
Haasteeni: Mitä saa aikaan 30 eurolla? osa 2
Tässä tulee haasteeni jatkopostaus. Eilisessä postauksessa esittelin mitä ostin summalla ja kerroin kokemuksiani hankkimistani halpis-tuotteista. Esittelin myös tuotteilla tehdyt arki- ja bilemeikin, että myös kynnet. Tänään on luvassa meikki joka on klassinen ja ajaton, mutta tällä hetkellä kuuminta muotia. Meikki muutetaan näppärästi päivämeikistä iltameikiksi, jolla voi mennä cocktail-kutsuille, että myös baariin. Ajatuksena minulla siis oli, että arkimeikillä käydään töissä tai koulussa, mutta kiireen vuoksi ei ehditä tekemään kokonaan uutta meikkiä illan pikkujouluja tai illanviettoa varten.
Look on vahvasti ”fiftari-henkinen”. Korkea etu-jeejee ja korkealle laitettu ponnari. Nopea ja helppo arkeen. Vahvat, mustat ja skarpit rajaukset silmiin, punaiset huulet ja mustat nappikorvikset.
Meikkipohja on tehty Minersin meikkivoiteella ja H&M:n kivipuuterilla, käyttäen puuterisivellintä puuterointiin.
Kulmat H&M:n Light Brown kulmakynällä ja huulet H&M:n duo-huulikiillon kirkkaanpunaisella huulikiillolla. Poskipunaa en käyttänyt tässä päivämeikkiversiossa.
Yritin saada kuvattua kampaustani myös.
Silmämeikki on pohjustettu vain Minersin meikkivoiteella. Puuteroin luomet kunnolla. Lisäsin liikkuvalle luomelle ja kulmaluulle H&M:n luomiväripaletista vaaleanpunaista ja häivyttelin kunnolla, jotta silmäluomeni näyttäisivät meikkaamattomilta, mutta niitä olisi kuitenkin hieman korostettu ja saisivat kaunista hohdetta luomiväristä.
Musta, paksu ja skarppi kissamainen rajaus H&M:n rajaustussilla.
Ripsivärinä H&M:n Full Lashes maskara. Jos budjetissa olisi ollut varaa, niin tämä look olisi upeampi luonnollisilla tekoripsillä. Massiiviset ripset ja rajaukset kera punaisten huulien… hot, hot, hot tällä hetkellä. 😉
No mitäs tehdään kun aikaa on vähän ja pitäisi olla edustuskelpoinen vaikka firman pikkujouluissa tai opiskelijaporukan illanvietossa… jonne on tulossa oma ex ja sen uusi heilakin ja tarvitsisi tottakai näyttää ekstra hyvältä. 😛
Vaihdetaan kampaus hieman tyylitellymmäksi ja klassisen naiselliseksi. Laitetaan kevyesti punaa poskille, varjostetaan silmäluomia, mutta vain kevyesti ja lisätään glitteriä rajauksiin. Korvikset vaihdetaan juhlavampiin. Kuvissa ei ole, mutta itse laittaisin mustat korkea korkoiset pikkukengät jalkaani.
Tietysti huulikiiltoa lisätään ja kasvot puuteroidaan, eli perus entraus tehdään meikille.
Kampauksessa avasin hiukset, pörröttein hieman ja otin etuhiukseni eteen. Tupeerasin vähän ja laitoin sivulle.
Kiinnitin hiukset taakse hammasmaisella hiussoljella. En tiedä sellaisen oikeaa nimeä… 😀 Ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Silottelin pintaa sliipiksi ja lisäsin kevyesti hiuslakkaa. Btw, olen tietoinen kamalasta tyvikasvustani ja minun pitäisi mennä parturiin! 😀 Viime käynnistä on jo yli 3 kuukautta aikaa.
Eli lisäsin H&M:n luomiväripaletista harmaata kevyesti luomivakoon ja häivyttelin sitä kevyesti tekemään hillityn varjostuksen luomelleni.
Laitoin Technicin hopeista glitter-lineria mustan rajauksen rajalle.
Lisäsin myös rajauksen siipiosan alapuolelle kolme pistettä glitteriä.
Rokkaavampi arki-look
Konservatiivisempi juhla-look
Sitten vielä muistin virkistämiseksi kuvat käyttämistäni tuotteista.
Minersin meikkivoide 3,90 € ja H&M:n kivipuuteri 3,95 €.
H&M:n kulmakynä 1,95 € ja rajaustussi 3,95 €.
H&M:n Mikki Hiiri luomiväripaletti 4,95 €.
H&M:n maskara 4,95 € ja duo-huulikiilto 1,95 €.
Robinhoodista Technicin glitter-liner 3,90 €.
Nyt ihan käsi sydämellä jokainen… jos ette tietäisi, niin olisitteko nähneet kuvien perusteella, että jokainen meikki eilisessä ja tämän päiväisessä postauksessa on tehty 30 eurolla? Uskallan veikata, että kukaan ei sitä olisi nähnyt tai tiennyt. 😉
Mikä sitten saa meidät kosmetiikkafriikit maksamaan itsemme kipeiksi kosmetiikastamme? Mietitäänpä nyt hetki… Diorin viisikon saa reilulla 66 eurolla… öhm… näitä halpiksia saa yli tuplaten koko arsenaalin! Teen pienen laskelman selektiivisestä kosmetiikasta, josta löytyy samat tuotteet.
