Milla ja Veeti - minun elämäni suurimmat rakkaudet

Olen lupaillut vauvanhöttöistä postausta. Tässä tulee monen monta kuvaa minun rakkauksistani, eli lapseni Milla 4 vuotta ja Veeti +4 kk. Tosin Veeti on kuvissa monelta eri kuulta ja tässä vaiheessa niillä viikoillakin iässä on merkitystä. 😉

Meidän molemmat lapset ovat oikeita vesipetoja. Veeti nauttii kylvystä ja onkin aivan elementissään vedessä. Onko hieman kornia, kun Veetillä on pinkki vanna? Nooh… luonnollisestikin kyseessä on Millan vanha kylpyvanna ja siksi pinkki väriltään. Onneksi Veeti ei vielä valita tuollaisista pikku seikoista. 😀

Veeti on oikea hymypoika. 🙂 Pikkuinen on vielä pikkuinen, sillä ikää jäbällä on tässä kuvassa 1 kk.

Ja nyt hieman osoitetaan mieltä, kun äiti kuvaa, eikä anna minulle ruokaa.

Veetin ristiäiset pidimme kotona. Meillä on sen verran tilaa, että mahtui oikein hyvin. Millan nimi olisi Veeti, jos olisi ollut poika. Koska Milla olikin tyttö, niin hänestä tuli Milla. Sopiva nimi tälle herttaiselle ja empaattiselle, mutta tempperamenttiselle jästipäälle. <3 Veeti on ihan Veetin näköinen. Lapsiemme nimet ovat hyvin perinteisiä, mutta kuitenkin ajattomia. Lisäksi keskenään saman tyylisiä.

Meistä on mahdotonta saada sitä ”täydellistä” perhekuvaa. Aina joku meistä neljästä katsoi väärään suuntaan tai silmät oli kiinni… tai minulla aivan aidosti oli dorka ilme. Ei näissä virallisen epävirallisissa kuvissa vetäistä meikkipostausilmeitä kasvoille ja poseerata. 😀 Kaitpa näissä tälläisissä kuvissa kuuluukin näyttää hieman… noh, ei niin parhaimmillaan olevalta.

Meitä hieman arvelutti, että kuinka Milla tulee hyväksymään pikkuveljen? Onhan se pikkuveljen tai -siskon saaminen suuri muutos esikoiselle. Hän joutuukin yht’äkkiä jakamaan vanhempansa ja huomio ei ole vain yksistään hänelle.

Noh, etukäteen huolehtiminen oli turhaa. Kuten kuvista näkyy…

Veikka on erittäin rakas Millalle. <3 Milla suukottelee Veetiä ja kertoo rakastavansa häntä. *oih!* Milla huolehtii veikastaan paljon! Voi tiedättekö, että joskus tuntuu, että Milla on äidillisempi, kuin minä. 😀 ”Äiti… veikan vaippa pitäisi vaihtaa! Äiti… veikalla on nälkä, anna sille tittii! Äiti… laitoin veikalle tutin, kun se itki. Äiti… veikka hymyili mulle. Äiti… minun piti hakea veikalle vaippa! Äiti… saanko veikan syliin? Äiti… Äiti… Äiti…” Lisäksi Milla kyselee paljon veikan hoidosta. 🙂

Meillä isi myös hoitaa lapsia ja vaihtaa vaippoja. Ainoastaan vastasyntyneiden Millan ja Veetin napanuoran tyngät minä olen yksin joutunut puhdistamaan ja tekemään niitä pikkutarkkoja ja hieman ikävempiä toimenpiteitä.

Millalla on uusi harrastus. Valokuvaaminen. 🙂 Löysimme laatikoiden kätköistä vanhan digikamerani. Kamera on vuodelta 2004, joten sillä ei kyllä tee tänä päivänä mitään. Kännyköissäkin on tarkemmat kamerat, kuin tuo pokkari. 😀

”Ota veikka hieman tunnetta ja asennetta”

”Kato äitiiii! Mä otin veikasta kuvan!”

Kun on meikkaaja-maskeeraajan tytär, niin rakastaa meikkejä ennen, kun oppii ”kuivaksi”. 😀 Niin kertoo sananlasku a’la Minna. Milla sai yhdeltä kummiltaan synttärilahjaksi Monster High -meikkejä.

Huomatkaa, että luomivärisävyksi valittiin sama sävy, kuin paidassa. ;D

Köhöm… kyllä tämä on meillä naisilla verissä. Onko kenties tuttu näky? On kuin kaksi aikuista kosmetiikasta kiinnostunutta ystävystä tutkimassa uutuuksia. Tässä tutkitaan kolme vuotta vanhemman serkun kanssa erilaisia meikkejä.

Lahjaksi tuli myös Monster High -tatuointeja. Tytöt sitten lätki niitä poskiinsa. Millalla oli sitten pääkallo poskessa. 😀

Minun suurimmat rakkaudet, joiden puolesta olisin valmis tekemään mitä vain ja uhraamaan mitä vain. Tälläiset kuvat saa huokailemaan onnesta ja olemaan kiitollinen siitä mitä on. <3

Vauvan hymy on kanssa aina mitä palkitsevin!

