Bloggaaminen on välineurheilua
Oletteko koskaan miettineet millä laitteilla ja ohjelmilla bloggaajat tuottavat postauksia? Tänään kerron ja esittelen millä peleillä ja vehkeillä Glitz & Glamia tehdään.
Ensimmäinen ja ehkä kuitenkin tärkein on blogin kirjoittaja.
Kirjoittajan tulisi olla kiinnostava, hyvä kirjoittaja, sitoutunut blogiinsa ja jollakin tavalla ”tarpeellinen” lukijoilleen. En tiedä täytänkö näistä mitään, mutta yritän ainakin.
Seuraavaksi taitaa tulla ne välineet, joilla blogia tehdään.
Tietokone, älypuhelin tai tabletti. Minulta löytyy kaikki, mutta blogiani työstän tietokoneellani.
Tälläisellä tietokoneella olen reilun vuoden blogiani työstänyt. Aloittaessani Glitz & Glamia minulla oli kehnompi läppäri. Valitin usein miehelleni, että koneesta meinaa loppua potku, kun kuvia on niin paljon. Sain mieheltäni toissa jouluna suureksi yllätykseni uuden läppärin. On sitten sellainen peli, että ei lopu potku ihan heti kesken. Pakko kyllä kehua, sillä minulla on lukematon määrä ohjelmia ja kansioita auki ja nettiselaimessa kymmeniä välilehtiä auki samanaikaisesti. Kuvia koneella on tuhottomasti, mutta vieläkään ei kone ole nikotellut. Pakko tunnustaa sekin, että en ole kertaakaan tämän reilun vuoden aikana tyhjännyt sivuhistoriaa. Täytyisi kyllä tyhjentää, ettei ala kohta jumittamaan.
Tietokoneeni on HP EliteBook 8560p. Suosittelen lämpimästi. Ihan huippu!
Yhden huonon puolen olen koneestani löytänyt. Näppäimistöstä kuluu kirjaimet pois. Mieheni vaihtoi juuri minulle uuden näppäimistön nappulat, sillä vanhasta ei näkynyt enää kuin ne suomenkielessä harvemmin käytettävät kirjaimet. Muut kirjaimet olivat kuluneet kokonaan tai lähes kokonaan pois. Uudet nappulat ovat olleet nyt pari viikkoa ja jo nyt T -kirjain alkaa hävitä. Syynä on varmaankin kova rasitus ja pitkät kynnet.
Onneksi on sen verran monta tuntia tullut elämäni aikana kirjoiteltua tietokoneella, että kirjaimien paikat ovat lihasmuistissani. Tästä syystä pystyin kirjoittelemaan pitkään tämän näköisellä näppäimistöllä.
Käyttöjärjestelmänä Windows 7. Tiedän, että todelliset nördet sylkee nyt päälleni, mutta Windowsia minä olen oppinut käyttämään.
Sitten haluan esitellä mahtavan hiireni! Hyvä hiiri helpottaa ja nopeuttaa työskentelyssä… ja säästää hermoja.
Langaton hiiri, joka toimii millä pinnalla tahansa. Toimii jopa lasin päällä. Jos tökkivät hiiret ärsyttää, niin suosittelen Logitechin Anywhere MX -hiirtä. Et pety. Voin käyttää hiirtä vaikka omaa reittäni vasten. Skrollaukseen voi valita nopeasti ja herkästi rullaavan tai sen hitaamman, josta kuuluu se skroll, skroll, skroll. Minä tykkään nopeasta ja herkästä skrollista.
Kamera
Jonkinlainen kamera on tärkeä bloggaajalle, jos blogi esittelee jotain bloginpitäjänsä tekemää tai blogin on tarkoitus esitellä kuvin asioita bloggaajan elämästä jne. Minulla on nykyään kaksi kameraa. Suurempi järjestelmäkamera ja pienempi pokkari kokoinen järjestelmäkamera.
Tämä kamera on uusi. Nikon 1 J2. Pienempi järkkäri tuli hankittua sen vuoksi, että suurempi Canon 450D on hankala matkoilla ja vapaa-ajalla. Se on suuri, eikä mahdu minnekään. Tällä Nikonilla kuvattuja kuvia tulee näkymään Glitz & Glamissa. Erityisesti silloin, kun olen lähtenyt reissun päälle, eli olen matkoilla tai esim. kutsuttuna jonnekin tilaisuuteen.