Lancôme Teint Idôle Silky Mat -meikkivoide 43,00 €
Clarins Compact Powder -kiinteä puuteri 37,50 € (yksi halvimpia selektiivisiltä merkeiltä. Kallein näkemäni Sensain 80,00 €!!!)
Clarins Eyebrow Pencil -kulmakynä 17,30 €
Sensai Eye Shadow Palette Murasaki -neljän luomivärin paletti 44,00 € (tiedätte, että tämä on aika halpa selektiivisessä kosmetiikassa neljän värin paletista)
Lancôme Liner Design -rajaustussi 37,00 €
Christian Dior Addict Lip Maximizer -huulikiilto 38,30 € (Yksi väri. Selektiivisillä merkeillä ei pahemmin ole duoja)
Chanel Péridot -kynsilakka 26,00 €
= 243,10 €
Huh! Kymmenkertaisesti enemmän kuin eilisen postauksen laskelma. 😉
Miksi me sitten ostamme mielummin kallista kuin halpaa? Kerron muutaman oman huomioni ja näkemykseni, jotka perustuvat itseeni, läheisiini, asiakkaisiin ja ihmisiin joiden kanssa olen keskustellut kosmetiikasta ja meikkamisesta.
Selektiivinen kosmetiikka on monesti vähän laadukkaampaa kuin halpikset, mutta ei ihan jokainen tuote. Yleensä pohjustus ja meikkipohjatuotteissa on enemmän eroa ja niissä kannattaakin satsata. Mutta se ei ole aukoton sääntö ja jokainen meikkaaja/meikattava on yksilö. Esimerkiksi ystäväni oli kokeilut jonkin selektiivisen merkin (en muista minkä merkin hän sanoi… olikohan se Lancôme?) silmämeikinpohjustajaa, mutta ei saanut siitä apua. Vasta Urban Decayn Eyeshadow Primer Potion on auttanut häntä. Urban Decayn pohjustajaa ei valitettavasti saa Suomesta, mutta netin kautta saa postikuluineen noin 20 eurolla, eli Lumenen pohjustajaan verrattuna noin 7 euroa enemmän.
Toisilla on sellainen ihotyyppi, että ihan mikä vain meikkivoide näyttää hyvältä aamusta iltaan, mutta entäs me joilla on rasvoittuva iho? Omassa rasvoittuvassa ihossa pysyy parhaiten Clarinsin pohjustajalla pohjustettu meikki ja päällä mineraalimeikkipuuteri. Tosin ostamani 3,90 € maksava Minersin meikkivoide pysyi jostain kumman syystä melko hyvin minulla. :/ Olen hieman hämilläni siitä…
Mitä muita syitä on kun ostamme mielummin kallista kuin halpaa? No luulen, että ei ole kovinkaan hienoa kertoa, että kasvoilla oleva meikki on tehty lähikaupasta ostetuilla halpismerkeillä, joita juuri kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. On paljon hienompaa kertoa meikkiä kehuvalle, että se on Dioria, Lancômea tai Chanelia. Kaikki huokaavat siinä vaiheessa ja pitävät sinua tyylitietoisena ja kadehtivat, jos itse eivät osta ja käytä ko. merkkejä.
Luulemme myös, että teemme kauniimman ja näyttävämmän meikin kalliilla meikkituotteilla. Uskomme niin vahvasti siihen, että kättemme taito kasvaa vain hintavaan merkkiin vaihtamalla, joten vahvassa uskossa myös osaammekin hieman paremmin kuin sillä mitään sanomattoman merkin luomivärillä.
Saamme siis itsevarmuutta selektiivisellä kosmetiikalla ja se vaikuttaa myös siihen miten meikkimme ja itsemme kannamme. Olemme itsevarmuuden vuoksi puheliaampia ja tuomme itseämme paremmin esiin. Tämän seurauksena menestymme paremmin työssä, koulussa, harrastuksissa ja/tai sosiaalisissa tilanteissa. Jos sinulle tietyn merkkinen kosmetiikka antaa varmuutta, niin käytä ihmeessä! Kaikki se mistä saa itselleen hyvän olon aiheuttamatta pahaa toisille on ehdottomasti sallittua, sanoisin jopa suotavaa! 🙂
Selektiivisien merkkien pakkaukset ovat luksusmaisia, kestäviä ja kauniita verrattuna halpismerkkeihin, joissa on huonosti kestävää halpaa muovia. Tämä seikka selektiivisessä kosmetiikassa antaa meille pientä ylellisyyden tuntua arkeen.
