Mieheni vastailee kysymyksiin

Monissa blogeissa on pyörinyt oman miehen tenttaus -postaus. Minäkin halusin tehdä omani, sillä halusin tietää mitä oma miekkonen vastaisi kysymyksiin ja ajattelin postata meidän omamme, sillä minusta ainakin oli kiva lukea toisten vastaavia postauksia. 🙂

Tukholman risteilyltä 2010

Tässä me olemme. Kuva on jo pari vuotta vanha. Stoorimme alkoi kesällä 1998. Tämän kuun alussa tuli kuluneeksi 14 vuotta siitä kun aloimme seurustelemaan. Paljon tuohon 14 vuoteen on mahtunut… iloja, suruja, juhlaa, menetyksiä, kriisejä, kasvua jne. Yksi on mikä ei muutu ja lopu koskaan… rakkaus toisiamme kohtaan.

Minä olin 15-vuotias ja mieheni 21-vuotias tuona kesänä 1998 ja siitä tuleekin hieman paljastuksia tulevissa vastauksissa kysymyksiin. 😉 Kysymykset ovat lihavoituja ja niiden alla kursivoidulla on mieheni kirjoittamat vastaukset. Koska mieheni on kovin lyhyt vastauksissaan, niin itse kirjoitin niiden alle vielä tarkennusta tai kerron lisää asiasta. 😉

Missä tapasimme?
Se tais olla mannerin pihassa.

Manner oli kouvolalainen leipomo/kahvila. Mieheni kaveri oli siellä töissä, joka taas seurusteli minun ystäväni Marin kanssa siihen aikaan. Mieheni ja minun juttuni ei alkanut vielä tästä ensitapaamisesta…

Missä olivat ekat treffimme?
Marin autossa ja tirvan baarissa

Monien mutkien kautta ystäväni Mari päätti naittaa minut ja mieheni yhteen, joten ”ensitreffimme” järjesti ystäväni Mari, kun lähdimme porukalla iltaa viettämään rinksaa heittämällä Kouvolaan ja Tirvan baariin (jota ei ole ollut olemassa enää yli 10 vuoteen) istuskelemaan. Minä tosiaan olin sen 15-wee ja kaikki muut 19-23 -vuotiaita. Eka ilta ei tuottanut tulosta siihen aikaan ujomman puoleisen mieheni kanssa ja minä päätin, että hitto vie, jos minut tahtoo, niin saa tehdä sen eteen jotain. 😀 Seuraavalle päivälle sovittiin uusi ilta koko porukalle ja se ilta jo tuotti jotain tulostakin… 😉 Kolmannen kerran tapasimmekin sitten seurustelevana parina, mutta mieheni otti esiliinansa mukaan, kun tuli tyttöystäväänsä ensimmäistä kertaa hakemaan kotoa. 😀 Minä olin tästä hieman käärmeissäni. ;D

Eka pusumme ja millainen se oli?
Hätäinen

Itse en muista pusuamme. 😀 Olin kyllä hieman… noh, humaltunut. Kiva, että mieheni muistaa. ;D

Samalta risteilyltä 2010. Pakko kertoa, että tätä postausta tehdessä Milla tuli nauramaan tätä kuvaa ja sanoi: ”ota pois kuva. On vähä tyhmä tommonen”. 😀 Voi taivas tuota meidän tyttöä! 😀

Tiesitkö heti, että olin sinulle se oikea?
Enpä tainnut tietää

En tiennyt minäkään. Minulla vaihtui poikaystävät tiuhaan tahtiin tuohon aikaan ja oletin tämänkin olevan ohi parissa kuukaudessa. 😀 Mikä nyt on ihan tyypillistä 15-vuotiaalla tytöllä. About parissa kuukaudessa taisi molemmat jo tietää, että tässä on jotain mistä ei irti pääse, vaikka haluaisi. 😀