Nikonin mukana tuli kaksi objektiivia. Lyhyempi vr 10-30 mm ja pidempi vr 30-110 mm.
Tässä on kamera, jolla on kuvailtu reilu 2 vuotta. Oikeastaan kaikki kuvaamani kuvat Glitz & Glamissa on kuvattu tällä Canon EOS 450D. Muutama hassu vanha kuva on otettu meidän vanhalla pokkarilla ja nekin on kuvattu aikaa ennen tätä Canonia.
Canoniin minulla ei ole kuin yksi objektiivi, enkä hankikaan toista, sillä en tiedä miten monta vuotta kamerani enää kestää. Joten jos ostan uuden kunnon järkkärin, niin ostan sitten siihen vaihto putken (objektiivin). Canonin objektiivi on is 18-55 mm.
Täällä pimeässä Suomessa tarvitaan myös salamavaloa kuvaamiseen. Olen käyttänyt kotimme valoja ja Canonin salamavaloa kuvatessa silloin, kun luonnonvaloa ei ole tarjolla.
Minulla on Canoniin erillisiä salamavaloja. Näillä sitten saa pilkkopimeässäkin kuvailtua ja valon eteen saa valittua erilaisia pehmentäjiä. En ole vielä kertaakaan käyttänyt näitä kunnolla, mutta aloin vasta nyt hieman treenaamaan näidenkin käyttöä. Nämä salamavalot on ollut meillä yhtä kauan, kuin kamerakin, mutta niiden olemassa olo on tullut unohdettua. Nyt on aika mennä eteenpäin opettelussa ja alkaa käyttämään näitäkin tarpeen vaatiessa.
Kuvat, joissa esiintyy Canonin kamera, on otettu uudella Nikonin pokkarijärkkärillä. Ihan hyviä kuvia silläkin saa.
Kuvatut kuvat menee muistikortille, josta ne siirrän tietokoneelle. Muistitikkujakin joskus tarvitsen, mutta harvemmin blogia varten. Muistikortteja on kaksi, mutta tietenkin toinen on kamerassa tätä kuvaa ottaessa.
Kuvat koneelle…
Minulla on aivan järjetön määrä kuvia koneella.
Alkaa kuvankäsittely.
Reilun vuoden minulla on ollut kuvienkäsittelyssä käytössä Adobe Photoshop Elements 10. En vieläkään osaa ottaa kaikkea sitä hyötyä ohjelmasta, minkä se tarjoaisi, mutta treenataan, treenataan.
Ensimmäisen vuoden käsittelin kuvani (siis rajasin pelkästään) Paint.NET:llä. Sitten mieheni latasi koneelleni tämän Adobe Photoshop Elements 10 -kuvankäsittelyohjelman. Noh, enhän minä ressukka osannut muuta, kuin rajata ja näin mentiinkin pitkään. Jossakin vaiheessa tajusin alkaa säätelemään kirkkautta ja tarpeenvaatiessa kontrastiakin. Alkuvuodesta päätin vihdoin paneutua kuvien käsittelyyn ja opetella sitä hieman enemmän. Opettelin myös tekemään uudenlaisia rajauksia, jotka tekevät kuvista kiinnostavampia.
Koska kuvia on hirvittävä määrä ja kaiken aikaa lisää tulee, niin minulla on myös ulkoinen kovalevy, mutta se ei vielä ole käytössä, vaikka kiinni koneessa onkin. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa siirtämään kuvia ulkoiselle kovalevylle.
Kuvien ajaminen bloggeriin.
Sitten alkaakin postauksen kirjoitusvaihe. Minulla on tapana ajaa aina ensin kuvat bloggeriin ja sitten aloittaa kirjoittaminen. Olen visuaalinen ihminen, joten tarvitsen kuvitusta avukseni, jotta kirjallinen puoli luistaa. Joskus olen joutunut aloittamaan kirjoittamisen ilman kuvia ja olenkin ollut ihan hukassa.
