5 vuotta

Vuodet vierii ja niin me blogini kanssa vanhetaan. Tänään Glitz & Glam täyttää viisi vuotta. Herranjestas, viisi vuotta! Joissain määrin tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus, kun blogini aloitin, mutta samaan aikaan se on kuin eilinen, kun ensimmäiset postaukset tänne kirjoitin. Tuohon viiteen vuoteen mahtuu paljon – niin siviili-, työ-, kuin blogielämään.

Ettehän vain luule, että blogisynttärit olisi unohdettu? Aloitin blogisynttäreiden järjestelyt jo syyskuussa. Joskus vain käy niin, että yritysmaailmoissa tapahtuu suuria muutoksia, joiden seurauksena suunnitelmat menevät uusiksi – joskus aika viime tingassakin. Tällaista sattuu, mutta ei haittaa. Järjestelyt synttäriviikkosta on aloitettu uudelleen, uusin suunnitelmin. Vielä en tiedä ihan tarkkaan, että mille viikolle ne ajoitan, mutta lähiaikoina. Haluan juhlia blogisynttäreitäni ja haluan teidät mukaan synttäriviikolle. Vielä en paljasta yhtään enempiä, koska vielä on asioita kesken.

Koska tänään on virallinen synttäripäivä, niin olisiko mitään ideaa, jos muistelisin vanhoja? Mistä kaikki lähti, mitä vuosien varrella on tapahtunut ja missä ollaan nyt?

Blogini lähti siitä, kun rohkaistuin vaihtamaan alaa. Olin hoitovapaalla ja uskaltauduin lähteä tavoittelemaan unelmaani, josta olin haaveillut teini-ikäisestä asti. Halusin meikkaaja-maskeeraajaksi. Päätin aloittaa blogin siihen rinnalle, koska veri veti takaisin kuvaamaan ja tekemään ohjeita ja jakamaan vinkkejä muille. Olen aikaisemminkin kertonut, että toimin 2000-luvun puolivälissä jokusen vuoden hääsivuston ylläpidossa ja sivuston keskustelufoorumin moderaattorina. Eli sisällön tuottaminen, avuliaisuus ja verkkopersoonana oleminen ei ollut uusi asia. Minulla oli kasoittain kuvamateriaalia blogiani varten, mutta blogilta puuttui nimi. Olin tuohon aikaan juuri 28 vuotta täyttänyt. Olin melkoinen glitter girl ja kaikessa sai olla bling-blingiä. Kun eräs yö olin unen ja valveen rajamailla, säpsähdin hereille ja mielessäni huusin GLITZ & GLAM! Olin vihdoin keksinyt blogilleni nimen, joka kuvasi mielestäni minua, oli lyhyen ytimekäs ja tarttuva. Siitä se sitten lähti seuraavana aamuna. Päivä oli 3.2.2011, kun valmistelin blogini ja julkaisin ensimmäisen postaukseni.

Tuo ensimmäinen postaukseni löytyy täältä. Sanotaanko näin, että sisällöntuottajana ja kuvaajana olen kehittynyt hurjasti. Kynsitaiteilijana olen ottanut järkysti takapakkia. Katson tässä silmät pyöreinä, että olenko oikeasti joskus osannut leimata kynsiä noin hyvin?

Järjestin heti blogin aloitettuani arvontaa, jotta saisin vähän houkuttelevuutta ja mahdollisesti haalittua lukijakuntaakin. Uskomatonta, mutta blogiini löysi heti yllättävän paljon kävijöitä ja lukijoita liittyi seuraajiksi. Onko siellä ketään sellaista, joka jo ensimetreilläni oli lukijoitani? Tai tiedänhän minä, että on ainakin muutama.

Noin 1,5 kuukautta vanha blogini sai yhteistyökumppanin (Pretty.fi) ja tein ensimmäisen tuote-esittelyn ”saadusta” tuotteesta. Ainut vaan, että en postauksestani löytänyt mainintaa, että olin saanut tuotteen. Tuohon aikaan ei vielä ollut kaikki niin selvää ja vasta-alkajalle eivät käytännöt ilmeisesti olleet tuttuja. Sen muistan vieläkin, että minua pelotti, että minun luullaan valehtelevan, koska tuote on saatu, mutta en kyllä löydä siitä saadusta mitään mainintaa. 😀 Postaukseni löytyy täältä. Muuten olen edelleen samaa mieltä tuosta tuotteesta.

Kesällä 2011 sitten valmistuin. Minullahan oli näyttötyöt, jotka kävi kuvaamassa ammattilaisvalokuvaaja. Tuo kuvaaja tykästyi luovuuteeni ja työni jälkeen, että tarjosi minulle heti yhteistyötä.

