Mitä syötäisiin?
Viikonloppu ja ainainen mietinnän aihe: mitä syötäisiin? Ajattelin lauantain iloksi postata pari menuehdotusta viikonlopulle. *Tämä postaus on höystetty huumorilla ja pilkkeellä silmäkulmassa* Menujen kuvituksina olen käyttänyt kännykällä kuvaamiani ruoka-annoksia, joten valitan hieman heikkoa laatua. Ravintolat ovat ärsyttävän hämäriä paikkoja, eikä niissä ole ajateltu kuvausolosuhteita.
Lauantaina voidaan syödä hieman juhlavammin. Miltä kuulostaisi 7 ruokalajin illallinen?
Lauantain menu
Jos viitsit ja jaksat, niin perheesi varmasti ilahtuu pienestä keittiön tervehdyksestä. Ruokahalun herättelijänä toimii erinomaisesti kurpitsapyré, kera suolattujen pähkinöiden ja grillatun kurpitsan kanssa. Juomasuosituksena aito ranskalainen rosé-shampanja, joka toimii myös aperitiivina.
Ensimmäisenä alkuruokana aloitetaan kevyesti. Grillattu kampasimpukka juuriselleripyré pedillä ja omenaa. Pinot Gris on oiva rypälelajike viinivalintaan.
Poroduo jatkaa tätä makumatkaa. Miltä maistuisi poronsisäfile ja poromousse kelta- ja punajuuren kanssa? Piparjuuri antaa kivan tujauksen voimakkaan makuiselle lihalle. Uudenmaailman viineistä löytyy hyviä vaihtoehtoja tälle voimakkaalle makuelämykselle.
Kolmantena alkuruokana jatketaan kalalla. Turskaa ja mätiä, kera pomelon, varsisellerin, hollandaise-kastikeen ja taikinakuoreen paistetun kalanmaksan kanssa. Viognier on oiva rypälelajike tämän aterian juomasuositukseen.
Ensimmäisessä pääruoassa nautitaan merikrottia voimakkaan rapuliemen kanssa. Porkkanapyré ja punajuuret ovat toimiva lisuke tämän makunystyröitä räjäyttävän makumaailman kanssa. Juomasuosituksena hieman yllättävä punaviini, jossa rypälelajikkeena Cabernet Sauvignon.
Toisessa pääruoassa nautitaan hirvenlihaa, ankanmaksaa, mustia linssejä, palsternakkaa ja yrttilientä. Tumma ja täyteläisen ryhdikäs punaviini maistuu palan painikkeena.
Illallinen ei olisi täydellinen ilman jälkiruokaa, joka kruunaa kaiken. Kahden lehtevän keksin väliin piilotetut päärynät maistuvat vaniljakastikkeen, suklaamoussen ja tyrnijäädykkeen kanssa. Koristeena voidaan käyttää tuoreita vadelmia ja karhunvadelmaa. Makea jälkiruokaviini räjäyttää tajunnan illallisen päätteeksi.
On hyvä varata riittävästi aikaa ruokalajien valmistukseen, mutta myös kaiken jälkisiivouksen tekemiseen. Kun kaikki on tehty, voidaan jo aloittaa esivalmistelu pyhäpäivän menua varten. Sunnuntai on vapaapäivä, joten silloin ei kannata liiaksi rehkiä keittiössä. Siksipä voit pihistellä ja valmistaa vain 6 ruokalajia.
Sunnuntain menu
Perheesi ehti jo tottua keittiöntervehdykseesi, joten sinulta odotetaan uutta ja mielenkiintoista tervehdystä. Miltä kuulostaisi filotaikinaan pursotettu siianmätimousse? Shampanja on oikein hyvä aperitiivi ja samalla ruokajuoma tämän keittiöntervehdyksen kanssa.
Ensimmäisessä alkuruoassa nautitaan sokerigraavattua nieriää, osterimajoneesia (kyllä, niitä joita Casanova söi joka aamu miehisyyteensä), tuoreiden kukkien ja heinien kanssa. Täytä lasit uudelleen samalla shampanjalla, jonka olitte avanneet aperitiiviksi.
Näin talvisin lämmin keitto maistuu aina. Kermaisen pehmeä madekeitto mustajuuren kanssa on ihanan lämmittävä ja maistuva alkuruoka. Koristele keitto yrteillä ja mateenmädillä. Valkoviiniksi kannattaa valita pehmeä, mutta täyteläisempi valkoviini. Sauvignon Blanc on usein turvallinen valinta kermaisten ja täyteläisten kalaruokien kanssa, vaikka itse kala olisi vähärasvaisempi.
Ensimmäisenä pääruokana voidaan syödä arkisemmin mehevän juustoista risottoa ja kaniinia. Vahva juusto risotossa vaatii seurakseen täyteläisen ja mausteisen punaviinin, jotta sen aromit pärjäävät juuston aromien rinnalla.