Tässä vaiheessa menee joskus puoli tuntia ja joskus useita tunteja. Keskimäärin kirjoittamiseen minulla menee 0,5-2 tuntia. Kynsipostaukset on nopeita ja tuotearvostelut vie paljon aikaa, koska etsin tietoa tuotteesta ja luen löydöksiäni. Pohdin vielä monelta kannalta tuotetta ja kirjoitan ajatuksiani. Joitakin postauksia teen päiviä! Tämän postauksen teko kaikkinensa on vienyt paljon aikaa.
Muut laitteet ja SOME.
Siinä on minun puhelimeni. Nokian Lumia 800. En käytä kännykkää, kuin puheluiden soittamiseen ja joskus pakosta tekstareihin. Muutaman kuvan olen sillä räpsässyt, mutta en käytä kännykän kameraa kuvailuun blogia varten. Käyn lukemassa saatuja kommentteja ja julkaisemassa niitä, kun olen reissun päällä, mutta en vastaile niihin, koska inhoan kirjoittaa mitään kosketusnäytöllä.
Sitten tietysti on oltava nykyajan trendin mukaisesti SOMEssa, eli sosiaalisessa mediassa. Glitz & Glam löytyy Facebookista. Joten sinne *klik klik*, jos et vielä ole käynyt tykkäämässä. 😉 Kun 200 tykkääjää tulee täyteen, niin arvon jotain pientä kivaa kaikkien tykkääjien kesken. Facebook ei jostain syystä taas julkaise automaattisesti postauksiani, mutta selvittelen ongelmaa edelleen. Ei vain aina jaksa paneutua ongelmaan kunnolla, kun tunnissa ei ole saanut ratkaistua sitä, niin iskee armoton v… suuttumus. ;D Sitten tarvitsee antaa hermojen lepäillä viikon, kaksi tai kuukausia, että jaksaa taas kiinnostua ratkomaan teknisiä probleemia. Julkaisen Glitz & Glamin Facebook -sivustolla milloin mitäkin. En viitsi kuitenkaan jatkuvasti täyttää kaikkien tykkääjien seinää, sillä jokainenhan tietää, että kaikki ärsyttää kaikkia Facebookissa. ;D Joten hillitysti siellä seinää täyttelen. Jos toiveita, että enemmänkin siellä sanoisin jotain, niin tietty sekin onnistuu.
Vielä en ole Twitterissä tai Instagramissa, eikä ole Glitz & Glam -blogikaan. Olen niin pudonnut kehityksen kelkasta, että en oikein kunnolla ymmärrä ko. sosiaalisen median ideaa.
Ihan naurattaa tämä välineurheilu, millä minä blogiani teen. Olen tosiaan harrastaja, mutta vermeet on, kuin ammattibloggaajalla. Vähempikin riittäisi ja vähemmälläkin tulisi toimeen. Jos mieheni ei olisi sellainen kaikesta tekniikasta ja ”hilavitkuttimesta” kiinnostunut, niin ei minullakaan olisi tälläisiä pelejä, joilla blogia tekisin. Minä vain tyydyn napisemaan jos joku ei toimi niin hyvin, kuin haluaisin, mutta mieheni taas hakee aina kehittyneestä tekniikasta ratkaisua ongelmiin. Vähän niinkuin minä ehostuksessa. Joku napisee ongelmakohtaa itsessään, joten minä keskityn ratkaisemaan hänen ongelmansa ehostustavalla tai oikealla tuotevalinnalla.
Nyt siellä joku ”nörde” nauraa minulle, kun on kaikenlaista välinettä ja ohjelmaa ja silti blogi näyttää tältä. 😀 Selitys on se, että en vielä osaa ottaa sitä kaikkea hyötyä näistä, mutta opettelen hiljakseen.
 |
| Kuva: Mikko Jokisalo/JokisaloArt |
Tietysti kosmetiikka- ja meikkibloggaajat tarvitsevat sitä arsenaalia, mistä kirjoittaa ja kuvata, mutta se on toinen juttunsa. Siitä saa jo ihan oman aiheensa postausta varten. Jospa kirjoittelisin siitä sitten joskus aivan oman postauksensa. Tämä esitteli sitä teknistä puolta blogin tekemisessä ja se sisältö puoli sitten omaansa.
Järkyttikö tekniikan määrä vai onko aika njääh, näkisitpä minun laitteeni ja ohjelmani?