Siitä alkoi yhteistyö, yhteiset työkeikat ja ystävyys tämän hymyileväisen valokuvaajan kanssa. Me tosiaan ystävystyttiin Sofia Virtasen kanssa hyvin nopeasti. Oli hassua, että olimme tavanneet muutamia kertoja ja tuntui, kuin olisimme tunteneet ikuisuuden. Emme ehdi näkemään usein, jos meillä ei ole yhteisiä työjuttuja, emmekä ehdi soittelemaankaan, kuin jos toiselle on työasiaa (toki samalla höpötellään muutakin), mutta jotenkin tuntuu kuin vuosien takaiselle ystävälle soittelisi. Uskon, että olemme Sofian kanssa sellaisia sielunsiskoja. Emme tarvitse yhteisiä muistoja lapsuudesta asti, emmekä jatkuvaa yhteydenpitoa, mutta jokin yhteys meillä on. Aikuisiällä ihan uusi kokemus tällainen ystävystyminen.

Valmistumiseni jälkeen Sofia nappasi minut mukaan Chicks’n’Cars -kalenteriin. Kuvassa on muuten ihana Eevi, joka tuli monille sittemmin tutuksi Suomen Surkein Kuski -ohjelmasta.

Kuva: Juha Metso

Elokuussa 2011 pääsin Kotkan kaupunginteatterille toiseksi kampaaja-maskeeraajaksi. Hyppäsin isoihin saappaisiin pystymetsästä. Proggikseni oli Cabaret musikaali. Sen jälkeen onkin sitten ollut muutama muukin.

Kuva: Jussi Kivimäki

Loppuvuodesta 2011 oli kauneusbloggaajien ensimmäinen miitti. Minä, Piece of Panda -blogin Panda, Tyttö ilman helmikorvakorua -blogin Sonia, Lovely Lenore’s -blogin Lenore ja Shiny Nail Art -blogin Shiny laitoimme parastamme, kun järjestimme suurta miittiä. Huh, meillä oli aivan älytön homma ja vedimme kyllä sen verran yli järjestelyissä, että paremmaksi oli vaikea enää vetää. Meillä oli mm. Kristiina Wheeler esiintymässä. Tuosta miitistämme voitte käydä lukemassa täältä. Tuon miittimme jälkeen alkoi kauneus- ja kosmetiikkabloggaajille satelemaan kutsuja PR-tilaisuuksiin ja firmat kiinnostuivat tästäkin blogigenrestä. Yhteistyöt alkoivat yleistyä blogeissa.

Kuva: One of Beauty’s Daugters -blogin Henna

Tapasin tuolloin myös idolini Mariela Sarkiman. Ollaan mekin vähän muututtu reippaassa neljässä vuodessa. Nyt sitten olemmekin törmäilleet jatkuvasti ja on niin, että Mariela ”Fabulous” Sarkima tulee minua moikkaamaan, jos näkee jossain. Viimeksi I love me -messuilla, kun meikkasin messuilijoita LivBoxin pisteellä, niin Mariela tuli huikkaamaan moikat. *fangirl moment*

Vuonna 2012 aloitin yhteistyön Love It! -verkkokaupan kanssa. Tein heille meikkivideoita. Videoilla teen meikit malleille ja samalla selostan ohjeita. Videothan eivät olleet minun kuvaamia, eikä editoimia.

Alkuvuodesta 2012 Glitz & Glam sai ensimmäisen ehdokkuutensa. Aika hyvin vain vuodenikäiseltä blogilta. Ensimmäiseen gaalaan tuli panostettua ihan sata lasissa. Oli se niin huikeaa silloin. Kaikki oli niin uutta ja jännää.

Keväällä 2012 hain bloginkin kautta malleja seuraavaan Chicks’n’Cars -kalenteriin. Pidimme myös pari casting-tilaisuuttakin. Vuoden 2013 kalenteri oli tyttöjen stailauksen osalta täysin minun vastuulla. Tuo kalenteri sitten jäi meidän viimeiseksi, koska yksinkertaisesti ei enää rahkeet riittäneet kuvaajalla, eikä minulla, joten päätimme haudata hyväntekeväisyyskalenterin. Kilpailijoita ilmestyi suurella rahalla ja markkinoinnilla, joten meidän oli aika siirtyä syrjään.

Kesällä 2012 aloitin oppisopimuksella opiskelun parturi-kampaajaksi. Se oli hyvin rankkaa aikaa, sillä tein lisäksi töitä Kotkan kaupunginteatterilla, kirjoitin blogia ja elin perhe-elämää. Niin ja kaiken lisäksi olin raskaana tuohon aikaan. Masu hyppäsi aika valtavaksi ihan alkumetreillä. Esikoistani varttuessa masu pysyi pienenä ja kompaktina viimeisiin viikkoihin asti. Nyt kun muistelen taaksepäin, niin mietin, että miten helvetissä pystyin siihen kaikkeen, missä olin? Sillä…

Kuva: Sofia Virtanen

Suunnittelin ja konsultoin Haminan kesäteatterille maskit ja kampaukset Linnunradan Laidalla -musikaaliin.