Monille luksusmerkkiset kosmetiikkatuotteet ovat keräilykohde. Harrastuksia on monenlaisia ja kosmetiikan keräily on minun mielestä kiva harrastus. Joku laittaa rahansa autoihin, joku taiteeseen, joku kiviin… toiset kosmetiikkaan ja ei se väärin ole, vaikka monet sitä ei ymmärräkään. Itsekin olen aina keräilyt kosmetiikkaa, vaikka 2 vuotta sitten päätin lopettaa sen ja hävitin turhat pois… kadun sitä päivää nykyää! 😀 Nooh, olen sitten aloittanut uudestaan ja nyt ammattinikin vuoksi haalin erilaisia tuotteita. Toista sataa kynsilakkaani en kyllä pysty perustelemaan ammatillani… ne ovat puhtaasti minun oma harrastukseni ja keräilykohteeni. 🙂
Nyt kun olen tutustunut melkein 10 vuoden tauon jälkeen uudestaan halpismerkkeihin, niin minun on pakko sanoa, että kehitystä parempaan suuntaan on tapahtunut ja roimasti! Muistan kuinka ennen halpismerkkien luomiväreistä ei saanut mitään irti. Luomelle laittaessa väriä sai hinkata ja hinkata, kerrostaa ja kerrostaa ja kuitenkin tunnin päästä kaikki oli saman väristä epämääräistä höttöä luomilla. Nykyään laatu ja pigmenttisyys on paljon parempi. Ennen halpis luomivärien värit ja koostumukset olivat todella tylsiä ja kasarimaisen jauhoisia, jotka yrittivät olla helmiäismäisiä, mutta näyttivät lähinnä jauhoiselta matalta.
En kuitenkaan väitä, että vaihtaisin omat selektiiviset, semi-selektiiviset ja ammattilaismerkit halpismerkkeihin, mutta en enää ylenkatso niitä, kuten katsoin ennen kun kouluttauduin ammattilaiseksi. Voisi tosiaan luulla, että nyt ammattilaisena vannoisin vain tiettyjen merkkien ja brändien nimeen, mutta ehei! Nykyään tiedän, että halvoistakin merkeistä löytyy hyviä tuotteita ja käyttötavaran ei tarvitse olla prameilevaa ollakseen toimiva ja hyvä. Itseni lasken kuitenkin selektiivisen ja semi-selektiivisen kosmetiikan käyttäjäksi, joka on kokeilun haluinen, eikä hyljeksi edullisempaa kosmetiikkaa, sillä siellä on vielä monta helmeä poimittavaksi! Luomivärit ovat niitä joissa olen saanut halpismerkit toimimaan paremmin kuin Diorin Night Dust paletin. Tosin nyt omista myös Diorin Coquette viisikon ja se toimii loistavasti! Joten kaikki Diorin viisikot eivät ole hyviä, mutta ei kaikki ole huonoja.
Uskon, että 50 % selektiivisien merkkien voimasta perustuu psykologiaan, 30 % tuotteiden paremmuuteen ja 20 % merkkiuskollisuuteen. En ole kuitenkaan mikään virallinentaho, joka olisi tohtorin papereilla tehnyt gallubin ja tutkimuksen. Kaikki päätelmäni perustuvat omiin maalaistollon havaintoihin.
Syy miksi tälläisiä kirjoittelen ja pohdin on se, että haluan sanoa teille, jotka ette osta kalliita merkkikosmetiikkatuotteita, että halpismerkit ei tee teistä tyylittömiä, huonompia tai rumempia. En yleistä, että tarkoittaisin juuri sinun olevan huonon itsetunnon omaava omien kosmetiikkamerkkiesi vuoksi, vaan tarkoitan sitä, että jollakin voi olla näin. Haluan tuoda esiin sen, että ollakseen kaunis ei tarvitse Chanelia, Dioria, Lancômea, Sensaita, Clarinsia jne. jne. jne. Ollakseen kaunis ei tarvitse välttämättä kosmetiikkaa ollenkaan, mutta omia kasvojani en allekirjoita tuohon lauseeseen. ;D Minä tarvitsen kosmetiikkaa näyttääkseni sievältä ja ollakseni toimintakykyinen sosiaalisissa tilanteissa.
Edullista kosmetiikkaa kannattaa metsästää H&M:ltä, Seppälästä, Sokokseltakin, joistakin marketeista ja halpakaupoista, kuten Robinhood. Netissä halpaa kosmetiikkaa myy Pretty.fi ja Yves Rocker. YR myy luonnollisestikin vain omia tuotteitaan, kun Pretty.filtä löytyy halpismerkkejä ainakin W7, Wet’n’Wild, Beauty UK, CCUK, La Femme, Oumeidie, Technic, Saffron London jne.
Jos jaksoit lukea tämän postaukseni loppuun, niin kiitos siitä! 🙂 Olen laittanut pari kyselyä teille joihin toivoisin teidän vastailevan. Kysyn siis mistä ostatte kosmetiikkanne ja kuinka paljon käytätte rahaa keskimäärin kuukaudessa kosmetiikkaan?
Mielipiteitä 30 euron budjettimeikkauksista? Eilisistä ja tämän päiväisistä?
Entä mitä ajatuksia tai mielipiteitä sinulla heräsi kirjoituksestani selektiivinen ja halpiskosmetiikka?