Tuore rouva Hirvonen… 6.8.2005

Millaisen ensivaikutelman annoin?
Vähän ylpeän

Olemme tästä mieheni kanssa puhuneet ja kysyin taas uudestaan, että miten niin ylpeän? Tarinahan meni tosiaan niin, että mieheni oli ujomman puoleinen tuohon aikaan. Hänen kaveriporukan supliikimmat pojat alkoivat piirrittää minua kilpaa. Mieheni oli niin rassukka, että ei ensinäkemisellämme uskaltanut yrittää minua, vaan jätti suosiolla huomioni hakemisen kavereilleen. Minä tulkitsin mieheni ylpeäksi paskiaiseksi ja en siksi puhunut tai ottanut kontaktia tähän hiljaiseen tyyppiin, sillä hän näytti minusta lähes vihaiselta minun läsnä oloni vuoksi. 😉 Eli molemmat pidimme toisiamme ensitapaamisella ylpeinä, vaikka emme olleetkaan. 😀 Minä tosin aloin ensin seurustelemaan mieheni erään kaverin kanssa ja vasta reipas kuukausi ensitapaamisemme jälkeen ystäväni Mari alkoi naittaa meitä yhteen ja siitä meidän tarinamme oikeasti vasta lähti. 🙂

Milloin tapasit perheeni?
Koko perheen taisin tavata rippijuhlissasi

Ihan koko perheen mieheni tapasi vasta minun rippijuhlissa, mutta äitini ja isäni (isäni oli siihen aikaan vielä elossa) hän tapasi minun rippileirillä, kun oli vierailupäivä. Mieheni kävi minua tapaamassa salaa rippileirillä. ;D Pappi ja isoset ei tiennyt mitään. ;D Vierailupäivä oli ainut päivä jolloin olisi saanut nähdä ja tavata leirin ulkopuolisia ihmisiä. 😉
Tuohon aikaan perheeseeni kuului isäni, äitini ja pikkuveljeni… nykyäähän meitä ei ole kuin äiti ja minä. :'(

Onko meillä perinteitä?
Onhan meillä kaikenlaisia

Onhan meillä. Esimerkiksi jouluna on lähes aina samat perinteet. Lisäksi perinteenä on ollut oikeastaan aina, että minun synttäreinä käymme ravintolassa tai mieheni tekee ruokaa. 🙂 Yleensä mieheni tekee jotain spesiaalimpaa ruokaa. 😉 Kun täytin 16, oli mieheni tehnyt karjalanpiirakoita ja munavoita. Lisäksi oli kynttilöitä ja vaahtokylpy kera vaahtokarkkien ja kuoharin. 🙂 Hän oli käyttänyt viimeiset rahansa kaupassa käydessä. Awwws… <3 Harva 21-vuotias miehen alku toimii näin. 🙂 Paljon muitakin perinteitä, mutta en jaksa kaikkia luetella.

Kuka sanoi rakastan sinua ensimmäisenä ja missä se tapahtui?
Enpä muista moista

En muista itsekään. Minä vähän luulen, että minä olisin ollut, sillä mieheni oli aikoinaan humaltuneenakin hillitty ja vähä sanainen. 😉

Mistä riitelemme eniten?
Ei me enää oikein riidellä

Kuten mieheni on tuossa jo sanonut, niin emme riitele enää juuri koskaan. Alkuvuodet meillä meni tapellessa kaikesta mahdollisesta, mutta nykyää ei enää jaksa. Se vie niin paljon energiaa ja aikaa. 😀

Kuka määrää kaapin paikan?
Millahan sitä yrittää määrätä, mutta muuten fifti siksti

Joo, Milla sitä yrittää määrätä, mutta ehkä mä olen tuo siksti ja mieheni fifti. xD

Mitä katson TV:stä?
Samaa kuin minäkin,paitsi kaikki urheilu ei oikein uppoa

Tai sitten mieheni katsoo samoja kuin minäkin. ;D Ihan kaikki urheilu ei minuun uppoa, mutta kaikki arvokisat jne. kyllä kiinnostaa.

Mistä ruoasta en pidä?
Tällä hetkellä makkarasta

Minua ällöttää tällä hetkellä grillimakkara. Yök!

Oijoi, kun meillä on joskus ollut himokkaita suudelmia. 😀 Kuva Riviera nimisestä baarista vuodelta 2004.

Kun käymme ulkona syömässä mitä juon?
Normaalisti viiniä. nyt vettä

Ooh… odotan kyllä sitä, että saan taas nauttia hyvän ruoan kanssa lasin tai pari viiniä. Nyt on vielä pidättäydyttävä siitä nautinnosta.

