkään olla luonnollisemmassa värissä. Se vaivattomuus! Se on vaan wash and go! Tällaisissa pastellisävyissä on aina kikkailtava ja miksailtava suoraväriä shampooseen ja hoitoaineeseen. Mutta täytyy sitä aina välillä kokeilla uusia ihania juttuja ja ottaa ilo irti niistä sen aikaa, kun asialleen jaksaa omistautua.
Mutta yhteenvetona, minä sain tutkimussuunnitelman tehtyä, Glitz & Glamissa postaustahti vaihtuu neljään päivään viikossa ja kyselin, että riittäisikö adventtikalenteri tänä vuonna joulukalenteriksi?
Kommentit
Elämässä priorisointi on tärkeää, että jaksaa. Onko elämäntaparemontissa opetellut muutokset jääneet käyttöön, eli pystytkö pitämään niistä kiinni myös kiireisessä arjessa?
Kommentit
Hienoa, että osaat karsia asioita kun tilanne käy liian stressaavaksi. Kaikki eivät osaa ja siitähän ei yleensä hyvää seuraa.
Ja hei, onnittelut tutkimussuunnitelman valmistumisesta1
Kuules Minna, niin ihania kun sun joulukalenterit ovatkin olleet, tottakai meille ”riittää” vähempikin 🙂 Mitäs jos täällä kaikki vastailisi että eiiii, me halutaan kunnon joulukalenteri edellisten vuosien malliin 🙂
Joo, syksyinen fiilis todellakin ja siihen alkaa jo sekoittua jouluisia juttuja. Ostin jo ensimmäisen joulukalenterin, kosmetiikkaa tietysti. Toinenkin on harkinnassa…
Kiitos ihanasta kommentista! <3 Hymyilin täällä kahvikupista kahvia hörppiessäni. Nyt on ajatuksena tehdä töitä, hoitaa pari kiireistä sähköpostia, lähteä lenkille ja tulla sitten takaisin jatkamaan koulujuttuja.
Yleensä olen tässä vaiheessa jo ihan joulutäpinöissä, mutta luulen, että tämä kun en pysty kunnolliseen blogijoulukalenteriin, mieleni yrittää vältellä joulun ajattelua. Toki, kyllä minä itselleni kalenterit haluan ja lapsieni joulukalentereista on jo vähän puhuttu. Kysyin, että haluavatko samalla tavalla kuin viime vuonna? Kuulemma haluavat joulusukan takan reunalle, josta aina löytyy aamuisin uusi yllätys. 🙂
Itsellä on kanssa kandin tutkimussuunnitelma kirjoituksen alla. Saa nähdä mitä tulee 😀
Itse lopetin blogin pitämisen kokonaan vajaa vuosi sitten. Löysin opiskelun ohella uusia harrastuksia ja lähdin mukaan hallitustoimintaan, niin aika ei vain enää riittänyt blogille. Minun blogini oli pieni, joten sen lopettaminen oli helppoa. Lisäksi kiinnostus bloggailuun väheni siihen pisteeseen, että kirjoittamisesta tuli väkinäistä. Joten jätä ihmeessä yksi postaus kerta pois, jotta jaksat ja ehdit kirjoittaa blogia. Ei ole mitään järkeä jatkaa toimintaa, joka vie kaiken energian!
Ja adventtikalenteri on varmasti riittävä! Ei aina kaiken tarvitse olla niin suurta ja ihmeellistä. Myös pienempi kalenteri voi olla hieno, kunhan siihen on panostettu 🙂 Tällä tarkoitan sitä, ettei kalenteri ole vain koska jonkunlainen kalenteri täytyy olla, vaan kalenterista saa jotain uutta tietoa tai neuvoja (ja ehkä niitä arvontoja ;).
Voi, paljon intoa ja rahkeita sinulle omaan projektiisi! ❤ Minulle tässä kävi sitten niin, että palautettuani suunnitelman, olen alkanut empimään suunnitelmiani. Noh, palautteen pohjalta voin vielä tehdä hienosäätöjä ja vaihtaa yhden menetelmän toiseksi.