Kommentit
Ostin sen Sokokselta, mutta en tiedä myykö Sokos enää Minersia? Tuosta postauksestani on melkein kaksi vuotta aikaa. Jossain vaiheessa oli vain huhuja, että Sokos lopettaa Minersin jälleenmyynnin. Kannattaa käydä katsomassa, voihan se olla, että edelleen on. 😉
Kommentit
”Minä tarvitsen kosmetiikkaa näyttääkseni sievältä ja ollakseni toimintakykyinen sosiaalisissa tilanteissa.” Allekirjoitan tuon lauseen täysin, etenkin toimintakyvyn suhteen. Vaikka en pidä itseäni mitenkään erityisen rumana, en osaa kuvitellakaan keskustelevani luontevasti esim. naapurin kanssa roskiksilla, jos olen lähteny sinne meikittä (itsetuntoni tarvitsee meikkivoidetta ja poskipunaa). Jonkun mielestä tällainen varmasti rajoittaa elämääni valtavasti, mutta minua ei haittaa. Meikkaaminen on nimittäin niin kivaa!
Ostan aika lailla kaikkea kosmetiikkaa, hinnasta riippumatta. Toki kalliita ostoksia pitää harkita, mutta niitäkin tulee joskus tehtyä. Suurin osa meikeistäni on edullista tai semiselektiivistä hintaluokkaa, mutta kertaostokset voivat olla suuriakin. Selektiivisiltä merkeiltä ostan todella harvoin, ja tuotteen on silloin jo oltava ”pakko saada” -listalla (tai hyvässä alennuksessa).
Aika monet blogien kirjoittajat ovat viime aikoina pohtineet juuri näitä asioita. Hieno juttu, sillä kosmetiikkablogien maailmassa elämä voi helposti mennä pelkästään hehkutukseksi uusista tuotteista 😉
Mulla silmämeikkiarsenaali pohjaa aika vakaasti selektiiviseen kosmetiikkaan. Pyrin kuitenkin koko ajan siihen että käytössäni olisivat juuri itselle parhaiten sopivat tuotteet. Siksi olenkin juuri viime aikona myynyt pois meikkejä jotka eivät vain sovi itselleni.
Kalliiden merkkien luomivärit ovat usein hyvälaatuisia ja helpostikäytettäviä, mutta fakta on että myöd niissä on huteja. Esimerkkinä juuri mainitsemasi Diorin Coquette, keskimmäinen nappi on huonosti häivytettävä ja rakeinen, kun taas ympärillä olevat napit ovat silkkisiä ja pigmenttisiä.
Halpismerkeissä annamme usein anteeksi sen, että sävyissä on rakeisuutta, hileisyyttä tai huono pigmentti. Anteeksianto annetaan juuri sen halpuuden tähden, vaikka osa sävyistä olisi sen vuoksi käyttökelvottomia. Kalleissa merkeissä taas oletamme että kaikki sävyt ovat nappivalintoja oli kyseessä sitten millainen paletti tahansa. Tokihan selektiivisen merkin suolaiseen suomalaishintaan pitäisi aina juuri saada erinomaista laatua.
Kalliin ja halvan erottelu sekä niiden välinen kissanhännänveto ei kuitenkaan rajoitu vain kosmetiikkaan vaan ihan mikätahansa myynnissä oleva tuote käy ennen asiakkaan ostopäätöstä saman seulan läpi. Ostanko halvan oletettavasti vähän huonolaatuisemman vai satsaanko kalliinpaan tuotteeseen? Tai ostanko keskihintaisen tuotteen joka pitää minut tyytyväisenä, mutta ei ole huono eikä hyvä?
Meikkaan itseäni säännöllisesti lähinnä silloin kun lähden johonkin. Kyseessä voi tällöin olla niin kauppareissu kuin kyläily ystävän luokse. Meikkaan siksi, että minusta se on hauskaa. Kun hauskuuden lisäksi saa vielä bonuksena omasta mielestä huolitellun ulkonäön ja siitä itsevarmuutta niin miksi ei?
Harrastuspohjainen meikkaus ja keräily on mulle toimiva malli jota en juurikaan mainosta. Pidän meikkauksesta ja omistan ehkä jonkun toisen mielestä poikkeuksellisen kallista kosmetiikkaa. En kuitenkaan polta, shoppailen vaatteita ja kenkiä varsin vähän ja lähikuukausien baari-illat voin laskea yhdenkäden sormilla. Minun ei tarvitse perustella kenellekään omaa valintaani.
Tämä 30 € budjettikokeilu oli varsin mielenkiintoinen testi ja voin kehua sinua erinomaisesta onnistumisesta. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa haastetta 😀
Itse meikkaan vähän – ja harvoin… Toisinaan yritän ryhdistäytyä ja panostaa enemmän, mutta kun ei osaa, niin ei vaan osaa 😉 Mutta se vähä mitä laitan, on sitä mitä koen itselleni sopivaksi. En tuijota hintalappua tai merkkiä purnukan kyljessä kun etsin itselleni sopivaa meikkivoidetta. En myöskään usko mainoksien kuvankäsittelytuotoksiin, vaan kokeilemalla löytää itselle sen sopivimman tuotteen. Joissain tuotteissa en ole huomannut juuri eroa siinä, onko kyseessä Dior vai H&M, mutta erityisesti ripsiväreissä olen huomannut, että laatuun kannattaa panostaa ja kiinnittää huomiota myös tuotteen säilytykseen, käyttötapoihin yms. Itse mieluummin pihistän kuin panostan, opiskelijabudjetistakin johtuen, ja tämä 30 euron meikkivinkkisetti oli todella mieluista luettavaa.
