Liloilla lakoilla leikittelyä
Eräs ilta minulle iski inspiraatiopuuska. Halusin tehdä söötit, lilat kynnet. En ollut näitä aluksi edes postaamassa, kun eivät oikein onnistuneet. Sitten ajattelin, että voihan näitä omia epäonnistumisiaankin laittaan tänne.
Harmi vain, että ruusuiset ideani eivät sitten toimineetkaan aivan haluamallani tavalla…
Ihan ensiksi valikoin vaaleanliloja sävyjä. Olin sitä mieltä, että tämä IsaDoran Sugar Nails, sävy Cotton Candy olisi sama Essien To Buy Or Not To Buyn kanssa. Valitettavasti Cotton Candy olikin vaaleanpunaisempi ja sen vuoksi To Buy Or Not To Buy rinnalla se ei näytä enää olenkaan lilalta, vaikka se sitä on.
To Buy Or Not To Buyn päälle tekemät leimaukset eivät sitten näkyneetkään ja päälle käyttämäni mattalakka vain entisestään piilotti heikosti näkyvät leimaukseni. Leimauksiin käytin hieman hologrammilakkaa muistuttavaa, Color Clubin Fashion Addict -kynsilakkaa. Kynsiharrastajat varmasti muistavatkin tuon kynsilakan, sillä se oli aikoinaan sellainen pakko saada -kynsilakka monille.
Onneksi edes yhdessä kuvassa leimaukset edes vähän näkyvät. Söpöt kevätkynnet, mutta ihan ei omat visioni olleet samanlaiset, kuin lopputulos.
Käytetyt kynsilakat olivat: IsaDora Sugar Crush, sävy Cotton Candy, Essie To Buy Or Not To Buy, Color Club Fashion Addict ja mattapäällyslakkana Oriflame The One Matte Top Coat. Näin pulloja katsomalla olin sitä mieltä, että Cotton Candy ja To Buy Or Not To Buy ovat samaa sävymaailmaa ja Fashion Addict riittävän tumma leimauksiin. Kaikki väärin! 😀
Hieman mokakynnet ärsyttivät, mutta onneksi kynsilakat ovat helppoja ja nopeita vaihtaa. Pari päivää jaksoin katsella, kunnes vaihdoin toiseen kynsilakkaan. Ei voi muuta, kuin ihailla niitä kynsitaiteilijoita, joilla tuntuu aina onnistuvan nuo valinnat kynsitaiteisiin. Miten toisilla aina ne sävyt natsaa ja leimauksiinkin löytyy aina juuri ne täydelliset kynsilakat? Mikä on siis salaisuutenne kynsitaiteilijat?!
Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, Blogilistalla, sekä Youtubessa
Kommentit
Kyllähän tämä luomukynsienkin kunnossa pitäminen vaatii hommaa, mutta en palaa rakennekynsiin. Minulla oli vuosina 2011-2012 geelit. Tein ne itse ja itselläni huoltoväli venyi hyvin usein 7 viikkoon. :O Enkä edes silloin olisi jaksanut aloittaa huoltoa. Päätin luopua niistä ja paneutua luomukynsistä huolehtimiseen. Nyt en millään jaksaisi viilauspäiviä. 😀 Kynsiä vielä lakkailen, mutta ne viilauspäivät on mälsiä. Minulla menee noin kolme varttia siinä hommassa, kun ensin kynsi pitää lyhentää ja sen jälkeen muotoilla. Neliö muoto olisi nopeampi ja helpompi, mutta tykkään näistä terävämmistä kärjistä enemmän. Pidentää minun nakkisormia hieman enemmän. Sen lisäksi teräväkärki kestää minulla paremmin, kuin neliö muoto.
Onnistuu se, kun vain jaksaa panostaa. 🙂 Mun kynsien salaisuus on Poshen sinisessä pullossa oleva hoitolakka. 😉
Kommentit
Nuohan on oikeat söpöstelykynnet 🙂 kauniin värisiä lakkoja. Miten se leimaus muuten toimii? Sain kynsilakkatilaukseni mukana jonkun leimaussetin mutten osaa käyttää sitä 😀 joten jos saa pyytää,olisko mahdollista joskus saada lukea postaus siitä miten leimaat kyntesi 🙂 heh.. Tulee vähän tyhmäolo itselle kun kyselen tämmöisiä 😀 mutta olis tosiaan kiva testata leimausta itsekin 🙂
No kiitos! Ei ihan sitä mitä piti, mutta kynsilakathan ovat sävyltään todella kauniita. 🙂
Niin joo, kun Cesarsilla oli se kamppis. Olen tehnyt tuton kynsien leimaamisesta, mutta se on toukokuulta 2011, eli blogini oli tuolloin about 3 kk vanha. Tässä kuitenkin linkki mun surkeaan tutoriaaliin. 😀
https://anna.fi/glitz8glam/2011/05/kynsien-leimaus-helppo-koristelu-tutoriali-sinan-leimaussetti-arvostelussa/
Oikeasti, kiitos paljon linkistä! Nappaan avun sieltä 🙂
Leimaus on oikein hauskaa, kun se oppii. 🙂 Saa ihan uudenlaisia koristeluja kynsille.