Myönnän, että väsyneenä on käynyt mielessä lopettaminen. Mutta kun tästä kuitenkin tykkään, en lopettaa halua. Nälkäni ei toki enää ole samaa luokkaa kuin vielä 2014-2016. Siksi varmaan annan itselleni luvan keventää taakkaa. Opiskelen/opettelen niin montaa asiaa yhtä aikaa, että sekin on kuormittavaa. Ei pelkästään se, että käyttää tunteja johonkin, vaan se kaiken informaation ja tiedon sisäistäminen. Tiedät varmaan mitä tarkoitan.
Ihana kuulla, että adventtikalenterikin olisi bueno! Aikaisempina vuosina on ollut helpompi tehdä se kaikki työ joulukuussa, kun viimeistään joulukuun puolivälissä olen päässyt lomalle. Sitä jaksaa painaa, kun sitten helpottaa. Nyt kun tiedossa on opparia, opparia ja opparia sekä 5.12. mennessä pitää yksi kirjallisuustehtävä palauttaa toisesta kurssista, ei oikein tunnu siltä, että pystyy ja jaksaa samaan kuin aikaisempina vuosina. 😔
Tietysti riittää myös adventtikalenteri 🙂 vaikka kalenterisi on ollut toki parhaimmistoa blogeissa (aloin aikoinaan lukemaan blogiasi joulukalenterin aikana, en muista minä vuonna), mutta varsin ymmärrettävää ettei nyt riitä rahkeet ihan kaikkeen. Tuli mieleen yksi toive kalenteriin: jos postauksia on vain neljä, niin yhdessä luukussa voisi olla monta arvontapalkintoa (esim. 3) 🙂 Sitä mietin, että tarvitseeko olla just tietyt päivät kun julkaiset postauksen. Taidat olla ainoa seuraamani bloggaaja jolla on itselleen tällaiset ”säännöt”, toinen vaihtoehtohan olisi julkaista postaus kun siltä tuntuu, joskus joka päivä, joskus viiden päivän välein 🙂 ja onnea tutkimussuunnitelman valmistumisesta!
Tässä parhaillaan mietin ja kehittelen, että kuinka/mitä/miten kalenteri olisi. 😉 Kiitokset toiveiden esille tuomisesta.
”Taidat olla ainoa seuraamani bloggaaja jolla on itselleen tällaiset ”säännöt”.
Niin varmaan olen. ”Säännöt” ovat minua itseäni varten. 😂 Jos niitä ei olisi, katoaisin kiireiden tai laiskuuden vuoksi välillä ja sitten taas välillä tulisin aktiivisesti takaisin. Säännöllisyydellä minun on helpompi rytmittää elämääni ja orientoituneisuus asialleni säilyy. Lisäksi lukijoiden on helpompi seurata Glitz & Glamia. Minulla on paljon suoraan blogiin tulevia. He eivät saa tietoa uudesta postauksesta minkään seurannan kautta. Heitä ajatelleen säännöllisyys on hyvä.
Hyvä, että pidät itsesi puolia! <3
Ja joo, kyllä se vähempiki riittää joulukalenterissa.
Yritän kovasti opetella. ❤ Ei ole helppoa tehdä jotain asioita 70% teholla, kun haluaisi antaa sen 110%. Tässä on vielä pitkä matka opeteltavaa. Niin monet minulle ovat hokeneet, että kun se 70% usein riittää. Kaikkea ei voi tehdä vuosia sillä 110%. Kun jotain tarpeeksi pitkään kuulee, alkaa sitä sisäistää ja ryhtyy muuttamaan pienin askelin omaa toimintaansa. 🙂
Elämässä priorisointi on tärkeää, että jaksaa. Onko elämäntaparemontissa opetellut muutokset jääneet käyttöön, eli pystytkö pitämään niistä kiinni myös kiireisessä arjessa?