Täytyisikin uusia meikkiarsenaalia taas talvea ja uusia kujeita varten – miten olisi shoppailureissu, jossa ammattilainen auttaa valitsemaan sopivat tuotteet ottaen huomioon kaikki hintaryhmät? H&M:llä ei paljoa apua meikki- ja kauneustuotteiden valinnassa saa, toisin kuin alan erikoisliikkeissä – ja sielläkin voi olla vaikeaa saada suosituksia näille halpismerkeille.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan tuleeko tämäntyyppisiä juttuja lisää. Olisi myös mielenkiintoista lukea vastaavaa vertailua ihonhoitotuotteista 😉
Tää 30€ meikkijuttusarja.. tai no nämä kaksi postausta olivat kyllä mielenkiintoisia! Hauska idea ja hyvin toteutettu. 😉
Mä kyl oo ikinä ollut kova haalimaan meikkejä… lähinna ostanut sen pakollisen. No totuuden nimissä nykyään sekin asia on sun takia hieman muuttunut 😉 Mut nakuun olen jotenkin kiintynyt jo, puhumattakaan udpp:stä, niistä en luopuis! En muuten oo koittanut vielä sitä robbarin halpaa ripsiväriä, ajattelin tänään testata…
Sit taas jos puhutaan kynsilakoista, niin kohtuus alkaa olla jo historiaa… Mä en todellakaan voi mitenkään perustella, miks noita pitää olla noin paljon ;D Ne vaan on niin suloisia ja mun kynnet haluaa nykyään näyttää hyvältä 😉 ja mulla on oikeasti paljon itsevarmempi olo silloin!
Ai nii, muppetit on lähteneet matkaan, tulossa siis toivottavasti pian hyvään, lämpöiseen ja rakastavaan kotiin 🙂
Mulle yksi todella iso syy siihen miksi ostan enimmäkseen selektiivistä kosmetiikkaa on laajempi valikoima, laatu tulee kakkosena. On huomattavasti mukavampaa koluta MACin, Inglotin tai MUSin luomivärihyllyjä kuin katsoa taas kerran läpi ne samat muutamat hassut Maybellinet ja L’Orealit 😛 Esimerkiksi Lorkun poskipuna valikoima on ihan onneton MACiin verrattuna!
Osansa on myös Suomen markkinoilla. Jos täältä saisi marketeista yms esim. Nyxiä ja Milania tulisi niitä aivan varmasti ostettua enemmän. Netissä shoppailu ei tietenkään ole mikään ongelma, mutta on ihan eri asia päästä hypistelemään meikkejä luonnossa ja pähkäilemään sävyjä muutenkin kuin ruudun välityksellä. Suomesta yksinkertaisesti puuttuu ne kaikkein mielenkiintoisimmat ”halpismerkit”, Wet ’n Wildiltakin myynnissä on vain todella suppea valikoima 😛
Diorin viisikoissa laatu vaihtelee todella paljon ja yleensä sen viiden napin joukossa on ainakin yksi susi. Tässä yksi syy siihen miksi innostukseni Diorin viisikkoihin on laantunut lähes kokonaan. Chanelista on tullut yksi uusista lempimerkeistäni, mutta en siltikään omista yhtäkään nelikkoa koska pigmentti on minusta ollut aika onneton, solonapeista sitten olenkin löytänyt pari ihan mahtavaa ja laadukasta sävyä.
Ostan kosmetiikkaa itseäni varten ja itselleni. En siksi, että voisin hehkuttaa vastaan tuleville ihmisille uusinta Chanelia tai Dioriani 😉 Kehut tuntuvat aina yhtä hyviltä olinpa lakannut kynteni parin euron HenkkaMaukan lakalla tai sillä Chanelin Pèridotlla. Itse asiassa kertoisin paljon mieluummin kyselijöille, että tämä ja tämä meikki on nyt sitten Seppälästä ja katso kuinka mahtava se on, kuin vahvistaisin ihmisten uskomuksia siihen, että kauniin meikin voi tehdä ainoastaan selektiivisillä. Kauniin meikin tekemiseen tarvitaan uskoa itseensä, taitoa ja vasta kolmantena hyviä välineitä. Sanoisinpa melkein, että hyvät ja toimivat pensselit ovat jopa meikkejä tärkeämpiä.