Toisena pääruokana sunnuntaina voidaan nauttia vaatimattomasti vasikkaa calvados-kastikkeella, perunapyréllä ja pikkukasviksien kera. Punaviininä voidaan juoda samaa, kuin edellisen pääruoan kanssa.
Kohokas, eli soufflé on sunnuntain kohokohta. Mustikka-soufflé, itsetehty vaniljajäätelö, hopeatoffee ja metallihohtoiset pensasmustikat orvokkien kanssa on näyttävä päätös sunnuntain aterialle. Jälkiruokana toimii kevyen raikas, makea kuohuviini tai kevyempi jälkiruokaviini. Muistathan, että kohokas ei odota syöjäänsä, vaan syöjä odottaa kohokasta. Älä valmista tätä etukäteen, vaan vatkaa vaahto ja paista kohokkaat heti viimeisen pääruoan jälkeen.
Jos tuntuu, että viikonlopun menut ovat turhan työläitä, niin ainahan voi mennä ravintolaan tai lähteä risteilylle, jossa nauttia valmiista, pöytään kannetusta ateriasta. Jos tili huutaa tyhjyyttään, koska tuhlasit kaikki rahat kosmetiikkaan, niin voihan sitä nauttia viikonloppuna edullisemminkin hyvää ruokaa.
Perinteinen lohikeitto ei vie aikaa, eikä maksa maltaita. Iso kattilallinen, niin riittää koko viikonlopuksi isommallekin perheelle. Keittoon tarvitaan vain puikulaperunaa, kirjo- tai merilohta, purjoa, kermaa ja tilliä. Kyytipojaksi maitoa ja tuoretta ruislimppua, jonka päälle reilusti voita. Hyvää se tämäkin on.
Rentouttavaa lauantaita kaikille Glitz & Glamin lukijoille! Inspiroitukaa kauniista annoksista ja uusista makukomboista. Huomenna palataan takaisin kosmetiikan ja kauneuden pariin. Luvassa on ensimmäinen 5 parasta -postaus.
P.s. Synttärionnittelut äiti! <3
Vain lohikeitto on itsevalmistettu, muut ovat kuvattu Silja Symphony laivalla, Bon Vivant ravintolassa, jossa kävimme mieheni kanssa helmikuun alussa.
Kommentit
No kyllä! Oli taivaallista! <3 Kaunista katseltavaa, uusia makuelämyksiä ja ihania makuja… hyvässä seurassa vielä. Mikäs sen parempaa? 🙂
Kommentit
Kiitos onnitteluista <3 Herkullinen postaus, kuola valuu suupielistä. Varoitus: tänään saatte ihan perusruokaa 🙂
EIKÄ! Minä todella odotin, että ainut tyttäresi, ainut vävysi ja ainoat lapsenlapsesi saavat vähintään jonkun vastaavan menun tänään. 😀
Tulipa nälkä! Onneksi mun makarooni kypsyy tuolla kattilassa juuri ;D
Onhan seuralaiseksi täyteläistä ketsuppia ja juomana aitoa, kristallinkirkasta ja raikasta kraanavettä? 🙂
Hauska 😀
Taisin eilen illalla nähdä sut Kairossa, teit ilmeisesti juuri lähtöä kun bongasin sut. Mieheni kysyi, että ketä sie tuijotat noin pelästyneen näköisenä (pahoitteluni, jos huomasit :D), kun yritin saada selvää, oletko se todellakin sinä.
APUVA! 😀 No varmaankin se minä olin, sillä olin töissä. Olitko katsomassa Ilo irti -revyytä? Mitä pidit? En yleensä hypi näyttämön takahuoneesta salin puolelle, mutta eilen appivanhempani ja kälyni miehensä kanssa olivat katsomassa näytöstä, joten kävin heitä moikkaamassa ja työillan loputtua jäin heidän kanssa juttelemaan. Olisit sanonut moi. 🙂 Ethän vaan ollut punatukkainen, joka hymyillen katsoi, kun tuntisi minut? 😉
Ei oltu katsomassa (vaikka kovasti haluaisin, melkein loppuvuodesta tilasin liputkin, mutta tuli odottamattomia esteitä :/ ), vaan oltiin miehen kanssa ulkona syömässä ja saatiin kuningasidea käydä Kairossa yksillä. Tultiin siis jo revyyn loputtua ja tilattiin juomat siitä ensimmäiseltä baaritiskiltä, mutta karaoken alkaessa baarimikko huomaavaisesti antoi meille luvan tulla salin puolelle.
Istuit pitkässä ikkunapöydässä kun tultiin saliin ja oletin seurueesi olevan näyttelijöitä. Kun aloitte tehdä lähtöä bongasin sun laukun ja varmistuin, että se oot sinä (jälkikäteen hoksasin tarkistaa, oliko illalla ollut myös se revyy 😀 ).