Ja sen Veeti osaa. Aina yhtä hymyä. Kuvatessa vaan yleensä hymy häipyy ja aletaan tarkkailemaan, että mitä se äiti tuossa hyörii tuon oudon möhkäleen kanssa?

Veeti oppi 2.4. kääntymään täysin yksin vatsalleen. Nämä kuvat ei ole silloin otettuja.

Veetillä on vahva niska, sillä jätkä on napottanut pää pystyssä jo viikon vanhasta lähtien.

Hei, hetkinen… vai olikohan Veetin isä sittenkin Gene Simmons? 😀

Kielen näyttäminen oli kivaa yhdessä vaiheessa. Nykyää hauskinta on päristä, kun suu on täynnä sosetta. Ei naurata äitiä, vaikka joskus naurattaakin.

Huh, talvisia maisemia. Tässä ollaan hakemassa pajunoksia palmusunnuntaita varten.

Oli hirveän kylmä. Ei uskoisi, että siitä on aikaa vasta kuukausi.

Awww… <3

Palmusunnuntaina Millasta kuoriutui pieni noita. Millaa ei saanut meikata rumaksi ja mustia pisteitä nyt ei ainakaan saanut laittaa. 😀 Hieman köhöm… turhamainen noita meillä. Vaaleanpunaista kimaltavaa luomiväriä sai ja piti laittaa ja sitten äiti sai vähän vahvistaa kulmakarvojen lähtöjä, että ilmeestä tulisi tuimempi. Poskipunaa sai laittaa hillitysti. Minulla oli kuulkaas tarkat ohjeet noidalta. Varmaa vaativin asiakas mitä on koskaan ollut. 😀

Veeti oli puettu nalletakkiin, eli teddy-kankaasta tehtyyn ruskeaan takkiin, jonka hupussa on nallen korvat. 🙂 Tosin kuvat unohtu ottaa meidän nallesta.

Serkukset päiväunosillä mummin ja ukin olohuoneen lattialla. Serkkutyttö on tasan kuukauden nuorempi. Jos joku ihmettelee serkun otsassa näkyvää jälkeä, niin se on mansikkaluomi. 😉 Ei ole sattunut mitään onnettomuuksia. Veeti nukkuu nunnurätti naamallaan. 😀

Tässä on mieheni siskon kissa Niilo. Niilon olettekin nähneet aikaisemmin. 😉 Ai missä? Muistatteko postaukseni Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksestä? Niilo oli se kissa, joka innostui Millasta ja roikkui häkkinsä ovessa. Vanhaan postaukseen pääsee tästä. Niilo on saanut hyvän kodin. 🙂

Niilo oli erittäin huolissaan väsymyksestä kitisevästä Veetistä. ”Osaakohan tuo mamma hoitaa noita vauvoja?” 😀

Kerran olin ilkeä ja menin herättelemään Veetiä päikyiltä kameran kanssa. Jäbä oli tosiaan pakko herättää menon vuoksi. ”Ä-ää-ää… äiti, älä…”

”Mä haluan nukkua…”

”Mee pois!”

Veeti omaa hyvät unenlahjat. Jäbä nukkuu yöunia yhtä soittoa 11-13 tuntia. Veeti ei ole herännyt yöllä syömään about 3 kuukauteen. Jostakin 2,5 kk ikäisestä Veeti on nukkunut yöunensa klo 8.00-9.00 asti. Nykyää menee parhaimmillaan 11.00 asti. Milla oli ihan samanlainen. Samoissa kuukausissa alkoi nukkumaan pitkän pitkiä yöunia, ilman yösyömisiä tai aamuaikaisen syömisiä. Äitiinsä ovat tulleet. Nukkuminen on kivaa! 😀

Tässä oli kuvia lapsukaisistani ja heidän touhuiluistaan. Uusia kuvia taas jonkun ajan päästä. 😉

Loppuun vielä Millan tekemä piirustus.

Made by: Milla 1.4.2013

Milla piirsi oman perheensä tietokoneellaan. Millalla ei ole käytössä erillistä hiirtä, vaan hän käyttää tietokoneen omaa tasohiirtä. Melkoisen taitava tyttö! Kuvassa on isi ja Milla, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Äiti ja veikka ovat heidän vieressä ja hekin pitävät toisiaan kädestä. Taustalla on meidän talo ikkunoineen ja savupiippuineen. Lisäksi on pilvi, jossa toinen etualalla oleva kissa asuu. Kuvan etualalla olevat kissat ovat meidän Vilma ja jo taivaassa asuva Verneri. Milla ei enää oikein muista Assia, sillä kuvassa voisi olla Assikin, joka kuoli elokuussa 2011. Koska mummon kissa (oli minun kissani lapsena) kuoli hiljattain, niin varmaan siksi Verneri pääsi myös piirrokseen. Ihana piirustus! <3 Äidillä on kuulemma porkkananenä. 😀 Ihan on näköinen!