Kommentit
Heidi B: Juuh. Taidan vaihtaa noiden 10-30 vr tilalle vr 10-30 mm, niin ei aiheudu väärinkäsityksiä tai ihmetystä. 😀
Kommentit
En ymmärrä miten joillakin ei kulu näppiksen kirjaimet yhtään :D? Minulla kului jo ensimmäisien kuukausien aikana kun läpyskän ostin niin kirjaimia pois, nyt kirjaimia näkyy enää muutama. Uusia näpysköjä en ole hankkinut sillä tiedän kaikkien nappuloiden sijainnit ulkoa.
Kukaan ei koskaan konettani samassa tilassa lainaa, nimenomaan miljoonien typojen takia koska kirjaimia ei näy ;P. Hahaa.
Some-sana hihittää vieläkin, samoin kuin Soneran iHana Iphone -mainokset bussipysäkeillä! iiiiHana!
Panda: En minäkään. 😀 Onneksi ne kirjaimien paikat oppii muistamaan.
En ole nähnyt Soneran mainoksia, kun en bussipysäkeillä ole ollut, mutta kuulostaa hauskoilta mainoksilta. Alkoi jo tässä naurattamaan. 😀
Hahaa, mua kanssa naurattaa noi iHana iPhone mainokset :–D
Paljon on kaikenlaista apuvälinettä blogin pitämisen helpotukseksi (tai vaikeutukseksi). Mä olen itse surkea kaikkien kameroiden ja ohjelmien kanssa. Glitz & Glamista tykkään, koska sulla näyttää olevan homma haskassa noiden kanssa kaikin puolin 🙂 Helpottaa varmasti, kun mies on kiinnostunut elektroniikasta ja osaa auttaa tarpeen vaatiessa.
ps. Miks joka blogissa nyt vilahtelee älypuhelimia, kun mulla on hirveet vieroitusoireet (rikoin vahingossa omani). Se oli niin suuri apu blogin suhteen :'(
Mulla ei näppäimet oo kuluneet yhtään tästä pöytäkoneen näppiksestä (joka muuten on muotoiltu sopimaan erityisesti 10-sormijärjestelmälle), mutta enpä kyllä ikinä niitä tarvitse kun on tämä näppärä kymmensormijärjestelmä jonka mukaan kirjoitella 🙂
Mulla on kaksi juttua, jotka mun pitäisi blogia ajatellen tehdä: ostaa uusi kamera (”minijärkkäri”) ja opetella kuvankäsittelyä. Nyt blogini kuvat ovat tyydyttäviä, mutta eivät kelpaa mulle. Itsekin selaan mieluummin blogeja joissa kuvat ovat hyviä, joten harmittaa kun oma blogi ei vastaa edes omia odotuksia/vaatimuksia 🙁
Satu: Sonera keksii usein hyviä mainoskampanjoita.
No kiitos, kiva kuulla. 🙂 Mutta kuten meikkaamisessa ja hiusten käsittelyssä, niin myös blogggaamisessa ja kuvaamisessakin, että ikinä ei tule valmiiksi ja osaa kaikkea. Opettelen niin montaa asiaa yhtä aikaa, joten oma kapasiteettini on koetuksella. Sitten se oppiminen meneekin aina jollakin osa-alueella isolla harppauksella ja sitten on taas seesteisempi hetki.
Kyllä! Mieheni kiinnostus laitteisiin on minulle suuri apu. Kuten myös tietoteknisissä ongelmissa. Ainoastaan bloggeria hän ei tajua yhtään, joten ongelmat bloggerissa on sellaisia, joihin en saa apua muista, kuin kanssasisarista. 🙂
En voi sille minkään, että vieroksun älypuhelimia. Inhoan niillä tekstarin kirjoittamista! Ikävöin tavallista vanhaa näppäimistöä tekstaillessa.
Meneekö puhelin takuuseen vai rikoitko niin, että takuu ei korvaa? :/
Just ostin toisen näytön, mutta se on liian keltainen vaikka kuinka säätäisin väritasapainoa. No, helpottaa silti kun voi pitää kahta ikkunaa auki.
Salama mun pitäis ostaa. Otan kyllä taas suurimman osan kuvista pokkarilla, koska siinä on talvella parempi valkotasapaino kuin digijärkkärissäni ja parempi makrokuvaus.