Ja syksyllä assaroin Leijonasydän -elokuvassa. Sanotaanko näin, että raskasta aikaa raskaana olevalle. Eipä minua kotona pahemmin näkynyt.

Marraskuussa jäin sitten äitiyslomalle. Jouluaattona 2012 alkoi olemaan jo todella tukala olo.

Joulupäivänä 2012 tuli sitten lähtö synnärille ja jo seuraavana päivänä minä halusin kotiin vauvamme kanssa jatkamaan joulua, joka tuoreella isosiskolla jäi vähän puolikkaaksi. Onneksi ei vielä aattona tullut h-hetki.

Keväällä mieheni vei minut 30-vuotislahjaksi Pariisiin. Postailin tänne blogiinkin paljon Pariisista. Se kaupunki oli just niin ihana, kuin olin sen kuvitellutkin. Yksi haaveni oli toteutunut.

Alkuvuosi 2013 meni rauhallisesti. Olin 4-vuotiaan tytön ja pienen poikavauvan äiti. Kesällä 2013 Indiedays kutsui Inspiration -yhteisöönsä. Liityin mukaan. Tuohon aikaan Inspirationissa oli vähemmän blogeja.

Kuva: Sofia Virtanen

Menimme miehen kanssa kesällä uudestaan naimisiin. Uusimmille lukijoille pikahuikkaus, olemme pari, joka on mennyt toista kertaa naimisiin. Olemme olleet vuoden erossa aikaa ennen lapsia. Seurustelumme aloitimme kesällä -98, joka varmasti selventää paljon, että miksi ollaan erottu ja palattu yhteen.

Loppukesästä 2013 palasin työelämään. Palasin kampaajaopintojen pariin, että Kotkan kaupunginteatterille. Tuolloin proggikseni oli Piaf. Myös vuosi takaperin kuvattu Leijonasydän sai ensi-iltansa. Sain tietenkin kutsun kutsuvierasensi-iltaan, jossa olivat kaikki näyttelijät ja työryhmä Dome Karukoskineen.

Tuon syksyn aikana kamelin selkä napsahti. Kun huomasin itkeväni aamuisin töihin mennessä, oli aika tehdä jotain. Pidin pitkään kaikkea sisälläni. Olin jo edellisen vuoden aikana kovilla. Lopulta aloin puhumaan ääneen asioita ja minua alettiin kannustamaan ratkaisuun… ratkaisuun, jossa päätin lopettaa kampaajaopiskelut. Minä paloin loppuun. Liikaa vastuuta, liikaa kaikkea, liian perfektionistille. Se oli sellainen monen asian suma, joka tuon minulle aiheutti. Mutta se suurin rasittaja piti poistaa elämästäni ja se oli opiskelu. En kerta kaikkiaan kestänyt 1. vuoden opiskelijana tehdä töitä, joita vasta 3. vuoden opiskelijat alkavat opiskelemaan omissa tahdeissaan ohjauksessa. Taisin tuosta vähän vihjata postauksessa, jossa kerroin lopettavani opiskelut. Myöhemmin syksyllä kerroin, että olen joskus ollut vaikeassa masennuksessa ja taisin kertoa olevani uudelleen masennuksessa, mutta en onneksi ollut yhtä vakavassa, kuin syksyllä 2010.

Loppuvuosi meni aikalailla itseään parannellessa. Oli vähän iloakin mukana, sillä blogini sai Indiedays Blog Awards -ehdokkuuden.

Kun vuosi vaihtui 2014, aloin tuntemaan elpymisen merkkejä itsestäni. Elämänilo ja halu kehittää ja tehdä jotain lisääntyi. Lähdin kehittämään itseäni bloggaajana. Ostin jalustan ja kaukolaukasimen, jotta saisin meikkikuviini uusia kuvakulmia, kuin käsivaralla räpsityt. Halusin lähteä kehittämään blogini visuaalista puolta, joka oli tähän asti ollut aika… no sanotaan suoraan, surkeaa! Kun kehittyy, sitä innostuu ja kehittyy lisää. Olin jälleen back! Olin jälleen itseni. Pienin askelin, mutta kuitenkin.

Alkuvuodesta 2014 otin myös Instagramin käyttööni. Olen aika surkea instagrammailija. Olen toisinaan aktiivinen ja toisinaan en. Nyt on taas se kausi, kun olen aika flegmaattinen siellä puolella. Ehkä kevät saa minut jälleen intoutumaan?

Elokuussa 2014 aloitin yhteistyön LivBoxin kanssa ja aloin tuottamaan heille tutoriaaleja. Sillä tiellä ollaan edelleen, ja olen nyt LivBoxin pääyhteistyöbloggaaja.