En ole kynsitaiteilija, mutta kommentoinpa kuitenkin: epäonnistumisista onneksi oppii. Sitä vaan ei aina huomaa, kun se siirtyy hiljaiseksi taustatiedoksi ja vaikuttaa jatkossa valintoihin siitä, mikä toimii ja mikä ei. Suuret innovaatiot syntyvät joskus epäonnistumisista: Post-it-laput syntyivät, kun 3M testasi liimaa, joka osoittautui ihan sudeksi. Liima ei pitänyt kiinni. Siitä seurasi tuo post-it-lappu, jonka tarkoituskin on irrota helposti jälkiä jättämättä. Toinen suuri innovaatio on erektiolääke Viagra: sitä testattiin verenpainelääkkeenä ja todettiin tehottomaksi. Tutkimus keskeytettiin ja lääkkeet kerätään silloin takaisin potilailta. Mutta lääkkeitä ei millään meinattu palauttaa. Asiaa tutkittiin ja huomattiin, että potilaille mieluisa sivuvaikutus oli lisääntynyt erektio. Joten, mitä tästä opimme? Epäonnistumisia tarvitaan!
Kiitti Sari! 🙂 Tuo nippelitieto oli kiintoisaa. En tosiaan tiennyt noidenkin syntyneen vahingossa, epäonnistumisesta. :O
Ja se on muuten totta, että epäonnistumisia tarvitaan. On ärsyttävää epäonnistua, mutta siitä saattaa syntyä jotain muuta hyödyllistä/parempaa, tai ainakin opettaa paremmin, kuin onnistuminen. Joskus kyllä tuntuu, että itse epäonnistun lähes aina. 😀
Tosin mun on kyllä sanottava, että en osaa näitä kynsiä epäonnistuneina pitää… Minusta olivat tosi kauniit ja ihailen ihmisiä, joilla on taito tehdä näitä sekä silmää suunnitella väri- ja kuvioyhdistelmiä. Puhumattakaan siitä, että olen kateellinen kaikille, joilla on luonnolliset, pitkät, hyväkuntoiset kynnet. Itse saan pitkät kynnet vain, jos on rakennekynnet ja niistä luovuin jo vuosia sitten, kun se huollossa käyminen ei oikein napannut. Ja oli niistä muutakin riesaa. Geelattu kynsi oli tosi kova ja kun otti johonkin osumaa, niin tähtiä näkiä, kun kynsi ei joustanut yhtään. Ja sitten huollon lähestyessä oli jo jonkinlaista rispaantumaa ja kasvurajaa nähtävissä, ei kiva. Huollot oli kolmen viikon välein, joten jos olisi aina halunnut, että on kynnet viimeisen päälle, niin olisi pitänyt käydä kahden viikon välein. No joo, nyt taas innostuin yrittämään kynsien kasvattamista. Ehkä se näillä kovettajilla ja öljyillä ja suojalakoilla onnistuu…
Kyllähän tämä luomukynsienkin kunnossa pitäminen vaatii hommaa, mutta en palaa rakennekynsiin. Minulla oli vuosina 2011-2012 geelit. Tein ne itse ja itselläni huoltoväli venyi hyvin usein 7 viikkoon. :O Enkä edes silloin olisi jaksanut aloittaa huoltoa. Päätin luopua niistä ja paneutua luomukynsistä huolehtimiseen. Nyt en millään jaksaisi viilauspäiviä. 😀 Kynsiä vielä lakkailen, mutta ne viilauspäivät on mälsiä. Minulla menee noin kolme varttia siinä hommassa, kun ensin kynsi pitää lyhentää ja sen jälkeen muotoilla. Neliö muoto olisi nopeampi ja helpompi, mutta tykkään näistä terävämmistä kärjistä enemmän. Pidentää minun nakkisormia hieman enemmän. Sen lisäksi teräväkärki kestää minulla paremmin, kuin neliö muoto.
Onnistuu se, kun vain jaksaa panostaa. 🙂 Mun kynsien salaisuus on Poshen sinisessä pullossa oleva hoitolakka. 😉
Eikäku on kauniit kynnet! Musta tuntuu, että täällä intternaatin ihmemaailmassa turtuu kaikkiin hienouksiin, vaikka nyt kynsikuviin, ja kaikki vähänkin simpelimmät jutut tuntuu itsestä ihan vähäätöisiltä. Mutta ei ole niin! Minun silmään ainakin nämä kynnet ovat kauniit ja värit sopivat hyvin yhteen. Toisinaan taidetaan olla itsellemme vähän turhan ankariakin. 😉
Tuo on muuten niin totta! Jätän paljon kuvia julkaisematta vain sen vuoksi, että ne eivät täytä ”vaadittuja” kriteerejä. Ne saattavat olla ihan valotuksista tai kuvan esteettisistä pikkuhiulaamisista. Sitten nämä meikki- ja kynsikuvat ovat kanssa oma lukunsa. Niitä julkaistessa tulee usein mietittyä, että onko nämä nyt riittävän hienoja tai erikoisia julkaistavaksi?
Kiitos kommentistasi! Sait minut ajattelemaan. <3
Pöh, tosi kauniithan nämä on! Sävyt on ihanan hempeät ja herkät <3
Kiitos Nena Sofia! 🙂 Kiva, että piditte, vaikka itse meinasin heittää nämä kuvat roskiin. 😀 Omassa päässä oli visio, jossa en sitten onnistunutkaan. Siksi oli vähän sellainen blääh -fiilis näistä. 😉