Lähdit just siitä meistä katsottuna kauemmasta ovesta ulos, joten ei tullut oikein tilaisuutta morjestaa. Mulla oli lettikampaus ja istuin kasvot tanssilattialle päin, jos satuit pistämään merkille.
Aaa… tulkaa ihmeessä katsomaan. Ilo irti on hauska. Sellaista vähän roisimpaakin huumoria löytyy. 😉 Huhtikuussa on viimeiset näytökset.
Joo, istuin appivanhempieni ja kälyn ja hänen miehensä kanssa. He olivat katsomassa revyytä ja istuivat näytöksen jälkeen vielä parilla, joten menin töiden jälkeen siihen juttelee. Normaalisti me teatterilaiset livahdetaan vauhdilla koteihimme. 😀
Hah, vai laukku paljasti. 😀 Joo, minä livahdin takahuoneen oven kautta, kun oma auto on siellä henksukunnan parkkipaikalla. No voi hitsi! En sinua kyllä huomannut tai ainakaan en ole rekistöröinyt. 🙁 Olisit vaan huutanut kovaanääneen: MOIIIII MINNNAAAA! Ja vilkuttanut seisaalteen. Olisit saanut minut hyvin, hyvin hämilleni ja paniikkiin, kun olisin miettinyt, että kuka tuo on? Olisin varmasti tullut juttelee ja teeskennellyt tuntevani ja muistavani ja samalla käynyt läpi omia muistilokeroitani. 😀
Tule ihmeessä! 🙂
No enpä ilennyt olla niin ilkeä 😀 Ens kerralla, jos satun näkemään sut jossain, lupaan tulla moikkaamaan 🙂
Voi että! Olisin muuten valmistanut tuon ekan menun, mutta meiltä on harmillisesti piparjuuri päässyt loppumaan. 🙁
No voi harmi! Voiskohan tuon piparjuuren korvata jollain?
Kiitos mahtavista ateriaideoista. Nautimme tosin arkenakin aika usein poroa ja osteria, joten ne korvaisin ehkä jollain hienommalla. Myös shampanjaa kuluu viikoittain, joten olisiko sinulla jokin ehdotus alkupalalle esimerkiksi valkoviinien puolelta? Tokihan meiltä löytyy itse kasvatetuista rypäleistä tehtyä, kymmenen vuotta kypsytettyä valkkaria mutta pidän sitä kovin arkisena vaihtoehtona. 😉
😀
Olisiko tryffelit riittävän juhlavaa viikonlopulle? Tryffelirisotto on aika maukas. Myös hummeri gheen (kirkastettu voi) kanssa ja uppokeitettyjä viiriäisenmunia. Miltä kuulostaa?
Valkoviini toimisi juuri noiden kanssa erinomaisesti. Mitäs sanot ranskalaisesta vuosikertaviinistä? Olen ymmärtänyt, että vuosi 2009 oli hyvä vuosi, mutta toki sinun oma syntymävuotesi voisi olla jo riittävän juhlava vuosikerta viikonlopulle. 🙂
Oi mitä herkkuja! Ei ehkä itseltä ihan onnistuisi viikonlopun kunniaksi. Mutta lohikeitto! <3
Voin kertoa, että kaikki tuollaiset maistuu paremmalta, kun ne saa nenän eteen valmiiksi kannettua. Hitsi mikä homma ja sotku tulee tuollaisia kotona näperrellessä. 😀 Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ei hikoilua keittiössä, ei kiirettä, eikä siivoa ja tiskiä! Kyllä entine kokki osaa nauttia siitä, kun itse pääsee olemaan asiakas. 😀
Miksu?! Mulla on ihan hirveä nälkä. Menen lämmittämään ranskiksia…
Ja jos osaisin kirjoittaa, niin miksu olisi miksi.
Miksu tai miksi, ihan sama. 😀 Onneksi pääsin itse syömään äidin tekemää ruokaa. 🙂
Heh, ensimmäinen ajatukseni oli, että olisin räkäkännissä ennenkuin saisin edes ensimmäisen annoksen lautaselle asti….
Meillä mennään viikonloppu tofukeitolla, tosin isäntä livistelee saarioisen pitsojen pariin boikotoidessaan naisten kasvisruokaa.
Sivumennensanoen, se on harmaa nyh.
Voin kertoa, että olen melkoisessa huppelissa syötyäni tuollaisen menun. En ymmärrä, että miten ruokailusta voi päihtyä? 😀
Ihanaa miehistä asennevammaa. 😀 En ole kotona tehnyt tofusta mitään. Pitäisiköhän kokeilla? 🙂
Nyt tuli kyllä vesi kielelle useampaan otteeseen ! 🙂 Ihania kuvia. Ovat varmasti maistuneet taivaalliselle.
No kyllä! Oli taivaallista! <3 Kaunista katseltavaa, uusia makuelämyksiä ja ihania makuja… hyvässä seurassa vielä. Mikäs sen parempaa? 🙂