Mä tarttisin uuden koneen kohta puoliin. Toi on jo kuitenkin… öö, no kaks vuotta vanha. 😀 Mut alkaa jumittamaan! Ei se neljää vuotta pidempää ainakaan kestä. Tai siis se ei riitä mulle.
Elisa: Mä en käytä 10-sormijärjestelmää, mutta useampaaa sormera ja näpyttelen melko nopealla tahdilla, kun vauhtiin pääsen. Enhän minä katso näppäimistöä kirjoittaessa juuri ollenkaan. Mutta olihan se aikoinaa: M, missä M on? *painaa etusormella* O, missäs se on? Ei, ei löydy… Tuossa! *painaa O* ja sitten vielä I… ööh, se oli tässä jossain. Aah, tuossa! *painaa I* 😀
Aluksi mun kuvat oli huonoja. Laatu oli hyvä, mutta muuten huonoja. Sitten yritin kehittyä ja saavutin tyydyttävän tason. Nyt kuvat on ihan jees, mutta opeteltavaa on vieläkin, jotta saavutan tason, että olisin edes tyytyväinen itseeni. Tosin minulla on niin korkea vaatimustaso itselleni, että ei sillä tasolla ikinä pääse täysin tyytyväiseksi.
Sun tarvitsee vain päättää ottaa se aika treenaamiselle ja sitten vain hups, tapahtuu oivalluksia ja edistymistä.
Kuva monesti kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa. Erityisesti visuaaliset ihmiset viehättyvät hyvistä kuvista.
Bloggaaminen on opettanut minua lukemattomissa asioissa. Loistava harrastus!
Sonia: Nörtti! 😀 Miehellänikin oli joskus kaksi näyttöä rinnakkain. 😀 Nyt hänellä on läppäri ja pöytäkone. Meillähän on Millalla pelikoneena omaläppäri, josta loppu potku pari vuotta sitten. Nörttiperhe tässä hei! 😀
Joo, ei koneet paria vuotta enempää huippuina kestä, ellei viritä lisää. Tämän hetkinen koneeni on sen verran huippis, että ei parissa vuodessa jää mopoksi. Tässä minun vuoden vanhassa koneessani on hinta tippunut about 800 euroa, joten se kertoo siitä, että parempia on tullut markkinoille. Toki hintaa näillä edelleenkin on, mutta on huikea hinnan pudotus tullut vuodessa. :O
Hitto, pitänee itsekin tehdä tällainen postaus! Tosin, mulla ei kyllä ole käytössä kuin läppäri ja rakas Nikonini, johon ei ole edes lisäsalamaa, sekä kolmijalka Nikonille. Kamerajalusta on muuten ehkä tärkein välineeni heti läppärin jälkeen. Jalustaa käyttäen saa pokkarillakin uskomattoman hyvälaatuista kuvaa.
Mut on pelastanut se, että olen opiskellut kuvankäsittelyä niin web- kuin painopuolella yhteensä noin kaksi vuotta. Eli tiedän kikat, miten saa pahimmankin kuvan pelastettua. Tosin, en mäkään saa jotain ihan persauksilleen mennyttä kuvaa täydelliseksi. Mutta värienhallinnasta tiedän (ja värienhallinta on oikeasti ihan järkyttävän vaikeaa. Värien toistumiseen oikein vaikuttaa KAIKKI).
Haaveena olisi joskus kalibroida oma näyttö KUNNOLLA. Siihen vaan tarvitsee erillisen masiinan, joka maksaa maltaita.
Ps. Mulla ei ole kulunut lainkaan näppiksen kirjaimet. Mitä teen väärin?!?! 😀
Milla: Mulla ei ole jalkaa ja olen kyllä meinannut, että se on vielä saatava.
Mä olen vain harjoitellut itsenäisesti vain kokeilemalla kuvankäsittelyä. Olen kyllä miettinyt, että pitäisi joskus sitten mennä jollekin kansalaisopiston kurssille. Jos joskus olisi aikaa. Nyt ei kyllä ole mahdollisuuksia. Niitä olisi kuvauskurssejakin. Varmasti saisin niistä uutta oppia ja vinkkiä.
