Glitz & Glam

Kuvausprojekti: ”fiftari-tyttö” matkoilla

Teksti:
Minna / Glitz & Glam

Teimme viime kesän loppupuolella kuvaaja Sofia Virtasen kanssa yhteisenä projektina muutamia kuvauksia. Sofia kuvasi ja minä meikkasin ja stailasin kampauksineen mallin. Mallina näissä on mieheni pikkusisko I. Hän osaa olla kuvissa ja häntä on helppo kuvata. Vaikka itse en olekaan se kuvaaja, niin sen vain näkee sivustakin, että kuka nauttii kameran edessä olemisesta ja kuka uskaltaa heittäytyä. Yleensä aina olen mukana kuvauksissakin, eli tarkistan kaiken aikaa mallin ulkonäköä, korjaan meikkiä, kampausta ja vaatteita. Kaiken pitää olla tiptop. Lisäksi saatan pidellä lisäsalamaa, varjoa ja ohjaan myös mallia. Autan mallia saamaan oikeat fiilikset kuvauksiin. Olen ollut tekemisissä erilaisten mallien kanssa ja suurin osa heistä on yleensä ihan harrastelijoita tai amatöörejä, eli ihan kovanluokan ammattilaismallin kanssa en vielä ole työskennellyt. Mitä enemmän heillä on kokemusta, niin sitä helpommin ja nopeammin saadaan ne hyvät otokset. Mutta sitten on myös ne luonnonlahjakkuudet ja ne jotka uskaltavat vaan heittäytyä tilanteeseen. Heistä saa nopeasti juuri täydelliset otokset ja homma on nopeasti selvä. Sitten kohdalleni on sattunut myös niitä flegmaattisiakin malleja, jotka näyttävät kuvissa siltä kuin haluaisivat olla jossain ihan muualla. Heidän kanssaan kuvaaja ja myöskin minä olemme joutuneet tekemään suuresti työtä, jotta malli saataisiin rentoutumaan ja heittäytymään hetken vietäväksi. Se on pakko sanoa, että mallin työ ei todellakaan ole helppoa ja minusta ei siihen olisi, vaikka leikittäisiin, että ulkoiset puitteeni olisivat kunnossa. 😀 Minusta on mukavaa työskennellä kameran tällä puolen, kuin olisin kuvattavana. Inhoan olla kuvissa ja minulla on vieläkin vaikeuksia kuvata itsestäni meikkikuvia tänne Glitz & Glamiin.

Keksin loistavan kuvauspaikan mielestäni, joten menimme sitten sinne… nämä kuvat on siis otettu junaradalla, joka sijaitsee lapsuudenkotini lähistöllä. Vuosien saatossa ryteikkö ja kasvillisuus oli hieman kasvanut ja sinne ei päässytkään ihan niin helposti kuin silloin kun olin vielä teini. 😀 Jouduimme rämpimään melkoisen ryteikön läpi, että pääsimme radalle. No me pääsimme sinne kuitenkin, mutta sitten tulikin toinen juttu… hitsi miten pelottavaa radalla kuvaaminen olikaan! En osannut ajatellakaan miten sitä sai olla kaiken aikaa valppaana. Ei minua lapsena ja teininä pelottanut kävellä tuota rataa pitkin, mutta tällee aikuisena minua hirvitti. Teimme työnjaon, että I poseeraa, Sofia kuvaa ja minä pitelen lisäsalamaa ja varjoa, kun samalla olen valppaana, että tuleeko junaa.

Mutta mallista ei kuitenkaan näy ollenkaan se, että meitä vähän jänskätti kuvailla junaradalla. 🙂 I:llä on teatteritaustaa Kuusankosken teatterilla, joten hänestä löytyy heittäytymistä ja ilmeikkyyttä tunteisiin.

Tämä on minun yksi lempikuvista. Ihana naisellinen voima ja itsevarmuus huokuu tuossa kuvassa.

Radalta siirryimme Kouvolan asemalle kuvailemaan.

Vaihdoin I:n lookia hieman, eli vaihdoimme vaatteet, kengät ja hiuspannan vaihdoin huiviin. Kouvolan asemalla nököttää vanha höyryveturi, jonka edustalla kävimme ottamassa muutamat kuvat. I herätti kovasti linja-autokuskien huomiota. ;D

Kouvolan aseman uudet katos-penkit sopivat väritykseltään loistavasti näihin retro-henkisiin kuviin. Tuolla taustalla näkyy aseman ravintola Vintin ikkunat, jossa minä olen ollut kokkina joskus melkein 10 vuotta sitten. 😉

Ihana kuvakulma!

Aseman tunnelissa kuvatessamme ihmisiä kulki paljon ohi ja tietysti tämä meidän kuvaussessio herätti valtavasti huomiota ja katseita. Eihän tälläistä Kouvolassa kovinkaan usein näe. ;D

Täysin spontaani kuva. 😉

Tämä on myös minun lempparikuvia, sillä tässä näkyy I:n kauniit kasvot.

Tykkäättekö katsella näitä tälläisiä kuvaajien kanssa tehtyjä töitä? Huomenna olisi luvassa samalla tiimillä tehtyä fantasiaa, eli metsänkeiju olisi teemana. 😉

Lisäksi olin tässä vasta muutama päivä sitten kuvaaja Pekka Kurtzin kanssa tekemässä erään tytön kuvauksia mallikansiota varten, joten niistäkin näette lähipäivinä.

X