Laadullisesti selkein ero selektiivisten ja halpisten välillä tulee minusta esiin juuri meikkipohjissa (meikkivoiteet) ja luomiväreissä. En ole (vielä) löytänyt yhtäkään halpismerkkiä joiden luomivärit vetäisivat pigmentissä vertoja Inglotille tai sellaista joiden meikkipohja menisi Chanelin ohi. Yleisesti ottanen selektiivinen kosmetiikka on minusta markettikosmetiikkaa laadukkaampaa (etenkin kun puhutaan Suomen markkinoista), aina ei tietenkään niin ole ja huteja tulee vastaan ihan missä tahansa. Laatuvaihteluita löytyy molemmista ja käsittämättömiä ja turhia tuotteita ei voi koskaan välttää.
En tiedä mistä se johtuu, mutta nykyisin viihdyn itse hieman kevyemmässä meikissä. Viime kesänä olin jopa eräänä iltana ilman meikkiä baarissa. Pari vuotta sitten niin ei olisi käynyt IKINÄ. Liekkö kolmekymppisyys tuonut lisää itsevarmuutta tai sitten laiskuutta. 😀 Mutta niin, en tosiaan meikkaa jos käyn lähikaupassa. Enkä varsinkaan meikkaa kuntosalille. Jotenkin se vain tuntuu minusta ihan turhalta. Meikkaan töihin, meikkaan kun lähden viettämään iltaa, ja meikkaan kevyesti kyläilyvisiittejä varten. That’s it.
Selektiivisen kosmetiikan osalta olen sitä mieltä, että pohjustajissa suosin selektiivistä. Tai no, en tiedä miten selektiivinen Urban Decay nyt on sitten lopulta…Illamasquan meikkivoiteenkin ostin, koska halusin hyvän. Jos joltain muulta, halvemmalta merkiltä olisi samanlainen olemassa, niin luultavasti vaihtaisin siihen. Voin sanoa, etten ole juurikaan merkkiuskollinen. En oikeastaan tajua merkkiuskollisuutta. Enkä yleensäkään pidä arvossa merkkejä. En tajua, miksi jonkun merkin oleminen kosmetiikassa/vaatteessa/ihan missä tahansa tekee siitä jotenkin haluttavamman. Kysymys on kuitenkin materiasta. Lisäksi arvostan enemmän persoonallisuutta kuin merkkiä. Itsekin yleensä tuunaan esimerkiksi kaikki vaatteeni itse. Teen niistä oman näköisiä, enkä tosiaan seuraa trendejä. Jos osaisin, tuunaisin myös kosmetiikkaani.
Ainoa, mistä olen valmis pulittamaan enemmän niin kosmetiikassa, vaatteissa kuin oikeastaan kaikessa muussakin on luonnollisuus, ekologisuus ja eettisyys. Valitettavasti kun elää näin köyhyysrajan alapuolella, niin ei ole aina varaa maksaa enempää. Se kirpaisee välillä. If I was a rich girl, ostaisin luonnonkosmetiikkaa, enkä mitään muuta.
Jaaha, taasen aika sekava selitys. Ehkä jossain joku punaisen langan häivähdys kenties. 😀 Lisää kahvia, kiitos…
.Nekku.: Mun itsetunto tarvitsee meikkivoiteen ja ripsarin. 😀 Eli tiedän hyvin mitä tarkoitat. 😉
Itse taidan kuitenkin eniten ostella itseäni varten semi-selektiivistä. Blogia ja uteliaisuuttani varten halpista ja itseäni hemmotellen selektiivistä. Työtarkoitukseen ammattilais ja semi-selektiivistä, mutta myös NYXiä joka on minusta hinta-laatusuhteeltaan melko hyvä.
Eiko: Olen huomannut saman, että tästä ko. aiheesta puhutaan nyt ja minusta se on vain hyvä. On kurjaa jos opiskelija kokee, että hänen tuotteensa ovat muiden mielestä kuraa, koska hänellä ei ole yksinkertaisesti vartaa yli 60 euron luomiväreihin. Tämä siis on vain yksi esimerkki.
Joo, sen huomasin swatchaillessa, että Coquetten keskimmäinen nappi on huonolaatuinen. Muut toimii loistavasti, mutta se keskimmäinen…
Tuo on kyllä totta, että annamme halpiksille anteeksi, mutta syy onkin just se, että kyllä suolaisilla hinnoilla pitäisi saada laatua, koska laatuahan ko. merkit juuri myyvät ja aina se laatu ei kuitenkaan ole ollut ihan sitä mitä odotetaan.
Itse tulee luovittua monissa asioissa havan, keskihintaisen ja kalliin välillä. Kynttilöissä käytän kaikki hintaluokkia, mutta sitten taas ruoassa tulee käytettyä kalleinta. Voipi johtua entisestä kokin ammatista, että tiedän laadun olevan osa ruokaa. Uudessa ammatissa tutustun vielä siihen, että mikä on oltava kallista ja laadukasta, vai löytyykö halpaa ja laadukastakin. 🙂
Kiitokset kehuista! 🙂 Katsotaan mitä tulen seuraavaksi keksimään. 😉 Tai mitä minulta toivotaan.
Mira: Taitoihin en voi sanoa muuta, kun treeniä, treeniä ja treeniä. 😉 Opettelemalla oppii tai sitten käy ammattilaisen opissa ja sen jälkeen jatkaa itsekseen treenailua. Kukaan ei osaa luonnostaan. 🙂 En minäkään.