Et tee mitään väärin. 😀 Sulla on sellainen näppis mistä ei kirjaimet kulu. Tämä on minun ensimmäinen näppäimistö missä ei kirjaimet kestä, kuin hetken. 😀
Jos aiot pysyä Canonistina jatkossakin, aika huoleti voit uuden linssin ostaa – en tiedä onko jotain poikkeuksia, mutta aikalaillahan noihin kaikkiin käy samat putket. Mulla on tuo sama Canon (aktiiviharrastajanakaan en ymmärrä kaivata parempaa – kamera pystyy vieläkin parempaan kuin omat kykyni), ja siihen sopii ainakin kaikki duunini pro-putket (lainailen niitä vähän salaa joskus). Linssivalikoima kyllä monipuolistaa kameraa tosi paljon.
Mun näppiksen kirjaimet ei oo kulunut yhtään, vaikka aika kovalla käytöllä ovatkin. Kone alkaa kai olemaan 2 vuotta vanha, jos oikein muistan ja ei oo mitään ongelmia ollut.
Mun blogin heikkous (omasta mielestä) on just kuvat. Kamerana mulla ei oo kun ihan perus digipokkari ja omat taidotkaan ei oikein riitä kovin ihmeellisiin kuviin. Ja oon kyllä käynyt ihan valokuvauskurssinkin, mutta siitä on liikaa aikaa ja mun kameralla ei oikein ihmeitä tehdä 🙂
Mun mielestä sulla on kyllä aina tosi laadukkaat kuvat, en oo koskaan ajatellut, että niitä pitäisi parantaa!
Mulla on pöytäkone ja sen näppis alkaa jo taas olla aika kulunut. Mulla pari Canonin vanhaa järkkäriä (450 ja 1100) joista toisessa on pitkä zoom-objektiivi ja toisessa se Canonin satasen pikkuputki (en nyt muista speksejä). Lisäksi mulla on toimimaton Power Shot ja vasta hankittu Ixus.
Tripodikin on, mutta se on niin iso ettei tule käytettyä, niin kuin ei kaukolaukaisintakaan, joka jompaan kumpaan järkkäriin on olemassa (tai en tiedä vaikka toimis molemmissa). Jossain on toki molempien kameroiden perusobjektiivit, mutta kummassakaan ei ole kuvanvakaajaa ja siksi en tykkää niitä käyttää.
Kuvat käsittelen Paint Shop Prolla, Photoshopia en ole koskaan jaksanut opetella, PSP on ihan toimiva ohjelma sekin ja riittää mulle. Joskus osasin käyttää sitä paremmin, mutta sitten olin pitkään tekemättä sillä mitään ja suurin osa asioista unohtui enkä ole jaksanut opetella uudestaan. Paitsi yksittäisiä juttuja aina kun ”on pakko”. 😉 Normaalit kuvansäädöt sujuu miten kuten.
Kamerat mulla oli jo ennen blogin perustamista ja käytän niitä muutenkin kuin blogin kuvien kuvaamiseen. Samoin PSP oli jo ennen blogia. Niin kuin tietokonekin. ;-D
Hei, tää ei nyt liity yhtään tähän väline juttuun mutta tuo eka kuva ja sen verhot! Mistä ne on?? Aivan ihanat :)) teeppäs postaus teidän kodista ja sisustuksesta 😉
bubbs: Olen meinannut, että pysyisin, mutta kun ei voi tietää, jos sittenkin merkki vaihtuu. Harmittais tosi paljon ostaa monen sadan putki jos sitten kamera vaihtuukin toiseen merkkiin. Kun olen tullut vielä toimeen ilman pitkää putkea, niin olen ajatellut, että seuraavaan sitten ostan. Todennäköistä on, että järkkäri pysyy Canonina. Luotan Känöniin niin paljon. 🙂
Mohn: Huh, muutama kamera! 😀 Oletko tosi harrastaja? :O
Toi on totta, että kun ei tee pitkään aikaan mitään jollain ohjelmalla, niin taidot unohtuu. Ei oikeasti muistakaan enää niitä kaikkia hienouksia ja se alkaa ärsyttää. Mulla on tainut olla joskus vuosia sitten Paint Shop, joka oli tosi pro malli.
Kamera meillä oli ennen blogia, mutta hyvän kameran vuoksi kynnys aloittaa blogi madaltu. Nämä sattu hyvin samoihin aikoihin. Tuo pikku järkkäri olisi hommattu ilman blogiakin, sillä se on näppärä tuolla lasten kanssa huvipuistossa jne. Tietsikka… noh, niitä on ollut ja oli läppäri ennen blogiakin. Ehkä ei näin huippista olisi ilman blogia, koska kone joutuu melkoiselle rasituksella minun käytössäni. Oikeastaan tuo kuvankäsittelyohjelma saattaa olla se, joka on blogin takia. Mutta jos olisin ilman blogia innostunut kuvien käsittelystä, niin olisi se sitten meillä.
Anonymous: Verhot on tilattu muistaaksein Ellokselta muutama vuosi sitten. Ne on aina joulusta kevääseen. Sitten vaihdan kesäksi keveämmät verhot. Kohta alkaisi olla aika vaihtaa. 😀
On pitänyt tehdä postaus kodista, mutta… aina kun on siistiä, niin ei ehdikään tai muista kuvailla. 😀 Ehkä minä joku päivä sen saisin aikaiseksi. Meillä tosiaan lojuu leluja milloin missäkin ja tietty meidän aikuistenkin sotkuja. 😀 Kyllä se postaus vielä tulee. 😉 Nyt olohuoneessamme on tehty pikaremppa. 😉
Mulla on melkein kolme vuotias läppäri, jonka näppis on edelleen ihan priima. Yhdessäkään nappulassa ei ole kulumaa ja mä sentään olen käyttänyt tätä aika paljon myös pelaamiseen 😉 Kai se on sitä Apple laatua 😀
Kone on alunperin ostettu pelaamista varten ja kameran hankin yo-lahjarahoilla valokuvausharrastuksen vuoksi, silloin en blogista ollut vielä tietoakaan. Kamerassa on kaksi putkea, Canonin halpis 50mm ja Sigman 18-50 zoom objektiivi. Kittiputkista olen luopunut kun ne oli aika kuraa. Ulkoinen salama on oikeastaan ainoa, jonka olen hankkinut osittain blogin vuoksi, mutta sekin on jäänyt aika vähäiselle käytölle.
iPhone löytyy myös ja se on kovassa käytössä, aika usein vastaan blogisähköposteihin sillä, Instagram kuvia tulee otettua ja joskus oon käyttänyt niitä blogin kuvituksena on olen ollut laiska. Tablettia ei löydy, en ainakaan vielä tulee pahemmin sellaista tarvitsevani, iPhone ja läppäri on tähän asti riittänyt myös matkustettaessa.
Jo eläkkeelle jäänyttä kalustoa meillä edustaa Acer Aspire 8920 läppäri, jolla aikoinaan aloitin blogin kirjoittamisen ja yo-lahjaksi saatu Sonyn CyberShot pokkari, jolla en ole tainnut ottaa yhtään kuvaa järkkärin hankkimisen jälkeen.
HeidiB: Meille tuli järkkäri hommattua lapsen, eli Millan kuvailua varten. Äidilläni oli ollut järkkäri jo muutaman vuoden. Huomasin, että haluan aina käyttää vain niitä äitini kuvaamia kuvia Millasta ja hyljeksin meidän Ixuksella kuvattuja kuvia. 😀 Toki ei ne kuvat siltä seisomalta hyviksi muuttunut, mutta laadukkaammiksi kyllä.
Jotenkin sinulla olettaakin olevan kaikenlaisia härveleitä ja tietämystäkin niistä. 🙂
Muuten, noissa Nikonin putkissa polttovälialuetta määrittävä yksikkö on mm ei vr. En ole Nikoniin tutustunut, joten rehellisesti sanottuna, mulla ei ole mitään käsitystä mitä tuo vr tarkoittaa, luultavasti joku putken ominaisuutta tai tyyppiä määrittävä lyhenne, mutta sun putket on siis 10-30mm ja 30-110mm. Polttoväli mitataan aina millimetreissä ja siitä tuo mm lyhenne tulee.
Heidi B: Mä huomasin nyt, että merkkasin numeroiden väärälle puolelle tuon vr, eli vibration reduction, eli kuvanvakain. Nikonilla se on vr ja Canonilla is, eli image stabilizer.
Ah, eiku nyt hokasin.. Sä tarkotitkin silla vaan tota putken mallia 🙂
Heidi B: Juuh. Taidan vaihtaa noiden 10-30 vr tilalle vr 10-30 mm, niin ei aiheudu väärinkäsityksiä tai ihmetystä. 😀