Hankin samoihin aikoihin kunnon studiovalot ja tein kuvausstudion lapsuudenkotiini. Nyt kuvailen meikkikuvia ja videoitani vanhassa huoneessani.

Loppukesä menikin suuritöisen Ilo Irti! -revyyn parissa. Tykkäsin tästä proggiksesta ihan älyttömästi. Onko siitäkin tosiaan jo 1,5 vuotta, kun päästimme ilon irti?

2014 sain jälleen ehdokkuuden vuoden Inspiroivimmaksi blogiksi. Tällä kertaa vain 10 eniten ehdotettua pääsivät ehdolle.

Keväällä 2014 aloitin hiusten vaalennusprojektin, joka muuttui kesällä 2014 haaveeksi beigestä ja syksyllä tavoite karkasi, sillä halusin granny -hiukset. Vuodenvaihteessa 2014-2015 projekti oli tässä jamassa. Matka oli vielä pitkä siihen, mitä nyt olen.

Alkuvuodesta 2015 sitten kerroinkin Glitz & Glamin ensimmäisestä muutosta, sillä uusi portaali oli avautumassa – Purkkimafia. Siitä on ihan pian tasan vuosi, kun Glitz & Glamista tuli portaaliblogi.

Tein ensimmäisen oman videon. Päätin lähteä kehittämään itseäni videoiden teossa ja tuoda ne tukemaan bloggausta. Aika vähälle ne kuitenkin ovat jääneet, sillä omalle kanavalleni olen nyt julkaissut neljä videota ja LivBoxille olen tehnyt… ööö… kaksi vissiin. Mutta tätä puolta tulen kehittämään vuonna 2016 ja videoita tulee lisää.

Olin ahkera bloggaaja edelleen ja lähdin kehittämään itseäni bloggaajana uudella tavalla. Koin ja koen edelleen, että portaalissa bloggaavana minun tulee ollakin sen tasoinen. Aloitin 5 parasta -sarjan, joka ilmestyy aina sunnuntaisin. Kohta siitäkin on vuosi.

Kaikenlaisten vaiheiden kautta, vihdoin saavutin sen harmaan hiusvärin.

Portaalissa bloggaavana olen päässyt tekemään kivoja kampanjoita. Syksyllä minut valittiin yhdeksi I love me -messujen viralliseksi bloggaajaksi. Myös LivBox pyysi heidän pisteelleen meikkaajaksi, joten suostuin. Tiukka oli aikataulu messuviikonloppuna, mutta kivaa oli.

Vuonna 2015 Indiedays uudisti Blog Awardsejaan ja ehdokkaiden tuli itse asettua ehdolle. Tällä kertaa pääsin mukaan gaalailuun, joten nappasin tällä kertaa miehen mukaani ja lähdimme viettämään laatuaikaa kaksistaan Helsinkiin.

Loppuvuodesta 2015 Glitz & Glam muutti tänne Bellablogien puolelle. Oli vähän haikeaa lähteä niin tuttujen bloggaajien ympäröimästä portaalista vähän tuntemattomampien bloggaajien porukkaan. Hyvin olen kotiutunut ja hiljalleen tutustunut naapureihini. Osahan oli tuttuja ennestään.

Aika paljon mahtuu viiteen vuoteen, vai mitä? Olen saanut toisen lapsen, täyttänyt 30, mennyt naimisiin, valmistunut koulusta, saanut unelmatöitä, aloittanut opiskelun ja keskeyttänyt sen jne. On ollut ehdokkuuksia, gaaloja, PR-tapahtumia, muuttoja blogiportaaliin ja kaikkea mahdollista. Olen itkenyt ja iloinut, olen ollut masentunut ja energinen, olen halunnut halata kaikkia ja kadota peiton alle…

Tätä kaikkea on tapahtunut ja näkynyt täällä Glitz & Glamissa viiden vuoden aikana. Ihan kaikkia highlightejani en edes saanut mahtumaan tähän postaukseen, joten tiukalla karsinnalla olen viiden vuoden kohokohdat ja suurimmat tapahtumat nostanut esiin.

Tänään vain virallisesti ”kahvitellaan” ja fiilistellään 5-vuotiasta Glitz & Glamia, myöhemmin sitten juhlitaan. Varautukaa siis synttäriviikkoon, joka on lähiviikkojen aikana. Siellä saattaa olla yllätys, jos vaan kaikki menee nyt nappiin.

Kippis ja kulaus! Toivottavasti olette viihtyneet sen ajan, jonka olette mukanani kulkeneet. Toivottavasti pystyn olemaan jatkossakin kiinnostuksenne ja aikanne arvoinen bloggaaja. Kiitos ja halaus kaikille teille! <3

 Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa