Näyttötyöni: vuosilukumeikki

Vuosikymmen määrättiin tähän työhön ja aiheeksi saimme 80-luvun. Itse en henkilökohtaisesti pidä ollenkaan 80-luvun meikkauksesta, enkä kyllä 70-luvunkaan. Niinä vuosikymmeninä meikattiin rumasti minun mielestä. Erityisesti 80-luku!!! Tosin 80-luku oli erittäin monipuolinen vuosikymmen meikkaustyylien suhteen.

Minulle oli selvää se, että tarvitsin malliksi sellaisen joka ei ole nyppinyt kulmiaan aivan ohuiksi viivoiksi ja mitä paksummat kulmat, niin sen parempi. Äitini ehdotti itseään malliksi, johon alkuun olin hieman vastahakoinen, sillä en halunnut meikata 47-vuotiasta äitiäni kaikein perinteisimmällä kasarimeikillä. Eli sini-turkoosinen tai lila & vaaleanpunainen luomiväri ja pinkki huulipuna. Sitten keksinkin, että teen äidilleni kasarin saippuaooppera lookin ja meikin. 80-luvulla kaikki saippuaoopperasarjat nousivat suosioon ja niiden tähtien tyyliä kopioitiin. Äitinikin oikein innostui. 😀 Siitä se ajatus sitten lähti…

Halusin tähän kasarimeikkiin ja lookiin dramaattisuutta ja ylväyttä, eli juuri sitä mitä saippuasarjoissakin aina on. Tyyli on haettu tv-sarja Dynastiassa näytelleestä Joan Collinsista. Kuinka moni muistaa Dynastian? Meikkipohja oli yli vaalea, kulmat vahvat, paksut ja tummat. Huulet räikeän punaiset, poskilla voimakkaasti poskipunaa, joka näytti suorastaan likaiselta. Suuri ja muhkea kampaus, että suuret korut. Olkatoppaukset olivat kovasti in ja ne vain suurenivat ja suurenivat vuosi vuodelta. Kasarin muotiin kuului hyvin vahvasti ajatus, että mitään ei voi olla liikaa! Monesti 80-luvun meikkaus ei korostanut hyviä puolia ja kaunistanut, vaan päinvastoin! Kasarin meikkaus vanhensi ja pahimmillaan ”rumensi” kauniita naisia. Te jotka olette meikanneet 80-luvulla varmaan naureskelette nyt vanhoille kuvillenne. Toiset teistä nauraa äitiensä 80-luvun kuville. 😀 Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, sillä muistan kyllä 80-luvusta, mutta en ole vielä silloin meikannut ja valinnut itse vaatteitani.

Vaatteiden valitseminen oli hauskaa. Olimme äitini kanssa hänen siskollaan kaivelemassa vaatekaappia. Loppujen lopuksi tästä tuli minusta paras kokonaisuus. Valkoinen kauluspaita on minun, että myös kaikki korut ja patellavyö. Päällä oleva metallisena hohtava verkkotakki on äitini vanha, jonka on antanut siskollensa. Musta nahkahame on aito 80-luvun hame, jota tätini ei ole raaskinut heittää pois. Mustat saappaat ovat myös hänen, mutta ne ovat ihan uudet. Valkoiset kaulukset näkyviin ja hihat käärittiin ylös. Lisäsimme tuplasti olkatoppauksia olkapäille. ;D Ah, niin ihana kasari look on valmis!

Saippuakuplia ja shampanjaa… niistä on rikkaan draama kuningattaren päivä tehty. ;D Minä puhaltelin tyttäreni saippuakuplia kun Sofia kuvasi ja äitini poseerasi ylpeänä ja maailman omistajana. 😀

Kasari meikki ei todellakaan kaunistanut ja nuorentanut äitiäni, ei se kaunistanut silloin ketään. Olen silti ylpeä siitä, että tässä huokuu kasari, mutta aikuisen naisen kasaria. Oli oikeastaan kiva idea käyttää äitiäni mallina, sillä onhan hän kuitenkin ollut aikuinen 80-luvulla… tai noh, hän on täyttänyt 18 vuonna -82. ;D

Kuvat: Sofia Virtanen

Kasarin layout

Kuten layoutissakin olen kirjoittanut, niin vastaavanlaista tyyliä ja meikkiä käyttää tänäkin päivänä Lenita Airisto. Mummolleni näitä kuvia näyttäessä hän mainitsi myös Kirsti Paakkasen. Nämä kaksi suomalaista ladya ovat kyllä itse jääneet vähän ns. luvulle, vaikka ovat muodin ja tyylin luomisen kanssa tekemisissä.

Loppuun pari minun ottamaa kuvaa.

Meitä nauratti niin paljon tuo äitini look! Ihan suoraan kasarilta! 😀

Lähdimme äitini kanssa käymään Anttilassa koulun jälkeen. Koska äitini ei ehtinyt pesemään meikkejä pois koululla opettajamme kiireiden vuoksi, niin käskin äitiäni puhdistamaan kulmakarvoja ja huulia autossa. Käskin myös kammata hiuksia vähän matalampaan tyyliin. ;D Meikki ja kampaus ei kyllä imartele ketään, vaikka olikin onnistunut kasari meikki ja tyyli. 🙂

Tänään minä siis lähden Tallinnaan. Jo aamulla klo 8.05 on lähtö kohti Helsinkiä. Oi, että on mahtavaa päästä vähän ostoksille ja nauttimaan mieheni kanssa ravintola illoista pitkän kaavan mukaan. Tallinnassa on niin ihania ravintoloita ja niistä saa ihania gourmé ruokia. Jos joku lukijani ei vielä tiennyt, niin olen edelliseltä ammatiltani kokki ja viiniharrastustakin löytyy vuosien ajalta. Olemme mieheni kanssa niitä jotka menevät ravintolaan nauttimaan, eikä pelkästään syömään… eli syömme useamman ruokalajin viineineen ja kokeilemme uusia makuja tai niiden kombinaatioita.

Onko muita tälläisiä herkkupyllyjä kuin minä? 😀 Nyt en siis tarkoittanut omaa takapuoltani. ;D

Huomenna olisi sitten vuorossa se vapaavalinnainen työ. Meikki ja look jonka tein on monia asioita yhtä aikaa. Se on fantasiaa, se on kuvausmeikki, se on näytösmeikki, se on minun synkempien aikojen sielun maisemaa, se on eräälle ryhmälle tavallinen arkimeikki… huominen meikki on minulle se tärkein työ, koska se työ kuvastaa jotain minusta ja se on kuin taiteilijan taulu, minun työssäni taulu on malli ja teos on pois pestävissä. 😉 Toivottavasti pidätte siitä yhtä paljon kun minä. 🙂