Mikä on kengänkokoni?
Oiskohan 37

Sehän se. 😉

Jos keräisin jotain mitä se olisi?
Ihan mitä van… 

Kuulemma keräisin mitä vain. Nooh… minä olen hieman keräilijä ihminen. ;D

Mitä laitan leivän päälle?
Oivariinia

… ja kinkkua ja/tai kurkkua. Nyt juustokin hieman etoo.

Jos voisin syödä jotain joka päivä mitä se olisi?
Tertun tekemää maalaisleipää

Mummoni Tertun tekemä mallasleipä on ihanaa ja söisin sitä ihan hullunlailla.

Millaista on lempimusiikkini?
Suomipop ja rock

Totta, iän myötä musamaku on hieman keventynyt. Toki ne vanhat legendat hevisaralla on edelleen pop, mutta uudet hitit on aina jotain suomalaista. 🙂

Halloweenit 2005. Olenpa minä kinky! 😀 Olen käyttänyt baarissakin noita vaatteita ihan tavallisena viikonloppuna. 😛

Mikä on silmieni väri?
Vaikka vihreät. omien sanojesi mukaan sekasikiöt

Ne on sekasikiöt tai kameleonttisilmät. 😀

Mikä tapani on sellainen, jonka toivoisit häviävän.
Hermoromahduksen saaminen, jos jotain on kateissa

Tämä on minun yksi pahoista puolistani. 😀 Saan aivan silmittömän raivarin, kun jokin on hukassa. :O Pahimmillaan koko talokin näyttää siltä, että Minna on etsinyt jotain hukassa olevaa. 😀 Yleensä en ota itse syytä niskoilleni, vaan mieheni on AINA piilottanut minun tavarat. :S

Mistä minä olen kotoisin ja mistä vanhempani ovat kotoisin?
Valkealasta, helsingistä ja ”maalta”

Minä olen kasvanut Valkealassa, joka on kanssa nykyää Kouvolaa. Isäni on pääkaupunkiseudulta ja äitini Ruotsinpyhtäältä.

Mikä on lempikakkuni?
Juustokakku

Kaikki kakut on ihania tällä hetkellä, mutta ilman raskaana oloa juustokakku on se joka maistuu AINA! 😉

Olenko harrastanut jotain urheilua?
JEP

Jep, olen harrastanut vaikka ja mitä, mutta viime vuosina ei enää ole ollut aikaa ja energiaa. Pitäisi kyllä olla.

Mitä voisin tehdä tunteja putkeen?
Nukkua…

TOTTA! 😀 Rakastan nukkumista… <3

Tälläisiä vastauksia minun mieheltäni minusta ja meistä. 🙂 Löytyykö teistä lukijoista muita, jotka olisivat tavanneet kumppaninsa kanssa hyvin nuorena? Tai noh, mieheni ei ollut ihan niin nuori, kuin mitä minä olin.

Meidän yhteiselomme ei alkanut ”rakkautta ensisilmäyksellä” ja meillä oli paljon kaikenlaista kränää alussa, mutta olemme kasvaneet ja kasvattaneet toisiamme ja olemme kuin Juha Tapion Kaksi Puuta -biisissä. 🙂 Sanoitus on kuin meistä kertova. 🙂 Kaunis biisi muutenkin.

Olisi ollut hauska laittaa kuvia meistä aivan alkuajoilta, mutta siihen aikaan ei digikameroita oikeastaan ollut ja yhteiskuvia meistä ei juurikaan ole. 🙁 Ehkä appivanhempiemme ja äitini paperikuvakätköistä saattaisi löytyä, mutta en alkanut etsimään skannatakseni niitä. Vuonna 2003 meille taisi tulla ensimmäinen digikamera, mutta ensimmäiset kuvat katosivat tietokoneemme hajottua ja niitä ei saanut ”tietokonenörttimieheni” pelastettua. 🙁 Mutta onhan muutama otos vuosilta 2004-2010. 🙂

Mukavaa lauantaita kaikille! Seuraava postaus taas sitten maanantaina. 😉