Ja kyllä! Olet niin oikeassa, että oikeilla käyttötavoilla ja säilytystavoilla pidennetään kosmetiikan ikää ja käyttökelpoisuutta. 😉
Tarkoittaako Mira minua avukseen? 🙂 Oletko Kouvolassa koska seuraavan kerran? 😉
Tämän tyyppisiä juttuja tulee vielä, sillä tämä sai suuren suosion, joten aion tehdä näitä tulevaisuudessakin. 😉
(todellaupea)Layrä: Kiitos, kiitos! 🙂 Mukavaa, että tykkäsit. 🙂
Mari: Kerrohan mulle sitten siitä 3 euron ripsarista. 😉
Heh! Mä sain tänää ne 11 uutta kynsilakkaani ja kohta tulee ne 3 Muppettia. 😀 Nyt tulen pitämään taas taukoa kynsilakoissa.
HeidiB: Olet niin oikeassa ja olen samaa mieltä! Hitsit, kun unohdin tuosta kirjoittaa, että värivalikoima on surkea markettimerkeissä täällä Suomessa ainakin. Kun kyse on MUSista, MACista, Inglotista jne., niin värejä löytyy ihan älyttömästi! Allekirjoitan täysin kirjoituksesi ja harmittelen, että en muistanut kirjoittaa tuota seikkaa.
Onko muuten NYX halpismerkki? Mulle on hieman epäselvää, kun jenkeissä se ei kyllä maksa mitään, mutta minusta se ei ole perinteinen halpismerkki ja ko. merkin perustajat ovat meikkitaiteilijoita, kuten myös MUSin ja MACin.
Tuo kohta kirjoituksessani, että on hienompaa kertoa sen olevan Dioria, Chanelia jne. tarkoitti lähinnä sellaista, että joillekin on hirveän tärkeää se, että aurinkolasien PITÄÄ olla Rayban, farkkujen Levi’s, laukun Dolce Gabbana jne. Ja vain siksi, että on hienompaa kehaista kysyville. Mä muuten olen itse aika ylpeä noista meikeistä juuri siksi, että ne EIVÄT ole nimekkäitä laatumerkkejä, vaan ihan halpista ja silti jälki on hyvä. 😉 Eli samoilla linjoilla olen kanssasi. 😀
Meikkipohjista olen samaa mieltä, mutta luomiväreistä en ihan. Ingloteja mulla ei vielä ole, mutta hyvä pigmenttisyyttä, jota vertaan MACiin ja MUSiin olen löytänyt. Tosin MUSin Pollutionin voittanutta en ole löytänyt ja uskon, että Inglotin musta on varmaankin samaa sarjaa, eli hurrrrrjan pigmnettistä, että olla varovainen käyttäessä.
Itse muuten tein just pari hutiostosta NYXiltä ja kerronkin niistä tuonnempana. 😉
Milla: Mulla vähän vaihtelee se meikin vahvuus kausittain. Joskus haluan raskasta ja tummaa ja joskus kevyttä ja heleää.
Mun käsityksen mukaan Urban Decay kuuluisi semi-selektiiviseen kastiin, mutta tämän mun luulon voi joku tietävä korjata.
Itse en ymmärrä merkkien perään, mutta sitten kun muistelen lapsuuttani, niin muistan kuinka farkkujen PITI, TÄYTYI, MUST, PAKKO olla vain ja ainoastaan Levikset. 😀 Eli merkkijutut ovat yleensä nuorissa, kuin aikuisissa, mutta kyllä sielläkin. Joku ei suostu ostamaan mitään muita automerkkejä kuin BMW tai Mersu. ;D
Itsekin olen intoutunut ihonhoidossa ekologisuudesta ja luomusta. 🙂 Vielä kun kosmetiikkaan saataisiin yhtä toimivia tai parempia sopuhintaan, niin mikäs siinä. 🙂
Ymmärsin tekstisi ja sain langasta kiinni. 🙂
Mulla olis sulle pari pientä haastetta mun blogissa 🙂
Melli: Kiitos! 🙂 Olin juuri samaa aikaa sinun blogissa ja huomasin, että olen saanut haasteen. 🙂
Kyllä mä niputtaisin Nyxin halpiksiin juurikin sen hinnan takia. Kyllähän se imagoltaan ehkä eroaa perinteisistä halpiksista, mutta jos joku on halpaa mulle se on halpis 🙂
Kyllähän myös selektiivisillä on laadullisesti huonoja luomivärejä, mutta sanoisin silti, että markettikosmetiikan puolella on sokkona valitessa isompi riksi saada ”huono” luomiväri kuin selemerkillä. Mutta onhan se tosiaan niin, kuten monta kertaa on jo sanottu, että kallis hinta ei missään nimessä takaa aina laatua 😉
HeidiB: Juuri sen imagon vuoksi en osaa suoraa nimetä halpikseksi.
Minusta tuntuu, että parhaimmat luomivärit löytyvät sieltä semi-selektiivisestä. Juuri MAC, MUS, Inglot, Urban Decay ehkä myös se Isadora, jos lasketaan semiksi. ;D
Mä en ole oikein koskaan käyttänyt tuota semi-selektiivistä. Omassa päässäni jaottelen kosmetiikan lähinnä selektiivisiin ja markettikosmetiikkaan. Perua varmaan siitä ulkomaisilla foorumeilla pyörimisesta joissa jako menee ”department store” ja ”drugstore” akselilla. Ois paljon helpompaa ja selkeämpää jos suomeksikin homma olisi näin 😉 Tietysti tuossakin jaottelussa MACit, MUFEt yms on vähän harmaata aluetta koska ne on alunperin suunnattu nimenomaan ammattilaisille ja vasta sitten kuluttajille. Ne ei vaan mene samaan kastiin perinteisten department store brandien kanssa. Pitäisi varmaan vaan puhua halvasta, keskihintaisesta ja kalliista 😀
Suomessa hintansa puolesta myös Lumene alkaa olla tuota semiselektiivistä etenkin kun sololuomiväristä saa pulittaa jo saman verran kuin MACistä.
HeidiB: Hitsit, miten mielenkiintoinen keskustelu sun kanssa! 🙂
Itse en niin pyöri ulkomaalaisissa blogeissa, kun tuo oma englanti ei ole mikään huippu. Siksi on työläämpää lukea englantia kun suomea. 🙁
Mä itseasiassa päässäni jaottelen ne juuri noin, että halvat, keskihintaiset ja kalliit, mutta puhun sitten halpiksesta, jonne kuuluu ne markettikamatkin, mutta sitten NYXiä en osaa mieltää sinne ja keskihintaisessa on ne ammattimerkit ja kalliissa ne jotka ovat ensin olleet parfyymimerkkejä ja sen jälkeen kosmetiikkamerkkejä. 😀 Sekavaa! Menee jo ihan itse :S
Olen tuota joskus miettinyt, että olisikohan Lumene ennemmin semiä, koska ko. merkki on jo aika hintavaa (suhteessa tarkoittaen) ja moni ammattilainenkin käyttää Lumenea… itse en koskaan ole mitenkään fanittanut Lumenea. Jotkut voiteet ovat hyviä, mutta Natural Code sarja on ihonhoidossa minusta aika pyllystä.
”kalliissa ne jotka ovat ensin olleet parfyymimerkkejä ja sen jälkeen kosmetiikkamerkkejä”
Ei kun ne on niitä jotka on ensin olleet muotitaloja ja sen jälkeen siirtyneet kosmetiikkaan 😉 Tietysti esim. Helena Rubinstein, Elizabeth Arden ja Sensai ei sitten mene tuohonkaan jaotteluun tietenkään (ja onhan näitä muitakin).
Olkoon Nyx sitten vaika edullinen ammattilaissarja 🙂
HeidiB: Niin, niin, mutta eikö ne muotitalot tehneet ensimmäisenä kempparituotteena aina parfyymin? Sitä tuolla tarkoitin, mutta joo… tiedän, että kirjoitin hieman harhaan johtavasti. 😀 Kuten aina… kun innoissani kirjoitan, niin ajatus kulkee nopeampaa tahtia kun kädet ehtii kirjoittaa. 😀
Ja joo, ei muuten mene Sensai (Kanebo) ja yms.
Sovitaan, että NYX on halpisammattilaissarja. ;D Eikö tämä ole paras titteli ko. merkille ja meitä kumpaakin tyydyttävä johtopäätös? 😀
Hienoja pohdintoja tytöt, ja pakko sanoa myös, että näytät todella kauniilta ja säteilevältä varsinkin tuossa päivämeikissä Minna! Nuo kissamaiset rajaukset sopivat sulle vallan ihanasti!
Ja ei, en olisi uskonut että 30 euron tuotteilla saa noin kaunista jälkeä, eli tämä todellakin osoittaa sen, että kauneus ei ole hinnasta kiinni. Hyvä Minna! 🙂
Jep, sovitaan niin 😉
Pumpulipupu: Kiitos. 🙂 Itsekin tykkään kissamaisista rajauksista, mutta olen nyt jonkun aikaan opetellut käyttämään erilaisia rajauksia, vaikka koen isot, mustat ja paksut kissa-rajaukset eniten omiksi. 🙂
Eikö olekin ihanaa, että kauneus ei ole hinnasta kiinni? Olisi kurjaa jos olisi sääntö, että köyhempien opiskelijoiden, työttömien, vähätuloisten yh-äitien jne. pitäisi olla epäsiistejä ja huolittelemattomia. Tai, että vain isolla rahalla saa itsensä kauniiksi.
HeidiB: Kiva. 🙂 ;D
mistä on tuo Minersin meikkivoide ? 🙂
Ostin sen Sokokselta, mutta en tiedä myykö Sokos enää Minersia? Tuosta postauksestani on melkein kaksi vuotta aikaa. Jossain vaiheessa oli vain huhuja, että Sokos lopettaa Minersin jälleenmyynnin. Kannattaa käydä katsomassa, voihan se olla, että edelleen on. 😉